Mies
pikkusormeni kiedon
harmaantuviin
rintakarvoihisi
sivelen
otsasi pakenevaa
hiusrajaa
silitän
otsasi rypyt
pyyhin
lempeällä kädelläni
tuulten tuiverruksesta
tulleet kyyneleet
silmistäsi
pidä lujasti kiinni
hiuksistani
työn kovettamilla
käsilläsi
että tiedän
olevani sinun
pikkusormeni kiedon
harmaantuviin
rintakarvoihisi
sivelen
otsasi pakenevaa
hiusrajaa
silitän
otsasi rypyt
pyyhin
lempeällä kädelläni
tuulten tuiverruksesta
tulleet kyyneleet
silmistäsi
pidä lujasti kiinni
hiuksistani
työn kovettamilla
käsilläsi
että tiedän
olevani sinun
Vastaukset 2
Vanhimmat
Uutta kirjoittajaa RR-sivulle, joten runokammarin-kaffet Murukulta siis tarjoaa! \_/? Olokeepa hyvä! :)
Tässä runossasi oli jotakin joka kietoi minut 'pikkusormen ympärille'.
Tähän vain upposi. Todella Murunmaunmukainen runo!
Kiitos tästä ja mukvaa talvista iltaa kera Murukulta-vilkutuksineen! :)
mukavaa kohdata täälläkin,
tuolla chatin puolella olemmekin joskus olleet
yhtä aikaa - nimesi tuttu on.
Tämä runo on hyvin liikuttava,
kertoo kahden aikuisen välisestä rakkaudesta.
Rakkaudesta joka on kestänyt vuosikymmenten
tyynet ja myrskyt. Ja edelleen on yhtä
hellyttävää sipaista hiusrajaa ja poskea.
Karheatkin kädet tunnistavat rakkauden lämmön.
Kiitos runostasi,
tässä oli naisen sielun jälki.