Hei
Olen pitkään lueskellut palstaa, nyt ajattelin avata myös oman keskusteluni. Aiheesta näyttää paljon olevan keskustelun aloituksia ja hyviä vastauksia, mutta silti halusin nyt tämän oman..
Olen 30-vuotias nainen. Miesten kanssa olen ollut suhteissa, myös avioliitossa, josta lapsi. Melko konservatiivinen olen aina ollut myös seksielämässäni, mielestäni seksi on kahden ihmisen välinen asia, ja ennen ajattelin nimenomaan, että miehen ja naisen välinen.. kunnes..
Työpaikalleni tuli keväällä aivan ihana työkaveri. Nelikymppinen. Naimisissa oleva nainen, miehensä kanssa n. 20 avioliittovuotta takana. Löysin tästä naisesta "sielunkumppanin" itselleni työmaalla. Juttelemme niitä näitä, mutta myös syvällisiä. Joskus juttumme on mennyt myös "navan alapuolelle", nautimme molemmat tilanteesta ja nauramme samoille asioille. Puheissa on vilahdellut myös, että "näin susta unta..." ja toinen pilke silmäkulmassa kysyy, oliko "sellaista" unta ym. Silmääkin hän on joskus vinkannut minulle, ja itse olen tajunnut miltei flirttailevani hänelle. Olen puhunut hänelle toki myös omia yksityisasioitani, ja miessuhteeni kiemuraa hänen kanssaan käynyt läpi. Hänen puheistaan vilahtelee tasapainoinen suhde puolisoonsa, mutta myös aika-ajoin "kotoapoispääsyn tarve", kuten toki pitkässä liitossa asiaan varmasti kuuluukin? Heillä ei ole lapsia - nainen itse ei ole niitä koskaan halunnut. Miehellänsä on aiemmasta liitostaan jo aikuinen poika. Tämä työkaverinainen on hyvin rempseä, ei järin naisellinen, mutta kultainen ja hyvä luonne.
Olimme nyt yhteisissä pikkujouluissa naisen kanssa. Pidimme koko muunkin porukan kesken hauskaa, alkoholia toki nautimme myös, jopa ihan reippaasti.. Jossakin vaiheessa tajusin ravintolassa tanssivani jotakin hidasta, kaunista kappaletta tämän naisen kanssa. Hän katsoi minua hymyillen hieman ilkikurisesti, ja jostain syystä suutelimme samassa kaikkien nähden - suudelma ei ollut mikään kaverisuukko, vaan ihan oikea suudelma, pitkä ja kaunis. Jopa kiihottava. Tämän jälkeen suutelimme miltei koko loppuillan. Nainen huuteli ajoittain, kuinka kivaa on suuteleminen, ja ihan heteropohjalta! Myönnän, olimme molemmat hyvin huppelissa, mutta silti... Molemmat menimme omiin koteihimme, minä yksin ja hän miehensä hakemana omaansa. Jopa hänen miehensä auton takana suutelimme vielä "hyvästiksi" miehen katseen käännyttyä.
Seuraavana päivänä soitin hänelle, puhuimme muutamilla sanoilla, kaduttaako tekomme - kumpaakaan ei kaduta. Muuta emme asiasta jutelleet, ehkä hieman naureskellen tosin.
Suudelmat ja hänen läheisyytensä jäivät kummittelemaan mieleeni. Tunne on kuin olisin ihastunut häneen. Olin sitä tavallaan jo ennen pikkujoulun tapahtumia, mutta nyt en saa häntä mielestäni. Olen vast'ikään tavannut myös ihanan miehen, mutta huomaan usein ajattelevani häntä vasta "kakkosena". Mieleni tekisi tehdä jokin aloite, pyytää häntä vaikka kanssani iltaa istumaan, syömään, vaikka ravintolakierrokselle - mutta pelkään etten vaan tungettelisi, ja hän ei ahdistuisi jos tajuaisi kiinnostukseni, kenties jopa muulla kuin toverillisella tasolla.
Mitäänhän ei saa jos ei yritä, ja en edes tiedä mitä yritän.. mutta.. Olen ihan hämmentynyt!
Olen pitkään lueskellut palstaa, nyt ajattelin avata myös oman keskusteluni. Aiheesta näyttää paljon olevan keskustelun aloituksia ja hyviä vastauksia, mutta silti halusin nyt tämän oman..
Olen 30-vuotias nainen. Miesten kanssa olen ollut suhteissa, myös avioliitossa, josta lapsi. Melko konservatiivinen olen aina ollut myös seksielämässäni, mielestäni seksi on kahden ihmisen välinen asia, ja ennen ajattelin nimenomaan, että miehen ja naisen välinen.. kunnes..
Työpaikalleni tuli keväällä aivan ihana työkaveri. Nelikymppinen. Naimisissa oleva nainen, miehensä kanssa n. 20 avioliittovuotta takana. Löysin tästä naisesta "sielunkumppanin" itselleni työmaalla. Juttelemme niitä näitä, mutta myös syvällisiä. Joskus juttumme on mennyt myös "navan alapuolelle", nautimme molemmat tilanteesta ja nauramme samoille asioille. Puheissa on vilahdellut myös, että "näin susta unta..." ja toinen pilke silmäkulmassa kysyy, oliko "sellaista" unta ym. Silmääkin hän on joskus vinkannut minulle, ja itse olen tajunnut miltei flirttailevani hänelle. Olen puhunut hänelle toki myös omia yksityisasioitani, ja miessuhteeni kiemuraa hänen kanssaan käynyt läpi. Hänen puheistaan vilahtelee tasapainoinen suhde puolisoonsa, mutta myös aika-ajoin "kotoapoispääsyn tarve", kuten toki pitkässä liitossa asiaan varmasti kuuluukin? Heillä ei ole lapsia - nainen itse ei ole niitä koskaan halunnut. Miehellänsä on aiemmasta liitostaan jo aikuinen poika. Tämä työkaverinainen on hyvin rempseä, ei järin naisellinen, mutta kultainen ja hyvä luonne.
Olimme nyt yhteisissä pikkujouluissa naisen kanssa. Pidimme koko muunkin porukan kesken hauskaa, alkoholia toki nautimme myös, jopa ihan reippaasti.. Jossakin vaiheessa tajusin ravintolassa tanssivani jotakin hidasta, kaunista kappaletta tämän naisen kanssa. Hän katsoi minua hymyillen hieman ilkikurisesti, ja jostain syystä suutelimme samassa kaikkien nähden - suudelma ei ollut mikään kaverisuukko, vaan ihan oikea suudelma, pitkä ja kaunis. Jopa kiihottava. Tämän jälkeen suutelimme miltei koko loppuillan. Nainen huuteli ajoittain, kuinka kivaa on suuteleminen, ja ihan heteropohjalta! Myönnän, olimme molemmat hyvin huppelissa, mutta silti... Molemmat menimme omiin koteihimme, minä yksin ja hän miehensä hakemana omaansa. Jopa hänen miehensä auton takana suutelimme vielä "hyvästiksi" miehen katseen käännyttyä.
Seuraavana päivänä soitin hänelle, puhuimme muutamilla sanoilla, kaduttaako tekomme - kumpaakaan ei kaduta. Muuta emme asiasta jutelleet, ehkä hieman naureskellen tosin.
Suudelmat ja hänen läheisyytensä jäivät kummittelemaan mieleeni. Tunne on kuin olisin ihastunut häneen. Olin sitä tavallaan jo ennen pikkujoulun tapahtumia, mutta nyt en saa häntä mielestäni. Olen vast'ikään tavannut myös ihanan miehen, mutta huomaan usein ajattelevani häntä vasta "kakkosena". Mieleni tekisi tehdä jokin aloite, pyytää häntä vaikka kanssani iltaa istumaan, syömään, vaikka ravintolakierrokselle - mutta pelkään etten vaan tungettelisi, ja hän ei ahdistuisi jos tajuaisi kiinnostukseni, kenties jopa muulla kuin toverillisella tasolla.
Mitäänhän ei saa jos ei yritä, ja en edes tiedä mitä yritän.. mutta.. Olen ihan hämmentynyt!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siis kumpaa haluat pyytää ulos tms.?Jäi vähän epäselväksi.Olet varmaankin vähän ihastunut tähän naiseen tai ainakin hänen kanssaan kokemat jutut ovat herättäneet sinussa jotain...joissakin ihmisissä vain on jotain mikä toisiin vetoaa,ei se välttämättä katso sukupuolta.Kannattaa varmaan tarkoin pohdiskella asiaa,koska olette kumpikin varattuja...Tiedät varmaan mitä tarkoitan.Asiat eivät ole silloin kovin yksinkertaisia,joskin ei aina muutenkaan.Mieti rauhassa mitä oikein tunnet ja haluat.Itselleni on käynyt niin 10vuotta sitten,että ihastuin työpaikkani vanhempaan naimisissa olevaan naiseen,jonka kanssa sitten elimmekin salasuhdetta,joka nyt keväällä päättyi ja hän vaihtoi työpaikkaa.En kadu mitään,mutten toiste lähtisi samaan ralliin.Rakastuimme molemmat,mutta hän halusi pysyä liitossaan.Silti emme yrityksistä huolimatta koskaan onnistuneet pääsemään irti toisistamme.Se oli elämäni ihaninta,mutta myös raastavinta aikaa,mitä ikinä olen kokenut.Paljon kipua ja kyyneleitä,joskin onnea ja rakkautta,iloa toisen sielunkumppanin olemassaolosta,mutta hänen oli lähdettävä kaiken takia.Emme enää kestäneet tilannetta.Sen jälkeen olen kamppailut henkisesti irti hänestä,en tiedä pääsenkö koskaan kokonaan,mutta olen opetellut elämään ilman häntä ja aina vain asiat tuntuu ajan myötä kaukaisemmilta.Halusin tämän kertoa,että mihin leikkiin ryhtyminen voi myös viedä.En olisi koskaan uskonut,että viato flirtti ja ihastus vei kaiken kattavaan ja raastavaan rakkauteen.Harmi,ettei hänkin ollut koskaan vapaa,kun kaikki alkoi.Ehkä tilanne voisi olla nut toinen...Tsemppiä ja selkeyttä sinulle toivota.Löydät varmasti vastaukset aikanaan.Olen siis muuten nainen minäkin.
Hei, kiitos vastauksesta, oli mukava ja raastavaakin lukea tarinasi.
Tosiaan, sekoitin hieman nuo "hänet" omassa tekstissäni, tarkoitin siis tätä naista, jota haluaisin jotenkin vielä lähestyä, mutta pelkään saavani näpeilleni, häpäiseväni itseni tai hänet tai ainakin saada hänet ottamaan askeleita taaemmas. Mietin niin kovasti niitä suudelmia ja välejämme - ainakaan pelkkää työtoveruutta se ei ole, mutta kuinka saisin selville, pitääkö hän minua edes mitenkään läheisenä tms.? Ja mistä se yhtäläinen intohimo kaikesta "heteropohjalta"-väitteiden huutelusta huolimatta syntyi. Vai oliko se vain humalaista hupsustusta. Omalta puoleltani ei ollut.
Mukava oli lukea myös minun tuota tarinaa mitä voi tapahtua jos lähtee "leikkiin mukaan"... Mä oon itse pähkäilly samanlaisten ongelmien kanssa omalla työpaikallani kun sieltä löytyy ikäiseni nainen (30 ja risat), hetero niinkuin minäkin ja suhteet aina ollut miehiin... hän on naimisissa, minä en edes suhteessa.
Ikinä emme ole miettineet kumpikaan tätä aikaisemmin, että olisimme kiinnostuneita samasta sukupuolesta... Kuitenkin olemme nyt olleet samalla työpaikalla kohta puoltoista vuotta ja tänä aikana olemme käyneet n.5 kertaa ulkoilemassa samoissa porukoissa (työkavereiden kesken sekä kerran jäimme myös kaksin kekkeröimään baariin kun muut lähtivät) Näiden kertojen aikana olemme olleet toisissamme kiinni suudellen ja silitellen aina lähes koko illat ja työpaikalla flirttaillut toisillemme paljon.
Emme ole pystyneet ko. tilanteesta puhumaan ollenkaan kasvotusten, vaan ainostaan olemme meilailleet kerran asiasta ja tässä tuli esille että olemme molemmat ihan pihalla fiiliksistämme mutta haluaisimme molemmat toisiamme. Ko. naisen miehen kanssa en tule toimeen, kun tämä mies tietää naisen pitävän minusta ja toisin päin. Mies ei kohtele naista hyvin ja saan siitä kaiken lisäksi vielä aina hirveän raivon.
Tämän hetkinen tilanne on nyt sitten se, että kun emme asiasta koskaan ole puhuneet ja minulla on häntä kova ikävä ja juttelua hänen kanssaan etc... laitoin hänelle viestin ikävästäni enkä saanut samanlaista vastakaikua enää kuin aikaisemmin. Turhaannuin ja petyin asiasta ja nyt on töissä hyvin vaikeaa olla kun tunnen nolanneeni itseni ihan täysin. Yritämme toimia normaalisti, mutta se tuntuu jotenkin niin vaikealta, että...
En pysty toimimaan tämän asian suhteen mitenkään, yritän olla mahdollisimman vähän tekemisissä tämän minulle tärkeän ihmisen kanssa ja se on vaikeaa. Peilaamme myös toisiamme jatkuvasti työpäivien aikana... toisen mielialat ja käytös tarttuu toiseen jne... Mitään hajua ei ole mitä tapahtuu kun/jos seuraavan kerran jälleen olemme vapaalla samassa paikassa... :o