Tämä ei varsinaisesti ole ongelma, mutta olisi kiva tietää, jos löytyy samanmoisia koirulaisia. Koiramme on nyt 2- vuotias, erittäin vilkas ja utelias. Juuri kun on opittu kulkemaan hihnassa nätisti, tuli lunta! Voi sitä riemun ja ilon määrää! Näin tuumii koira, joka ei enää lainkaan omaa kuuntelukykyä lenkillä.
Voiko koira oikeasti olla niin innoissaan lumesta? Koko lenkki menee lumikasoissa sukeltaen ja tarkkailessa jos edes vahingossa potkaisen lunta ilmaan.
Vahvistaako lumi hajuja vai päinvastoin, koska koko ajan on kirsu lumen alla...?
Ja kakkaaminen meinaa aina unohtua täysin.
Silti, on ihana telmiä koiran kanssa lumessa pihalla, kun näkee että toinen nauttii. Kohta se varmaan tekee jo lumiukkoa!
Voiko koira oikeasti olla niin innoissaan lumesta? Koko lenkki menee lumikasoissa sukeltaen ja tarkkailessa jos edes vahingossa potkaisen lunta ilmaan.
Vahvistaako lumi hajuja vai päinvastoin, koska koko ajan on kirsu lumen alla...?
Ja kakkaaminen meinaa aina unohtua täysin.
Silti, on ihana telmiä koiran kanssa lumessa pihalla, kun näkee että toinen nauttii. Kohta se varmaan tekee jo lumiukkoa!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Samat touhut meilläkin. Ja lumienkeleitä tehdään kymmeniä. Kukkapenkin tlventörröttäjät ovat nyt siististi maassa, eipä tarvitse keväällä katkoa!Lumihulluja koiria näin kaupungillakin, oli rotu mikä tahansa. Ja onnellislta koiruudet näyttivät.
Se lumi maistuukin niiiin hyvältä koiran mielestä. Annetaan haukkujemme nauttia!
mutta vasta sitten ku se sulle sopii =)
että jos vetäminen alakaa, nii paluu kotia. ja sitte vasta ku ollaa remmissä nätisti, sitä löysätään nii että pääsee leikkimään :) ja jos veto lakaa taas, nii koira lyhyelle viereen ja ootellaan että ollaa nätisti, kohta se jo huomaa ettei lumeen pääse jos vejetään.. nimim. kokemusta on, lumihullusta siis ;)
Meidänkin vesihullu koira on nyt myös lumihullu. :)
Monet naurut on tullut lenkillä, kun toinen sukeltelee hangessa päätä myöten ja loikkii hirmuvauhtia nietoksissa, että lumi vaan pöllyää.
Ajattelin juuri että pukkaako juoksuaikaa, kun käytös unohtuu meilläkin ja hajut kiinnostaa ihan älyttömästi. Ehkä se on sitten vaan se lumi!
Ihan samanlaista menoa se on täälläkin.
Meidän poika kyylää aina sen isoimman upotuksen (risteyksen molemmin puolin ojanpohjalla) ja sukeltaa sinne pää edellä niin monta kertaa, että lumi on tallaantunut kokonaan =)
Voi niitä nauruja, mitä on saanut tuolla kylillä rätkättää, kun poika ampaisee milloin mihinkin kinokseen milloin mikäkin pää edellä, ja kyylää meidän ihmisten jalkoja, JOSKO sieltä sattuisi lumiryöpsy lentämään jahdattavaksi...
Ah, tuota hulluutta... ;)
lumi-, vesi- ja jäähullu, mutta on sitä iloista ja onnellista telmintää niin sydäntäsulattavaa katsella. :)))))))))