Näitä viikonlopun aikana tulleita viestejä
lukiessani on taas saanut hymähdellä muutaman
kerran, ei varsinaisesti edes itse kysyjien
takia, koska tyhmää kysymystähän koskaa ei ole,
mutta tyhmiä vastauksia on.
Täällä on taas viikonlopun aika keskusteltu
useamman koiran hoidosta yms. Välillä tulee
sellainen fiilis että nämä suurimmat neuvojat
ovat itsekin hyvin nuoria tyttöjä jotka asuvat
vielä perheidensä parissa. Vanhemmat kantavat
ainakin vielä perheen taloudellisen vastuun ja
luultavasti myös vastaa perheen lemmikeistäkin.
Tytöt pitävät koiriaan omalla vastuulla ja
monesti uskaltavat kuvitella, että pelkkä
pissitys kerran päivässä ja match showssa käynti
viikonloppuna tekee heistä suuri koiranomistajia
joilla on jo kokemusta sen verran että voivat
neuvoa tai "käskeä" toisia tekemään jotenkin.
Monesti aikasemminkin peräänkuullutetaan ihmisten
kykyä harkita vakavasti mahtuuko koira heidän
perheeseensä ja riittääkö aika tms. Tämä on
tärkeää miettiä aina, mutta näistä monista
vastauksista saa usein sellaisen kuvan, että vain
eläkeläinen tai ala-asteella oleva ihminen voi
ottaa koiran, silloin sille on riittävästi aikaa.
Opiskelijat tai normaalit työssäkäyvät ovat
ehdottomasti ei-koiraihmsiä, sillä hehän ovat
keskimäärin päivittäin noin 9 tuntia poissa kotoa
opiskelemassa / työskentelemässä.
KUITENKIN suurin osa suomalaisista koirista asuu
ihan tavallisissa perheissä jossa ne ovat päivät
yksin kun perheenjäsenet ovat töissä/koulussa.
Ja näin ovat omat koiranikin.
ENSISIJAISEN tärkeää koiran viihtymisen ja
hyvinvoinnin kannalta on enemmänkin se että
minkälaista se yhteisolo on kun omistaja tulee.
Voisin jopa uskaltaa väittää, että koira joka on
omistajalla joka pystyy olla 24 h kotona mutta ei
varsinaisesti saa mitään "aktivointia" voi
huonommin kuin koira joka on työssäkäyvällä
ihmisellä joka lähtee koiran kanssa esim
työpäivän jälkeen agilityyn, metsälenkeille,
tokoo tms pari-kolme kertaa viikossa. Muuten
viettää mukavaa aikaa koiransa kanssa.
Koira ei ole mikään otus joka vaatii 24 h
helpdesk palvelua. Päivisin se lepäilee omistajan
poissaolessa, mutta iltaisin se yleensä kaipaa
toimintaa ja omistajan kanssa yhdessä oloa.
Jos tätä ei pysty koiralle antamaan ei
elämäntilanne ole se, että koiraa kannattaisi
hankkia.
Myös kaksi koiraa "selviää" paremmin työpäivän
yksinolosta, kun niillä on seuraa toisistaan.
Koira on laumaeläin. Se mielellään muodostaa
lauman ihmisten kanssa, mutta tosiasia taitaa
kuitenkin olla se, että toinen koira voittaa aina
ihmisen kun tarkastellaan koiran näkökulmasta.
lukiessani on taas saanut hymähdellä muutaman
kerran, ei varsinaisesti edes itse kysyjien
takia, koska tyhmää kysymystähän koskaa ei ole,
mutta tyhmiä vastauksia on.
Täällä on taas viikonlopun aika keskusteltu
useamman koiran hoidosta yms. Välillä tulee
sellainen fiilis että nämä suurimmat neuvojat
ovat itsekin hyvin nuoria tyttöjä jotka asuvat
vielä perheidensä parissa. Vanhemmat kantavat
ainakin vielä perheen taloudellisen vastuun ja
luultavasti myös vastaa perheen lemmikeistäkin.
Tytöt pitävät koiriaan omalla vastuulla ja
monesti uskaltavat kuvitella, että pelkkä
pissitys kerran päivässä ja match showssa käynti
viikonloppuna tekee heistä suuri koiranomistajia
joilla on jo kokemusta sen verran että voivat
neuvoa tai "käskeä" toisia tekemään jotenkin.
Monesti aikasemminkin peräänkuullutetaan ihmisten
kykyä harkita vakavasti mahtuuko koira heidän
perheeseensä ja riittääkö aika tms. Tämä on
tärkeää miettiä aina, mutta näistä monista
vastauksista saa usein sellaisen kuvan, että vain
eläkeläinen tai ala-asteella oleva ihminen voi
ottaa koiran, silloin sille on riittävästi aikaa.
Opiskelijat tai normaalit työssäkäyvät ovat
ehdottomasti ei-koiraihmsiä, sillä hehän ovat
keskimäärin päivittäin noin 9 tuntia poissa kotoa
opiskelemassa / työskentelemässä.
KUITENKIN suurin osa suomalaisista koirista asuu
ihan tavallisissa perheissä jossa ne ovat päivät
yksin kun perheenjäsenet ovat töissä/koulussa.
Ja näin ovat omat koiranikin.
ENSISIJAISEN tärkeää koiran viihtymisen ja
hyvinvoinnin kannalta on enemmänkin se että
minkälaista se yhteisolo on kun omistaja tulee.
Voisin jopa uskaltaa väittää, että koira joka on
omistajalla joka pystyy olla 24 h kotona mutta ei
varsinaisesti saa mitään "aktivointia" voi
huonommin kuin koira joka on työssäkäyvällä
ihmisellä joka lähtee koiran kanssa esim
työpäivän jälkeen agilityyn, metsälenkeille,
tokoo tms pari-kolme kertaa viikossa. Muuten
viettää mukavaa aikaa koiransa kanssa.
Koira ei ole mikään otus joka vaatii 24 h
helpdesk palvelua. Päivisin se lepäilee omistajan
poissaolessa, mutta iltaisin se yleensä kaipaa
toimintaa ja omistajan kanssa yhdessä oloa.
Jos tätä ei pysty koiralle antamaan ei
elämäntilanne ole se, että koiraa kannattaisi
hankkia.
Myös kaksi koiraa "selviää" paremmin työpäivän
yksinolosta, kun niillä on seuraa toisistaan.
Koira on laumaeläin. Se mielellään muodostaa
lauman ihmisten kanssa, mutta tosiasia taitaa
kuitenkin olla se, että toinen koira voittaa aina
ihmisen kun tarkastellaan koiran näkökulmasta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vielä lisätä, että kaikkien koiranomistajien- tai
hankkijien kannattaisi käydä osoitteessa
http://www.koirat.com
sillä osoitteesta löytyy paljon kaikenlaista
tietoa!!! =)
mieltä olen kanssasi!
haluaisin antaa yhden esimerkin yhdestä
koiranomistajasta. ystäväni sai ollessaan joku 11-
vuotias koiran. koira ostettiin hänelle
joululahjaksi. koira unohtui tytöltä parissa
vuodessa eivätkä vanhemmatkaan vastuuta koirasta
sen jälkeen ole ottaneet. eli koira kytketään
pihaan kiinni päiväksi eikä sitä lenkkeilytetä.
koira on nyt jo vanha, mutta todella ylipainoinen
(koiraa ei olla edes steriloitu joka saattaisi
selittää valtavan ylipainon vaan koiraa ei
yksinkertaisesti käytetä lenkillä). käy ihan
koira parkaa sääliksi. ystäväni kävi
koulutuksissa koiransa kanssa, mutta lopetti sen
jossain vaiheessa, kun ei hän "jaksanut" mennä
tunnin kestävään koulutustilaisuuten kerran
viikossa. itselläni on tällä hetkellä kaksi
koiraa ja en ikinä voisi kuvitella käyttäytyväni
noin kuten "ystäväni" tai jos olisin vanhempi
(siis minulla olisi lapsia) niin ikinä en
jättäisi koiraa lapsen vastuulle, koska ei se
lapsi koirasta välttämättä enää muutaman vuoden
kuluttua jaksa välittää. koiran edelle menee
perheen harrastukset ym. jolloin heillä "ei ole
aikaa koiralle". joskus kun olen ystävääni nähnyt
niin hän kovasti puhuu uuden koiran hankkimisesta
ja en mitenkään jaksa innostua asiasta.
koira elää monta vuotta ystävänä ja seurana joten
se pitää tietää ennen kuin koiran ottaa. tämä ei
nyt paljon Pipin aiheeseen kuulunut, mutta
kerroinpa silti. muuten olen samaa mieltä Pipin
kanssa :)
Pip puhuu asiaa. Olen täysin samaa mieltä.
Koirat.com:ista sen verran, että sepäs vasta
täynnä näitä 12-vuotiaita "kaikentietäviä" onkin.
Itse en sinne mene, sillä niitä juttuja
lueskellessani palaa aina käämit. Onneksi täältä
löytyy hieman fiksumpiakin ihmisiä, jotka
oikeasti tieävät jotain. :)
-Linda