Sijoituskoirasta

Yhdessä viestissä oli ohimennen mainittu että ota
sijoituskoira, jos ei ole varaa ostaa omaa
koiraa. Samasessa viestissä oli kuitenkin
seuraavanlainen pätkä:

"...vaihtoehto rotukoirasta on värivirheellinen
ym. tai sitten sijoituskoira. mutta sijoituskoira
tarkoittaa sitä että kasvattaja "sanelee" mitä
teet (näyttelyt, kokeet ym.). ja yleensä
kasvattaja harkitsee sijoituskodin tarkkaan koska
koirallahan teetetään pennut sitten kun oikea
aika on."

Tähän haluaisin kasvattajana ja sijoituksen
toisena osapuolena kommentoida.

Ensinnäkään kasvattaja ei Sanele mitä omistajan
tulee tehdä koiransa kanssa. Omistaja saa elellä
koiransa kanssa hyvinkin vapaasti. Harrastaa,
liikkua ja tehdä mitä lystää. Ainoastaan kun
kyseessä on yleensä pentueen lupaavin narttu
(joskus myös uros) niin KASVATTAJA haluaa
varmasti käyttää koiraa näyttelyissä.
Sijoituskodin tehtävänä on huolehtia, että koira
on siinä kunnossa fyysisesti että se voi mennä
näyttelyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että koiraa on ruokittu normaalisti (ei liian
lihava eikä liian laiha) ja sille on tehty
pentuna normaalit sosialistamisharjoitukset ja
koira osaa kävellä nätisti hihnassa.
Periaatteessa ihan sellaisia asioita mitä "oman"
koirankin tulisi osata. KASVATTAJA huolehtii
näyttelyyn ilmoittautumisesta,
ilmoittautumismaksusta, mahdollisesta
turkihoidosta esim trimmauksesta, sekä myös
koiran kuljettamisesta näyttelyyn. Omistajan ei
varsinaisesti tarvitse ottaa osaa mitenkään
näyttelyihin, kunhan ei estä omalla toiminnallaan
koiran näyttelyttämistä. Karkea esimerkki: syötä
koiraa lihapullaksi tai leikkaa pitkäkarvaisen
koiran turkkia fiskarsin saksilla lyhyeksi.
kasvattajan tulee myös hyvissä ajoin ilmoittaa
mihin näyttelyihin hän haluaa ilmoittaa koiran,
jotta omistaja voi siihen varautua. Siihen ei
tarvitse suostua jos kasvattaja vain soittaa
edellisenä iltana, että huomenna teidän pitäisi
olla Sonkajärvellä kello 07.00 näyttelyssä.

Toiseksi. Vastuuntuntoinen kasvattaja katsoo AINA
tarkasti mihin pennut antaa, oli kyseessä sitten
sijoituskoira tai ei. Sijoitan itse mielellään
sellaisiin perheisiin koiran, jotka ovat
kiinnostuneet koiransa kanssa käymään myös
näyttelyissä. Silloin molemmat osapuolet
hyötyvät. Sekä kasvattaja että omistaja.

Tässä vielä lyhyesti sijoituksesta.
"Kasvattaja valitsee nartulle uroksen ja
muutenkin päättää ja "hallitsee" koiran
jalostuspuolta, sijoitussopimuksen ajan.
Käytännössä koira elää oman perheensä parissa
perheenjäsenenä, mutta kasvattajalla on oikeus
viedä koiraa haluaaminsa näyttelyihin ja
tapahtumiin. Sijoitusajan kasvattaja on koiran
virallinen omistaja. Kasvattaja vastaa
jalostuskäytön aiheuttamista kuluista
(jalostustutkimukset, astusmaksu, rekisteröinti,
näyttelymaksut...) Sijoitusperhe vastaa koiran
päivittäisitä "juoksevista" kuluista (ruoka,
eläinlääkärikulut, koiravero...)"

Tulee myös muistaa
Sijoituskoira ei ole ilmainen koira!
Monet kasvattajat ottavat sijoituskoirasta
nykypäivänä ns. vakuusmaksun joka saa olla
enintään puolet pennun hinnasta. Tämä vakuusmaksu
palautetaan omistajalle takaisin kun nartulla on
tehty pennut, muussa tapauksessa se jää
kasvattajalle maksuksi koirasta.
10986
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

noo mitäs sitten tapahtuu jos tämä tulevaisuuden
lupaus osoittautuu sairaaksi ( HD, OD, PRA jne.)
tai ei olekaan ulkomuodollisesti
näyttelytähtönen? karhutaanko rahaa
sijoituskodilta, jotta tämä saa koiran omakseen?
vai miten hoidetaan? vai teetetäänkö pennut
kaikesta huolimatta, kun kerran on
sijoituskoiraksi laitettu? mitenkäs kun om.
haluaa vaikkapa kisata koiralla ja useilla
roduilla ( esim labbis) näyttelykoiran pitää olla
tankki ja harrastuskoiran moisella ei tee mitään?

Äänestä
  • labbiksista puheen ollen lonkkatulos rajat
    poistuivat ja on kasvattajan päätettävissä
    tekeekö D-lonkkaisella koiralla pentuja.Jos
    kasvattajan mielestä koira ei vastaa odotuksia ja
    päättää ettei käytä koiraa jalostukseen, siirtyy
    omistusoikeus sijoituskodille eikä tule
    ylimääräisiä kustannuksia.Eli KUNNOLLINEN
    kasvattaja pitää huolen siitä että jalostaa rodun
    HYVÄKSI, ei huonoksi!!!Ja sitte kasvattaja määrää
    käytetäänkö koiraa näyttelyihin, jolloin
    labbiksen on oltava näyttelykunnossa (eli ei
    laiha).Sitte kun kasvattaja päättää että koiraa
    aletaan kisoihin varten laihuttamaan niin siten
    tehdään.Periaatteessa koira on kasvattajan ei
    sen, jonka luona koira asuu.Koirasta tulee sen
    oma, jonka luona koira asuu vasta kun pennut on
    tehty tai kun kasvattaja päättää jostakin syystä
    olla käyttämättä koiraa jalostukseen.

    Äänestä

  • noo mitäs sitten tapahtuu jos tämä tulevaisuuden
    Elikkä jos sijoituskoiraa ei käytetä jalostukseen
    niin kasvattaja yleensä siirtää omistusoikeuden
    vastaanottajalle mahdollisimman pian. On tärkeää
    että jos otat sijoituskoirat teet
    sijoitussopimuksen AINA suomen kennelliiton
    sopimuksille. Näissä sopimuksissa on ratkottu
    mielstäni lähes kaikki pulmatilanteet kumpaakin
    osapuolea miellyttävällä tavalla. Mm. Koira
    siirtyy vastaanottajan omistukseen viimeistään
    kun se täyttää neljä vuotta, oli kasvattaja
    tehnyt pentueita tai ei. SKL:n sopimus myös luo
    hyvän turvan vastaanottajalle ettei hänen
    tarvitse alistua ahneiden kasvattajien
    vaatimuksille useimmistä pentueista. Yksi pentue
    ja koira on sinun. Yksi pentue on yksi pentue
    vaikka siihen pentueeseen syntyisi yksi elävä
    pentu. Elävä pentu lasketaan pentueeksi. Toki
    voitte sopia sitten kasvattajan kanssa toisesta
    pentueesta jos kasvattaja tuntee tarvetta saada
    nartusta toisen "lastillisen". Tällöin kuitenkin
    sinunkin tulee vaatia että uuden pentueen
    tekeminen tehdään paperille. Uuden pentueen
    tekemistä kutsutaan ns. kohtuvuokraksi.

    Jalostusnartun ei välttämättä tarvitse olla
    ulkomuodollisesti itse näyttelytähti. Esim itse
    saatan tehdä nartulla pennut jos sen suku on
    tarpeeksi mielenkiintoinen ja narttu on
    ulkomuodoltaan vähintään "Mukava".

    Kun otat sijoituskoiraa niin sinun tulisi myös
    hyväksyä koiran mahdollinen näyttelyura. Jos
    haluat ensisijaisesti esim metsästyskoiran niin
    suosittelisin itse että ottaisin sen linjaisista
    koirista itsellesi koiran. Myös metsälinjaiset
    kasvattajat sijoittavat.

    Äänestä

  • Missu kirjoitti:

    labbiksista puheen ollen lonkkatulos rajat
    poistuivat ja on kasvattajan päätettävissä
    tekeekö D-lonkkaisella koiralla pentuja.Jos
    kasvattajan mielestä koira ei vastaa odotuksia ja
    päättää ettei käytä koiraa jalostukseen, siirtyy
    omistusoikeus sijoituskodille eikä tule
    ylimääräisiä kustannuksia.Eli KUNNOLLINEN
    kasvattaja pitää huolen siitä että jalostaa rodun
    HYVÄKSI, ei huonoksi!!!Ja sitte kasvattaja määrää
    käytetäänkö koiraa näyttelyihin, jolloin
    labbiksen on oltava näyttelykunnossa (eli ei
    laiha).Sitte kun kasvattaja päättää että koiraa
    aletaan kisoihin varten laihuttamaan niin siten
    tehdään.Periaatteessa koira on kasvattajan ei
    sen, jonka luona koira asuu.Koirasta tulee sen
    oma, jonka luona koira asuu vasta kun pennut on
    tehty tai kun kasvattaja päättää jostakin syystä
    olla käyttämättä koiraa jalostukseen.

    "...jolloin
    labbiksen on oltava näyttelykunnossa (eli ei
    laiha).Sitte kun kasvattaja päättää että koiraa
    aletaan kisoihin varten laihuttamaan niin siten
    tehdään..."
    minkähän sortin älykääpiö on keksinyt labbisten
    läskittämisen näyttelyyn? rotumääritelmä haluaa
    koiralle tynnyrimäisen rintakehän, jota ei
    ilmeisesti osata jalostaa vaan koirat syötetään
    tynnyreiksi... huh huh.. olen nähnyt muutaman
    upean labbiksen jolla on luonnostaa komea
    tynnyrimäinen rintakehä, mutta koirat olivat
    laihoja! (ja pärjänneet näyttelyissä..) koiran
    kiduttamista tollainen lihottaminen!!! no
    terveystilannekaan tuskin paranee kun ylipainoa
    vaan suositaan. pitäisi muistaa, että labbis on
    metsästyskoira! kuinkahan moni näyttelytankki
    jaksaa rämpiä päivän suolla, metsässä, uimassa
    ilman sydänkohtausta.. saati jos lähtisi
    pyöräilemään/hölkkäämään koiran kanssa... pilattu
    koko rotu, ei voi muuta sanoa. sääli.

    Äänestä

  • yessir kirjoitti:

    "...jolloin
    labbiksen on oltava näyttelykunnossa (eli ei
    laiha).Sitte kun kasvattaja päättää että koiraa
    aletaan kisoihin varten laihuttamaan niin siten
    tehdään..."
    minkähän sortin älykääpiö on keksinyt labbisten
    läskittämisen näyttelyyn? rotumääritelmä haluaa
    koiralle tynnyrimäisen rintakehän, jota ei
    ilmeisesti osata jalostaa vaan koirat syötetään
    tynnyreiksi... huh huh.. olen nähnyt muutaman
    upean labbiksen jolla on luonnostaa komea
    tynnyrimäinen rintakehä, mutta koirat olivat
    laihoja! (ja pärjänneet näyttelyissä..) koiran
    kiduttamista tollainen lihottaminen!!! no
    terveystilannekaan tuskin paranee kun ylipainoa
    vaan suositaan. pitäisi muistaa, että labbis on
    metsästyskoira! kuinkahan moni näyttelytankki
    jaksaa rämpiä päivän suolla, metsässä, uimassa
    ilman sydänkohtausta.. saati jos lähtisi
    pyöräilemään/hölkkäämään koiran kanssa... pilattu
    koko rotu, ei voi muuta sanoa. sääli.

    et ymmärtänyt sanaa laiha
    OIKEIN.Näyttelykunoisella tarkoitan hoikkaa,
    sutjakkaa jolla ulkomuoto on kohdallaan vai
    mitenkö se pitäisi vääntää?Metsästyslinjaiset kun
    ovat luonnostaankin kapeempia ja keveitä.Samoten
    metsästyskoira ei samanaikaisesti voi olla
    näyttelykynnossa, koska mettällä taas pitää olla
    laihempi.Amerikasta sitte löytyyki näitä
    "kauhulabbiksi"...noh...onhan niitä
    täällläki...tosin enpä löytäny suom. kasvattajien
    sivuilta sellasia rotevia uroksia mitä sieltä
    löytyy.Labbis pitää olla labbiksen näkönen
    SÄILYTTÄEN HOIKAN ulkomuotosa ja ei todellakaa
    pidä muistuttaa vinttikoiraa tai syöttösikaa :)

    Äänestä

  • Pip kirjoitti:

    noo mitäs sitten tapahtuu jos tämä tulevaisuuden
    Elikkä jos sijoituskoiraa ei käytetä jalostukseen
    niin kasvattaja yleensä siirtää omistusoikeuden
    vastaanottajalle mahdollisimman pian. On tärkeää
    että jos otat sijoituskoirat teet
    sijoitussopimuksen AINA suomen kennelliiton
    sopimuksille. Näissä sopimuksissa on ratkottu
    mielstäni lähes kaikki pulmatilanteet kumpaakin
    osapuolea miellyttävällä tavalla. Mm. Koira
    siirtyy vastaanottajan omistukseen viimeistään
    kun se täyttää neljä vuotta, oli kasvattaja
    tehnyt pentueita tai ei. SKL:n sopimus myös luo
    hyvän turvan vastaanottajalle ettei hänen
    tarvitse alistua ahneiden kasvattajien
    vaatimuksille useimmistä pentueista. Yksi pentue
    ja koira on sinun. Yksi pentue on yksi pentue
    vaikka siihen pentueeseen syntyisi yksi elävä
    pentu. Elävä pentu lasketaan pentueeksi. Toki
    voitte sopia sitten kasvattajan kanssa toisesta
    pentueesta jos kasvattaja tuntee tarvetta saada
    nartusta toisen "lastillisen". Tällöin kuitenkin
    sinunkin tulee vaatia että uuden pentueen
    tekeminen tehdään paperille. Uuden pentueen
    tekemistä kutsutaan ns. kohtuvuokraksi.

    Jalostusnartun ei välttämättä tarvitse olla
    ulkomuodollisesti itse näyttelytähti. Esim itse
    saatan tehdä nartulla pennut jos sen suku on
    tarpeeksi mielenkiintoinen ja narttu on
    ulkomuodoltaan vähintään "Mukava".

    Kun otat sijoituskoiraa niin sinun tulisi myös
    hyväksyä koiran mahdollinen näyttelyura. Jos
    haluat ensisijaisesti esim metsästyskoiran niin
    suosittelisin itse että ottaisin sen linjaisista
    koirista itsellesi koiran. Myös metsälinjaiset
    kasvattajat sijoittavat.

    kannata kenenkään ottaa koiraa
    sijoitussopimuksella!Löytyy
    sellaisia "kasvattajia" jotka yksinkertaisesti
    huijaavat tuolla sopimuksella.Mikäli tunnet
    kasvattajan jolta olet ottamassa
    sijoitussopimuksella koiraa ja tiedät että Hän
    pelaa puhtaasti niin silloin tämä sopimus
    kannattaa ottaa harkintaan mutta ei muussa
    tapauksessa!

    Äänestä

  • kokemusta... kirjoitti:

    kannata kenenkään ottaa koiraa
    sijoitussopimuksella!Löytyy
    sellaisia "kasvattajia" jotka yksinkertaisesti
    huijaavat tuolla sopimuksella.Mikäli tunnet
    kasvattajan jolta olet ottamassa
    sijoitussopimuksella koiraa ja tiedät että Hän
    pelaa puhtaasti niin silloin tämä sopimus
    kannattaa ottaa harkintaan mutta ei muussa
    tapauksessa!

    Meitä ihmisiä on moneen junaan, niin on myös
    kasvattajia.

    Joten eipä aleta parjaamaan koko kasvattajakuntaa
    oman epäonnistumisen kautta. Olen vahvasti sitä
    mieltä, että koiranpentua hankkiessa pitäisikin
    ottaa vähintään puolivuotta aikaisemmin jo
    yhteyttä kasvattajiin ja käydä kasvattajan luonna
    kaffella ja tutustumassa häneen ja hänen kotona
    oleviin aikuisiin, ilman että jaloissa
    juoksentelee ihania pentusia. Pentujen
    ympäröimänä ihmiset suostuvat melkein mihin
    tahansa!

    Jos kasvattaja on valmis tekemään kennelliiton
    sopimukselle sijoitussopimuksen niin pelataan jo
    aika turvallisin kortein.

    Toki aina kauhujuttuja kuulee, niin kasvattajista
    kuin omistajistakin, mutta tosiaan ei pidä
    yleistää. Suomesta löytyy vielä vastuuntuntoisia,
    hyviä kasvattajia jotka kasvattavat nimenomaan
    rakkaudesta tiettyyn rotuun.

    Kun olet tehnyt kennelliiton sopimuksen niin
    sinua ei pitäisi mitenkään pystytä huijaamaan.
    Sillä kaikista asioista on sovittu mustaa
    valkoisella.

    Itse olen antanut kuusi narttua sijoitukseen 8
    narttupentua. Ja kaikkien perheiden kanssa on
    mennyt todella hyvin! Ei siis mitään ongelmia
    kenenkään kanssa.

    Sijoitussopimuksessa molempien osapuolten on
    oltava aidosti kiinnostunut rodusta, osattava
    sosiaallisia taitoja ja joustaa tarpeen vaatiessa.
    Ei siis ainoastaan omistajan, vaan myös
    kasvattajan!

    Jos olet ottamassa sijoituskoiraa ja epäilet
    hieman onko se "turvallista" niin kysy
    kasvattajalta voisitko saada muutaman hänen
    sijoitusperheen yhteystiedot jotta voisit kysellä
    miten sijoitussopimus on heillä sujunut.
    Rehellinen kasvattaja suostuu tähän
    siekailematta. Ja näin voit kysyä suoraan
    ihmsiltä heidän kokemuksiaan.

    Äänestä

  • Pip kirjoitti:

    Meitä ihmisiä on moneen junaan, niin on myös
    kasvattajia.

    Joten eipä aleta parjaamaan koko kasvattajakuntaa
    oman epäonnistumisen kautta. Olen vahvasti sitä
    mieltä, että koiranpentua hankkiessa pitäisikin
    ottaa vähintään puolivuotta aikaisemmin jo
    yhteyttä kasvattajiin ja käydä kasvattajan luonna
    kaffella ja tutustumassa häneen ja hänen kotona
    oleviin aikuisiin, ilman että jaloissa
    juoksentelee ihania pentusia. Pentujen
    ympäröimänä ihmiset suostuvat melkein mihin
    tahansa!

    Jos kasvattaja on valmis tekemään kennelliiton
    sopimukselle sijoitussopimuksen niin pelataan jo
    aika turvallisin kortein.

    Toki aina kauhujuttuja kuulee, niin kasvattajista
    kuin omistajistakin, mutta tosiaan ei pidä
    yleistää. Suomesta löytyy vielä vastuuntuntoisia,
    hyviä kasvattajia jotka kasvattavat nimenomaan
    rakkaudesta tiettyyn rotuun.

    Kun olet tehnyt kennelliiton sopimuksen niin
    sinua ei pitäisi mitenkään pystytä huijaamaan.
    Sillä kaikista asioista on sovittu mustaa
    valkoisella.

    Itse olen antanut kuusi narttua sijoitukseen 8
    narttupentua. Ja kaikkien perheiden kanssa on
    mennyt todella hyvin! Ei siis mitään ongelmia
    kenenkään kanssa.

    Sijoitussopimuksessa molempien osapuolten on
    oltava aidosti kiinnostunut rodusta, osattava
    sosiaallisia taitoja ja joustaa tarpeen vaatiessa.
    Ei siis ainoastaan omistajan, vaan myös
    kasvattajan!

    Jos olet ottamassa sijoituskoiraa ja epäilet
    hieman onko se "turvallista" niin kysy
    kasvattajalta voisitko saada muutaman hänen
    sijoitusperheen yhteystiedot jotta voisit kysellä
    miten sijoitussopimus on heillä sujunut.
    Rehellinen kasvattaja suostuu tähän
    siekailematta. Ja näin voit kysyä suoraan
    ihmsiltä heidän kokemuksiaan.

    enkä parjaa kasvattajakuntaa vaan varoitankin
    huijareista jotka luikertelevat rehellisten
    kasvattajien seassa!Sijoitussopimuksemme tehtiin
    kennelliiton viralliselle paperille, mustaa
    valkoiselle.Sopimus on selkeä,
    yksinkertainen,mutta on sellasia kasvattajia
    jotka keksivät "porsaanreikiä",eivätkä pelaa
    rehellisesti vaan rahastavat.Siksi neuvoni on
    juuri,että ottakaa selvää!Kennelliitto on paras
    ja asiantuntevin paikka,mistä saa tietoa!

    Äänestä

vallan hyvin, kunhan kiireissäni kärjistin
viestiäni, ettei keskustelun aloittaja kuvittele
sijoituskoiran olevan ilmainen. kiitos kun sinä
jaksoit juurta jaksaen kertoa asiasta :) niin
hänelle eikä muille jää "väärää" kuvaa
viestistäni. *kiittää*

Äänestä

Kertokaapa tyhmälle, mikä sitten on
osasijoituskoira, ja erot sijoituskoiraan!!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pip kirjoitti:

Yhdessä viestissä oli ohimennen mainittu että ota
sijoituskoira, jos ei ole varaa ostaa omaa
koiraa. Samasessa viestissä oli kuitenkin
seuraavanlainen pätkä:

"...vaihtoehto rotukoirasta on värivirheellinen
ym. tai sitten sijoituskoira. mutta sijoituskoira
tarkoittaa sitä että kasvattaja "sanelee" mitä
teet (näyttelyt, kokeet ym.). ja yleensä
kasvattaja harkitsee sijoituskodin tarkkaan koska
koirallahan teetetään pennut sitten kun oikea
aika on."

Tähän haluaisin kasvattajana ja sijoituksen
toisena osapuolena kommentoida.

Ensinnäkään kasvattaja ei Sanele mitä omistajan
tulee tehdä koiransa kanssa. Omistaja saa elellä
koiransa kanssa hyvinkin vapaasti. Harrastaa,
liikkua ja tehdä mitä lystää. Ainoastaan kun
kyseessä on yleensä pentueen lupaavin narttu
(joskus myös uros) niin KASVATTAJA haluaa
varmasti käyttää koiraa näyttelyissä.
Sijoituskodin tehtävänä on huolehtia, että koira
on siinä kunnossa fyysisesti että se voi mennä
näyttelyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että koiraa on ruokittu normaalisti (ei liian
lihava eikä liian laiha) ja sille on tehty
pentuna normaalit sosialistamisharjoitukset ja
koira osaa kävellä nätisti hihnassa.
Periaatteessa ihan sellaisia asioita mitä "oman"
koirankin tulisi osata. KASVATTAJA huolehtii
näyttelyyn ilmoittautumisesta,
ilmoittautumismaksusta, mahdollisesta
turkihoidosta esim trimmauksesta, sekä myös
koiran kuljettamisesta näyttelyyn. Omistajan ei
varsinaisesti tarvitse ottaa osaa mitenkään
näyttelyihin, kunhan ei estä omalla toiminnallaan
koiran näyttelyttämistä. Karkea esimerkki: syötä
koiraa lihapullaksi tai leikkaa pitkäkarvaisen
koiran turkkia fiskarsin saksilla lyhyeksi.
kasvattajan tulee myös hyvissä ajoin ilmoittaa
mihin näyttelyihin hän haluaa ilmoittaa koiran,
jotta omistaja voi siihen varautua. Siihen ei
tarvitse suostua jos kasvattaja vain soittaa
edellisenä iltana, että huomenna teidän pitäisi
olla Sonkajärvellä kello 07.00 näyttelyssä.

Toiseksi. Vastuuntuntoinen kasvattaja katsoo AINA
tarkasti mihin pennut antaa, oli kyseessä sitten
sijoituskoira tai ei. Sijoitan itse mielellään
sellaisiin perheisiin koiran, jotka ovat
kiinnostuneet koiransa kanssa käymään myös
näyttelyissä. Silloin molemmat osapuolet
hyötyvät. Sekä kasvattaja että omistaja.

Tässä vielä lyhyesti sijoituksesta.
"Kasvattaja valitsee nartulle uroksen ja
muutenkin päättää ja "hallitsee" koiran
jalostuspuolta, sijoitussopimuksen ajan.
Käytännössä koira elää oman perheensä parissa
perheenjäsenenä, mutta kasvattajalla on oikeus
viedä koiraa haluaaminsa näyttelyihin ja
tapahtumiin. Sijoitusajan kasvattaja on koiran
virallinen omistaja. Kasvattaja vastaa
jalostuskäytön aiheuttamista kuluista
(jalostustutkimukset, astusmaksu, rekisteröinti,
näyttelymaksut...) Sijoitusperhe vastaa koiran
päivittäisitä "juoksevista" kuluista (ruoka,
eläinlääkärikulut, koiravero...)"

Tulee myös muistaa
Sijoituskoira ei ole ilmainen koira!
Monet kasvattajat ottavat sijoituskoirasta
nykypäivänä ns. vakuusmaksun joka saa olla
enintään puolet pennun hinnasta. Tämä vakuusmaksu
palautetaan omistajalle takaisin kun nartulla on
tehty pennut, muussa tapauksessa se jää
kasvattajalle maksuksi koirasta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu