Onko normaalia,

Hiluxi

Että nelivedon ollessa kytkettynä hitaasti ajaessa pyöriä kääntäessä auto tavallaan jarruttaa vaikka jarrua ei painaisikaan?Toisin sanoen auto ei rullaa kuten takavedolla vaikka kytkin olisi pohjassa.MIkä muuten olisi Hiluxiin hyvä nastarengas kun nuo M S renkaat ei oikein vakuuta kokona nyt 245/70/16 Bf Goodrich.Autolla ajettu n.15 000km.

18

3742

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ad hoc

      On normaalia. Jos tuollaista ei tapahtuisi, olisi jotain vialla. Kyse on siitä, että etu- ja taka-akselin välissä ei ole tasauspyörästöä ja koska kaarrettaessa kaikki pyörät kulkevat omia uriaan eli niiden kulkema matka on erilainen, syntyy tuo erotus renkaiden luistosta. Jäällä asiaa ei juurikaan huomaa, asfaltilla hyvinkin selvästi. Ja mitä jyrkempi kurvi, sitä selvemmin tuon huomaat. Tästä syystä pitävällä pinnalla ei nelivedon kanssa ole viisasta ajaa. Voimansiirto vain rasittuu turhaan ja renkaat kuluu.

      Tämä on selitetty myös auton käsikirjassa, vilkaise sieltä.

      Tuollaisilla MS renkailla ei tee Suomen talvessa mitään. Hanki kunnolliset talvirenkaat, jotkut ihan tavallista merkkiä olevat laaturenkaat (Conti, Michelin, Nokian...). Nastoilla tai ilman, makuasia. Ero tuollaisiin amerikkalaisiin jokakelin renkaisiin on mahtava, sen takaan. Koolla ei taida olla isoa merkitystä. Vakio on hyvän näköinen, mutta kallis. Perinteinen 205/80-16 taitaa olla vähän turhan aneeminen uudessa Hiluxissa, vaikka ajettavuus tuskin siitä pahasti kärsii.

      Vaikka nelivedon takia auto etenisi liukkaallakin hyvin vaikka kesärenkailla (sellaisethan nuo MS-renkaat oikeasti ovat), sivuttaispito ja jarrutusteho on riittämätön. Avolava on henkilöautoa huonompi ajaa liukkalla, joten renkaiden kanssa ei kannata leikkiä. Ei tietysti henkilöautoissakaan, mutta erityisesti avolavoissa. Nelivetokin on vaarallinen tajamanopeutta kovempaa ajettaessa juuri sen keskitasauspyörästön puuttumisen takia. Auto on kuin yhtä puuta ja saattaa pyörähtää kovemmissa jarrutuksissa milloin tahansa (ilman abssää). Lukkiutumattomista jarruista ei avolavoissa ole minulla kokemusta. Teoriassa ne eivät voi toimia hyvin, käytännöstä en tiedä.

      • Hiluxi

        Asiallinen oli tuo sun vastauksesi,kiitos!Juuri tuollainen pyörähtäminen minullekin tapahtui todella loivassa kaarteessa,ei jarrutusta,ei kiihdytystä vaan yhtäkkinen perän sivuluisu molemmille puolille ennenkuin sain vakautettua ja vauhtiakin oli vain n. 60 km/h.Pelästytti sen verran että rengas kauppaan tuli asiaa...niin, takaveto oli päällä.Se miksi ei vielä ole talvirenkaita on siinä että ostin auton syyskuussa n. kymppi ajettuna ja tuollaiset oli alla ja ajattelin kokeilla talvella mutta nopeasti huomasin että ei ole talvirengas.Muuten eteneminen nelivedolla mahtavaa kun olen aikaisemmin vain takaveto Hiacella ajellut:)Moi.


      • se, miskei toimisi ?

        "Lukkiutumattomista jarruista ei avolavoissa ole minulla kokemusta. Teoriassa ne eivät voi toimia hyvin, käytännöstä en tiedä. "

        Mikseivät voi toimia hyvin ? Silloin kun neliveto ei ole kytketty, ja etu ja takapää saa pyöriä omaa nopeuttansa, ABS:t toimivat ihan normaalisti, mikä niitä estäisi ? Keskitasauspyörästöllisessä avolavassa, ABS toimii nelivedollakin erittäin hyvin.


      • ad hoc
        se, miskei toimisi ? kirjoitti:

        "Lukkiutumattomista jarruista ei avolavoissa ole minulla kokemusta. Teoriassa ne eivät voi toimia hyvin, käytännöstä en tiedä. "

        Mikseivät voi toimia hyvin ? Silloin kun neliveto ei ole kytketty, ja etu ja takapää saa pyöriä omaa nopeuttansa, ABS:t toimivat ihan normaalisti, mikä niitä estäisi ? Keskitasauspyörästöllisessä avolavassa, ABS toimii nelivedollakin erittäin hyvin.

        Entä kiinteässä nelivedossa?


      • Hiluxissa

        ABS toimii Hiluxissa ihan ok.
        Vm. 1999 TD SR5.


      • kettävä
        ad hoc kirjoitti:

        Entä kiinteässä nelivedossa?

        Kytkettävässä ilman tasauspyörästöä ABSi toimii kuten muissakin. Tuli kokeiltua sekin mitä tapahtuu ilman ABSia, ihan mahdotonta. Ilmeisesti ABSillisen auton jarrut eivät ole oikein suunniteltukaan ajettavaksi jalkaohjauksella?


      • ad hoc
        kettävä kirjoitti:

        Kytkettävässä ilman tasauspyörästöä ABSi toimii kuten muissakin. Tuli kokeiltua sekin mitä tapahtuu ilman ABSia, ihan mahdotonta. Ilmeisesti ABSillisen auton jarrut eivät ole oikein suunniteltukaan ajettavaksi jalkaohjauksella?

        Kytkettävässä ilman tasauspyörästöä ABSi toimii kuten muissakin."

        Paitsi että jokainen pyörä ei toimi yksin muista riippumattomana kuten takavedolla.

        "Ilmeisesti ABSillisen auton jarrut eivät ole oikein suunniteltukaan ajettavaksi jalkaohjauksella?"

        Mitä tarkoitat?


      • kettävä
        ad hoc kirjoitti:

        Kytkettävässä ilman tasauspyörästöä ABSi toimii kuten muissakin."

        Paitsi että jokainen pyörä ei toimi yksin muista riippumattomana kuten takavedolla.

        "Ilmeisesti ABSillisen auton jarrut eivät ole oikein suunniteltukaan ajettavaksi jalkaohjauksella?"

        Mitä tarkoitat?

        "Kytkettävässä ilman tasauspyörästöä ABSi toimii kuten muissakin."

        Juu ei täysin itsenäisesti, mutta lopputulos on sama: voi polkea polkimen pohjaan ja ABSi huolehtii ettei pyörät lukkiudu. Siis ainakin minun autossani toimii.
        ABSi epäkunnossa: perstuntuma on, ettei jarrutasapaino ole niin hyvä kuin oikeasti ABSittomalla, pyörät lukkiutuvat hyvinkin mielenkiintoisesti, siis oikeasti täysin erilailla kuin jalka-absilla.

        Kertokaa oikeasti nykyjarruista tietävät.


      • L200
        kettävä kirjoitti:

        "Kytkettävässä ilman tasauspyörästöä ABSi toimii kuten muissakin."

        Juu ei täysin itsenäisesti, mutta lopputulos on sama: voi polkea polkimen pohjaan ja ABSi huolehtii ettei pyörät lukkiudu. Siis ainakin minun autossani toimii.
        ABSi epäkunnossa: perstuntuma on, ettei jarrutasapaino ole niin hyvä kuin oikeasti ABSittomalla, pyörät lukkiutuvat hyvinkin mielenkiintoisesti, siis oikeasti täysin erilailla kuin jalka-absilla.

        Kertokaa oikeasti nykyjarruista tietävät.

        En tiedä periaatteessa uusien 4-veto (maasto)autojen abs jarruista mitään. Mutta ainakin 90-luvun G mersuissa (keskustasauspyörästölliset) kun nelivedon kytkee "kovaksi", menee ABS jarrut pois päältä ja kojelautaan syttyy varoitusvalo.

        Oleellinen "ongelma" "kovalla" nelivedolla olevassa autosa ABS jarruilla on se että, mistä abs yksikkö tietää miten kovaa auto kulkee???? ABS jarrujenhan täytyy tietää auton nopeus, sekä pyörien pyörimisnopeus. Näitähän mitataan pyöräkohtaisesti pyörännavasta tai vetopyörästöstä anturilla. Mutta kun neliveto on päällä, kaikki pyörät on mekaanisesti kiinni toisissaan voimansiirron kautta. ABS yksikkö ei voi tietää pyörien "todellista" luistoa koska se tietää vain pyörien pyörimisnopeuden, mikä siis on kaikilla pyörillä sama.

        Oma veikkaukseni onkin edelliseen vedoten että kun neliveto kytketään päälle, kytkeytyy abs pois päältä.

        Itsekin olisin kiinnostunut miten asia todellisuudessa on, eli kenellä on joku uudempi maasturi/pakettiauto missä on kytkettävä eli "kova" neliveto ja abs jarrut, voisi tutkia ohjekirjaa ja/tai testata käytännössä onko abs päällä vai ei?


      • Mitsumiäs
        L200 kirjoitti:

        En tiedä periaatteessa uusien 4-veto (maasto)autojen abs jarruista mitään. Mutta ainakin 90-luvun G mersuissa (keskustasauspyörästölliset) kun nelivedon kytkee "kovaksi", menee ABS jarrut pois päältä ja kojelautaan syttyy varoitusvalo.

        Oleellinen "ongelma" "kovalla" nelivedolla olevassa autosa ABS jarruilla on se että, mistä abs yksikkö tietää miten kovaa auto kulkee???? ABS jarrujenhan täytyy tietää auton nopeus, sekä pyörien pyörimisnopeus. Näitähän mitataan pyöräkohtaisesti pyörännavasta tai vetopyörästöstä anturilla. Mutta kun neliveto on päällä, kaikki pyörät on mekaanisesti kiinni toisissaan voimansiirron kautta. ABS yksikkö ei voi tietää pyörien "todellista" luistoa koska se tietää vain pyörien pyörimisnopeuden, mikä siis on kaikilla pyörillä sama.

        Oma veikkaukseni onkin edelliseen vedoten että kun neliveto kytketään päälle, kytkeytyy abs pois päältä.

        Itsekin olisin kiinnostunut miten asia todellisuudessa on, eli kenellä on joku uudempi maasturi/pakettiauto missä on kytkettävä eli "kova" neliveto ja abs jarrut, voisi tutkia ohjekirjaa ja/tai testata käytännössä onko abs päällä vai ei?

        En tiedä periaatteessa uusien 4-veto (maasto)autojen abs jarruista mitään. Mutta ainakin 90-luvun G mersuissa (keskustasauspyörästölliset) kun nelivedon kytkee "kovaksi", menee ABS jarrut pois päältä ja kojelautaan syttyy varoitusvalo.


        "Oleellinen "ongelma" "kovalla" nelivedolla olevassa autosa ABS jarruilla on se että, mistä abs yksikkö tietää miten kovaa auto kulkee???? ABS jarrujenhan täytyy tietää auton nopeus, sekä pyörien pyörimisnopeus. Näitähän mitataan pyöräkohtaisesti pyörännavasta tai vetopyörästöstä anturilla. Mutta kun neliveto on päällä, kaikki pyörät on mekaanisesti kiinni toisissaan voimansiirron kautta. ABS yksikkö ei voi tietää pyörien "todellista" luistoa koska se tietää vain pyörien pyörimisnopeuden, mikä siis on kaikilla pyörillä sama. "

        G-mersun ollessa kyseessä, ABS jarrut kytkeytyvät pois varmasti siksi, että G:ssä on kolme 100% lukkoa, eli G:ssä käy juuri kuten sanoit. Lukot päällä, joka ikinen rengas pyörii samaa vauhtia, eikä ABS edes pystyisi toimimaan vaikka se tietäisikin nopeuden, koska renkaat ovat kiinni toisissaan.

        Mutta, kun G:ssä lukitset vain keskitasauspyörästön. Etu ja taka jää silti vielä avoimiksi, joten kyllä absien pitäisi silloin vielä olla toiminnassa. Tosin voi olla, että mersussa ne menevät heti pois toiminnasta varmuuden vuoksi, koska siinä niitä askelilukkojakin on.

        "Oma veikkaukseni onkin edelliseen vedoten että kun neliveto kytketään päälle, kytkeytyy abs pois päältä. "

        Joo, kyllä se varmasti useissa kytkeytyy. Itse veikkaan ja muistelen että olen lukenutkin jostain, että ABS jarrut toimivat myös keskilukko kiinni jotenkuten nelivetoisessa autossa. Tosin, onhan se totta, että mitenkään ne eivät voi toimia yhtä hyvin kuin keskilukko auki. Mutta yksittäisen renkaan lukkiutuminen pystytään kuitenkin ilman ongelmia välttämään, koska akseleilla ei ole kiinteitä lukituksia. Vasta sitten kun akselilukkoja käytetään, alkaa Absien toiminta mennä vaikeaksi. Ainakin mitsuissa, eli siis pajerossa, taitaa olla niin, että kun takalukko on auki niin abs ja luistonestot pelaavat normaalisti. Sitten kun myös taka-akseli lukitaan, tulee enemmän poikkeuksia toimintaan. Uudessa G:ssäkin on luistonesto, silloin käytössä kun askelilukot eivät ole päällä, joten olettaisin että siinä toimii myös absit, kun akselilukot eivät ole päällä. Tosin, en ole varma.


      • voisi toimia
        ad hoc kirjoitti:

        Entä kiinteässä nelivedossa?

        Kiinteässä nelivedossa silloin kun neliveto on kytkettynä, ei toimi ainakaan täysin vapaasti. Koska se keskitasauspyörästö tosiaan hankaloittaa. Mutta ABS:n tarkoituksiinhan kuuluun nimenomaan estää pyörien lukkiutuminen, jonka voisi olettaa onnistuvan kiinteässäkin, kun akselit eivät ole lukittuna.


      • L200
        Mitsumiäs kirjoitti:

        En tiedä periaatteessa uusien 4-veto (maasto)autojen abs jarruista mitään. Mutta ainakin 90-luvun G mersuissa (keskustasauspyörästölliset) kun nelivedon kytkee "kovaksi", menee ABS jarrut pois päältä ja kojelautaan syttyy varoitusvalo.


        "Oleellinen "ongelma" "kovalla" nelivedolla olevassa autosa ABS jarruilla on se että, mistä abs yksikkö tietää miten kovaa auto kulkee???? ABS jarrujenhan täytyy tietää auton nopeus, sekä pyörien pyörimisnopeus. Näitähän mitataan pyöräkohtaisesti pyörännavasta tai vetopyörästöstä anturilla. Mutta kun neliveto on päällä, kaikki pyörät on mekaanisesti kiinni toisissaan voimansiirron kautta. ABS yksikkö ei voi tietää pyörien "todellista" luistoa koska se tietää vain pyörien pyörimisnopeuden, mikä siis on kaikilla pyörillä sama. "

        G-mersun ollessa kyseessä, ABS jarrut kytkeytyvät pois varmasti siksi, että G:ssä on kolme 100% lukkoa, eli G:ssä käy juuri kuten sanoit. Lukot päällä, joka ikinen rengas pyörii samaa vauhtia, eikä ABS edes pystyisi toimimaan vaikka se tietäisikin nopeuden, koska renkaat ovat kiinni toisissaan.

        Mutta, kun G:ssä lukitset vain keskitasauspyörästön. Etu ja taka jää silti vielä avoimiksi, joten kyllä absien pitäisi silloin vielä olla toiminnassa. Tosin voi olla, että mersussa ne menevät heti pois toiminnasta varmuuden vuoksi, koska siinä niitä askelilukkojakin on.

        "Oma veikkaukseni onkin edelliseen vedoten että kun neliveto kytketään päälle, kytkeytyy abs pois päältä. "

        Joo, kyllä se varmasti useissa kytkeytyy. Itse veikkaan ja muistelen että olen lukenutkin jostain, että ABS jarrut toimivat myös keskilukko kiinni jotenkuten nelivetoisessa autossa. Tosin, onhan se totta, että mitenkään ne eivät voi toimia yhtä hyvin kuin keskilukko auki. Mutta yksittäisen renkaan lukkiutuminen pystytään kuitenkin ilman ongelmia välttämään, koska akseleilla ei ole kiinteitä lukituksia. Vasta sitten kun akselilukkoja käytetään, alkaa Absien toiminta mennä vaikeaksi. Ainakin mitsuissa, eli siis pajerossa, taitaa olla niin, että kun takalukko on auki niin abs ja luistonestot pelaavat normaalisti. Sitten kun myös taka-akseli lukitaan, tulee enemmän poikkeuksia toimintaan. Uudessa G:ssäkin on luistonesto, silloin käytössä kun askelilukot eivät ole päällä, joten olettaisin että siinä toimii myös absit, kun akselilukot eivät ole päällä. Tosin, en ole varma.

        G Mersussa abs kytkeytyy pois päältä kun yksikin kolmesta tasauspyörästöstä lukitaan, ei väliä mikä niistä, keski-, etu- vai takalukko.

        Luulen kuitenkin että kovalla nelivedolla ajettaessa abs ei toimi vaikka akseleissa ei olisi lukkoja tai ne olisivat auki.

        Tasauspyörästön toiminnasta johtuen jos esim vasen etupyörä pyrkisi lukkiutumaan, täytyisi oikean etupyörän pyörimisnopeuden kasvaa eli pyörän pitäisi sutia jarrutettaessa. Tästä johtuen luulen että pelkkä kova neliveto aiheuttaa sen että abs jarruja ei saa toimimaan, tai ne toimii niin huonosti että koko abs järjestelmästä ei ole mitään hyötyä, enempi haittaa.

        Mutta edelleen, onko kenelläkään jotain uudehkoa maasturia minkä ohjekirjasta voisi asian selvittää?


      • toiimii
        voisi toimia kirjoitti:

        Kiinteässä nelivedossa silloin kun neliveto on kytkettynä, ei toimi ainakaan täysin vapaasti. Koska se keskitasauspyörästö tosiaan hankaloittaa. Mutta ABS:n tarkoituksiinhan kuuluun nimenomaan estää pyörien lukkiutuminen, jonka voisi olettaa onnistuvan kiinteässäkin, kun akselit eivät ole lukittuna.

        Mulla on Suzuki Jimny, siis kytkettävä vetosysteemi. ABS toimii nelivedolla kuten muissakin autoissa, ja toimii kaiken lisäksi todella hyvin.


      • mene .....
        L200 kirjoitti:

        G Mersussa abs kytkeytyy pois päältä kun yksikin kolmesta tasauspyörästöstä lukitaan, ei väliä mikä niistä, keski-, etu- vai takalukko.

        Luulen kuitenkin että kovalla nelivedolla ajettaessa abs ei toimi vaikka akseleissa ei olisi lukkoja tai ne olisivat auki.

        Tasauspyörästön toiminnasta johtuen jos esim vasen etupyörä pyrkisi lukkiutumaan, täytyisi oikean etupyörän pyörimisnopeuden kasvaa eli pyörän pitäisi sutia jarrutettaessa. Tästä johtuen luulen että pelkkä kova neliveto aiheuttaa sen että abs jarruja ei saa toimimaan, tai ne toimii niin huonosti että koko abs järjestelmästä ei ole mitään hyötyä, enempi haittaa.

        Mutta edelleen, onko kenelläkään jotain uudehkoa maasturia minkä ohjekirjasta voisi asian selvittää?

        "Tasauspyörästön toiminnasta johtuen jos esim vasen etupyörä pyrkisi lukkiutumaan, täytyisi oikean etupyörän pyörimisnopeuden kasvaa eli pyörän pitäisi sutia jarrutettaessa. Tästä johtuen luulen että pelkkä kova neliveto aiheuttaa sen että abs jarruja ei saa toimimaan, tai ne toimii niin huonosti että koko abs järjestelmästä ei ole mitään hyötyä, enempi haittaa. "

        Eihän se, että toinen pyörä pysähtyy sitä tarkoita että toisen pitää pyöriä nopeampaa. Tasauspyörästö ei ole sellainen, että toisen nopeus kasvaa. Tämähän olisi muuten ongelma myös henkilöautoissa.

        Kyllä ABS järjestelmä keskilukollisessa toimii periaattessa ihan hyvin, koska siinä on kuitenkin molemmilla akseleilla avoimet tasauspyörästöt. Tasauspyörästön toiminta tosin on erilainen mitä kuvasit. Momentti molemmille puolille on normaalissa tasauspyörästössä sama, myös silloin kun tasauspyörästö toimii. Toinen rengas ei pyöri yhtään nopeampaa, eikä sen tarvitsekkaan, se ei ole pyörästön toiminnan edellytys. :)


      • L200
        mene ..... kirjoitti:

        "Tasauspyörästön toiminnasta johtuen jos esim vasen etupyörä pyrkisi lukkiutumaan, täytyisi oikean etupyörän pyörimisnopeuden kasvaa eli pyörän pitäisi sutia jarrutettaessa. Tästä johtuen luulen että pelkkä kova neliveto aiheuttaa sen että abs jarruja ei saa toimimaan, tai ne toimii niin huonosti että koko abs järjestelmästä ei ole mitään hyötyä, enempi haittaa. "

        Eihän se, että toinen pyörä pysähtyy sitä tarkoita että toisen pitää pyöriä nopeampaa. Tasauspyörästö ei ole sellainen, että toisen nopeus kasvaa. Tämähän olisi muuten ongelma myös henkilöautoissa.

        Kyllä ABS järjestelmä keskilukollisessa toimii periaattessa ihan hyvin, koska siinä on kuitenkin molemmilla akseleilla avoimet tasauspyörästöt. Tasauspyörästön toiminta tosin on erilainen mitä kuvasit. Momentti molemmille puolille on normaalissa tasauspyörästössä sama, myös silloin kun tasauspyörästö toimii. Toinen rengas ei pyöri yhtään nopeampaa, eikä sen tarvitsekkaan, se ei ole pyörästön toiminnan edellytys. :)

        Kyllähän se nyt vaan on niin kuten sanoin, eli jos toinen pyörä pyrkii lukkiutumaan, on toisen pyörän vastaavasti kiihdytettävä pyörimisnopeutta koska kardaanin pyörimisnopeus oletetaan vakioksi. Kannattaa miettiä missä tilanteessa tässä kyseisessä tilanteessa ollaan.

        Eli nelivetoauto minkä neliveto on "kova". Kun toinen etupyörä pyrkii lukkiutumaan, jos vastapuolen pyörä EI kiihdytä, tarkoittaa se sitä että etukardaanin pyörimisnopeuden on hidastuttava. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman että takapyörät pyrkisivät myös lukkiutumaan, koska nehän on kiinteästi kytketty etupyöriin. Eli käytännössä tullaan tilanteeseen että kaikki neljä pyörää pyrkii lukkiutumaan jolloin abs järjestelmä ei pysty "päättämään" mitä tekisi kun kaikki pyörät pyörii samaa vauhtia.

        Etu- tai takavetoautossa tuota ongelmaa ei ole kun nopeusero tasaantuu moottorin pyörimisnopeuden laskiessa, eli jos teet etuvetoautolla lukkojarrutuksen, pyrkii moottori pysähtymään vaikka vain toinen pyörä olisi lukossa.

        Tasauspyörästön toimintahan on simppeliä, mutta ilmeisesti joillekin vaikea ymmärtää.


      • ihmeen

        porukkaa täällä oikein notkuu,kun ei ole nykyautoista mitään käsitystä.Tuntuu että pääosalla on kokemusta yli 20 vuotta vanhoista kärryistä...onko kaikki persaukisia amisviiksisiä...?


      • varma ?
        L200 kirjoitti:

        Kyllähän se nyt vaan on niin kuten sanoin, eli jos toinen pyörä pyrkii lukkiutumaan, on toisen pyörän vastaavasti kiihdytettävä pyörimisnopeutta koska kardaanin pyörimisnopeus oletetaan vakioksi. Kannattaa miettiä missä tilanteessa tässä kyseisessä tilanteessa ollaan.

        Eli nelivetoauto minkä neliveto on "kova". Kun toinen etupyörä pyrkii lukkiutumaan, jos vastapuolen pyörä EI kiihdytä, tarkoittaa se sitä että etukardaanin pyörimisnopeuden on hidastuttava. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman että takapyörät pyrkisivät myös lukkiutumaan, koska nehän on kiinteästi kytketty etupyöriin. Eli käytännössä tullaan tilanteeseen että kaikki neljä pyörää pyrkii lukkiutumaan jolloin abs järjestelmä ei pysty "päättämään" mitä tekisi kun kaikki pyörät pyörii samaa vauhtia.

        Etu- tai takavetoautossa tuota ongelmaa ei ole kun nopeusero tasaantuu moottorin pyörimisnopeuden laskiessa, eli jos teet etuvetoautolla lukkojarrutuksen, pyrkii moottori pysähtymään vaikka vain toinen pyörä olisi lukossa.

        Tasauspyörästön toimintahan on simppeliä, mutta ilmeisesti joillekin vaikea ymmärtää.

        "Kyllähän se nyt vaan on niin kuten sanoin, eli jos toinen pyörä pyrkii lukkiutumaan, on toisen pyörän vastaavasti kiihdytettävä pyörimisnopeutta koska kardaanin pyörimisnopeus oletetaan vakioksi. Kannattaa miettiä missä tilanteessa tässä kyseisessä tilanteessa ollaan. "

        Eihän jarruttaessa kardaanin pyörimisnopeus voi pysyä vakiona, vaan toki kun voima/veto on kytketty pois, se hidastuu samaa tahtia kuin vauhtikin.

        "Eli nelivetoauto minkä neliveto on "kova". Kun toinen etupyörä pyrkii lukkiutumaan, jos vastapuolen pyörä EI kiihdytä, tarkoittaa se sitä että etukardaanin pyörimisnopeuden on hidastuttava."

        Ei tarkoita, koska ei siellä ole mitään välitystä joka kasvattaisi nopeutta. Ns.tasauspyörät ovat SAMAN KOKOISET eli toisinsanoen, eivät ne välitystä muuta toimiessaan, ei mikään voi kasvattaa sitä nopeutta, vaikka toinen menee lulkkoon, toinen voi edelleen pyöriä samaa vauhtia, ei se siitä ole kiinni.

        "Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman että takapyörät pyrkisivät myös lukkiutumaan, koska nehän on kiinteästi kytketty etupyöriin. Eli käytännössä tullaan tilanteeseen että kaikki neljä pyörää pyrkii lukkiutumaan jolloin abs järjestelmä ei pysty "päättämään" mitä tekisi kun kaikki pyörät pyörii samaa vauhtia. "

        Molempien akseleiden pyöristä toinen voi lukkiutua ilman että kardaanien tarvii pysähtyä, tai ilman että nopeuden tulee kasvaa. Ainut mikä haittaa ABS:n toimintaa on se, että jos molemmat pyörät toiselta akselilta alkavat hidastaa, ja toisilla ei olekkaan pitoa, silloin tulee ongelma, ja toisen akselin pyörät voivat lukkiutua tai alkavat hidastaa myös.

        "Etu- tai takavetoautossa tuota ongelmaa ei ole kun nopeusero tasaantuu moottorin pyörimisnopeuden laskiessa, eli jos teet etuvetoautolla lukkojarrutuksen, pyrkii moottori pysähtymään vaikka vain toinen pyörä olisi lukossa. "

        Tämä ei kyllä selitä yhtään teoriaasi. Miten se poikkeaa ? Tasauspyörästö on samanlainen etuvetoautossakin. Vain se että etuvetoautossa ei ole sitä ongelmaa, että etu ja taka-akselin väliset pyörimiserot eivät aiheuta mitään ongelmaa, kuten kiinteässä nelivedossa.

        Toisen pyörän nopeuden ei tarvitse kasvaa, vaikka tasauspyörästö toimiikin, jarrut muuttavat sen energian lämmöksi, momentti on molemmille puolille juuri sama, eikä siellä ole mitään "vaihdetta" tai välitystä joka sitä nopeutta voisi edes kasvattaa. Iso pyörä pyörittää itse tasauspyörästöä. Jossa on samankokoiset pyörät molemmille vetoakseleille, vasen ja oikea, sekä tasauspyörät jotka ovat myös samankokoiset. Eli mikään teoria ei tue sitä että nopeus kasvaisi, ja jos se kasvaisi, se aiheuttaisi valtavia ongelmia myös vajaavetoisissa.

        Tässä on yksinkertainen malli:
        http://www.youtube.com/watch?v=Em1zQToa_a8

        Näetkö, vaikka toinen pyörä pysäytetään kokonaan, toista voidaan silti pyörittää samaa nopeutta, ilman että minkään muun nopeus siitä mihinkään kasvaa.


      • L200
        varma ? kirjoitti:

        "Kyllähän se nyt vaan on niin kuten sanoin, eli jos toinen pyörä pyrkii lukkiutumaan, on toisen pyörän vastaavasti kiihdytettävä pyörimisnopeutta koska kardaanin pyörimisnopeus oletetaan vakioksi. Kannattaa miettiä missä tilanteessa tässä kyseisessä tilanteessa ollaan. "

        Eihän jarruttaessa kardaanin pyörimisnopeus voi pysyä vakiona, vaan toki kun voima/veto on kytketty pois, se hidastuu samaa tahtia kuin vauhtikin.

        "Eli nelivetoauto minkä neliveto on "kova". Kun toinen etupyörä pyrkii lukkiutumaan, jos vastapuolen pyörä EI kiihdytä, tarkoittaa se sitä että etukardaanin pyörimisnopeuden on hidastuttava."

        Ei tarkoita, koska ei siellä ole mitään välitystä joka kasvattaisi nopeutta. Ns.tasauspyörät ovat SAMAN KOKOISET eli toisinsanoen, eivät ne välitystä muuta toimiessaan, ei mikään voi kasvattaa sitä nopeutta, vaikka toinen menee lulkkoon, toinen voi edelleen pyöriä samaa vauhtia, ei se siitä ole kiinni.

        "Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman että takapyörät pyrkisivät myös lukkiutumaan, koska nehän on kiinteästi kytketty etupyöriin. Eli käytännössä tullaan tilanteeseen että kaikki neljä pyörää pyrkii lukkiutumaan jolloin abs järjestelmä ei pysty "päättämään" mitä tekisi kun kaikki pyörät pyörii samaa vauhtia. "

        Molempien akseleiden pyöristä toinen voi lukkiutua ilman että kardaanien tarvii pysähtyä, tai ilman että nopeuden tulee kasvaa. Ainut mikä haittaa ABS:n toimintaa on se, että jos molemmat pyörät toiselta akselilta alkavat hidastaa, ja toisilla ei olekkaan pitoa, silloin tulee ongelma, ja toisen akselin pyörät voivat lukkiutua tai alkavat hidastaa myös.

        "Etu- tai takavetoautossa tuota ongelmaa ei ole kun nopeusero tasaantuu moottorin pyörimisnopeuden laskiessa, eli jos teet etuvetoautolla lukkojarrutuksen, pyrkii moottori pysähtymään vaikka vain toinen pyörä olisi lukossa. "

        Tämä ei kyllä selitä yhtään teoriaasi. Miten se poikkeaa ? Tasauspyörästö on samanlainen etuvetoautossakin. Vain se että etuvetoautossa ei ole sitä ongelmaa, että etu ja taka-akselin väliset pyörimiserot eivät aiheuta mitään ongelmaa, kuten kiinteässä nelivedossa.

        Toisen pyörän nopeuden ei tarvitse kasvaa, vaikka tasauspyörästö toimiikin, jarrut muuttavat sen energian lämmöksi, momentti on molemmille puolille juuri sama, eikä siellä ole mitään "vaihdetta" tai välitystä joka sitä nopeutta voisi edes kasvattaa. Iso pyörä pyörittää itse tasauspyörästöä. Jossa on samankokoiset pyörät molemmille vetoakseleille, vasen ja oikea, sekä tasauspyörät jotka ovat myös samankokoiset. Eli mikään teoria ei tue sitä että nopeus kasvaisi, ja jos se kasvaisi, se aiheuttaisi valtavia ongelmia myös vajaavetoisissa.

        Tässä on yksinkertainen malli:
        http://www.youtube.com/watch?v=Em1zQToa_a8

        Näetkö, vaikka toinen pyörä pysäytetään kokonaan, toista voidaan silti pyörittää samaa nopeutta, ilman että minkään muun nopeus siitä mihinkään kasvaa.

        Tasauspyörästön toiminnan selittäminen näin sanallisesti näyttää olevan hankalaa ihmiselle kuka ei selvästikään ymmärrä, tai halua ymmärtää miten se toimii.

        Sanoit että tasauspyörästössä ei ole mitään välitystä mikä kasvattaisi vastakkaisen pyörän nopeutta. Tasauspyörästö on nimenomaan välitys. Jos "suditat" autolla paikallaan että vain toinen vetävä pyörä sutii ja toinen on paikallaan, pyörii sutiva pyörä KAKSI kertaa kovempaa kuin se pyörisi silloin kun kumpikin pyörä sutisi samassa tilanteessa. Mistä tämä johtuu, no tasauspyörästön välityksestä joka jakaa tai kertoo pyörimisnopeuseron. Tästä samasta välitys "ilmiöstä" johtuen täytyy toisen pyörän pyörimisnopeuden kasvaa jos toinen hidastuu mutta kardaanin (eli vetopyörästön) pyörimisnopeus ei muutu.

        Otetaan esimerkki. Ajetaan nelivetoautolla neliveto kytkettynä (tai keskuslukko lukossa) nopeutta missä kardaanit (etu- ja takavetopyörästöt) pyörivät 1000 kierrosta minuutissa. Vetopyörästöjen välityssuhde on esimerkissä 4:1 eli ajotilanteessa pyörät pyörivät 250 kierrosta minuutissa. Yhtäkkiä tumpataan jarrut pohjaan ja esimerkiksi toinen etupyörä menee "lukkoon" jolloin sen pyörimisnopeus hidastuu esimerkiksi 125 kierrokseen minuutissa. Miten muut pyörät käyttäytyvät. Auton nopeus ei ole juurikaan vielä hidastunut (oletus) jolloin takapyörät pyörivät edelleen 250 1/min eli kovasta nelivedosta johtuen myös etu- ja takavetopyörästöt pyörivät 250 1/min. Etutasauspyörästöstä johtuen oikeanpuoleinen etupyörä joutuisi kiihdyttämään 125 1/min eli nopeuteen 250 125=375 1/min.

        No edellinen esimerkki ei yleensä käytännössä toteudu, mutta on kuitenkin mahdollinen (olen käytännössä nähnyt RangeRoverin toisen etupyörän pyörivän kovassa jarrutuksessa takaperin). Käytännössähän pyrkii käymään niin että yksittäinen pyörä ei pyri lukkiutumaan, koska kaikki muut pyörät pyrkivät sitä pyörittämään edelleen samaa vauhtia. Eli jos jarruvoimaa on annosteltu riittävästi, menee auto nelipyörälukkojarrutukseen jolloin se ei ole enää hallittavissa. Alkuperäinen kysymys olikin miten abs tässä tilanteessa toimii? Aika huonosti koska järjestelmä ei tiedä ajoneuvon todellista nopeutta kun kaikki pyörät pyörivät samaa vauhtia.

        Käytännössä voimansiirrossa on aina välyksiä joista johtuen abs saattaa jotenkuten toimia, eli yksittäisten pyörien nopeus saattaa hetkellisesti muuttua siten että abs yksikkö sen ehtii laskemaan lukkiutumiseksi, vaikka pyörät olisvatkin voimansiirron kautta kytkettynä toisiinsa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      146
      2591
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      1986
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1968
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1776
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      67
      1530
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1306
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1202
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1198
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1188
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1167
    Aihe