"Tutkimus: lasten mielipidettä kysytään liian harvoin
tiedote / pressmeddelande 20-11-2008
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuosi alkaa
Suomalaisten mielestä lasten ja nuorten mielipidettä pitäisi kysyä nykyistä useammin. Alaikäisten vaikutusvaltaa halutaan lisätä myös kunnissa. Silti kuulemiseen velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan meillä huonosti. Tänään käynnistyvä lapsen oikeuksien juhlavuosi kannustaa aikuisia kuuntelemaan.
Noin 80 prosenttia suomalaisista sanoo, että lasten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä itseään koskevissa asioissa. Tämä selviää Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet uskovat aikuisten voivan tehdä parempia päätöksiä, jos he ottavat lasten mielipiteet huomioon.
Suomalaiset korostavat erityisesti kuntien nuorisovaltuustojen roolia: yli 70 prosenttia vastaajista antaisi valtuustoille lisää vaikutusvaltaa. Myös oppilaskuntatoimintaa pidetään hyvänä väylänä lasten kuulemiselle ja osallistumiselle. Sen sijaan äänioikeusrajoja kuntavaaleissa muuttaisi vain 30 prosenttia vastanneista.
Myös pienten, päiväkoti-ikäisten lasten kuulemisen kannalla oli seitsemän kymmenestä vastaajasta.
– Lasten ja nuorten ääni kuuluu paikoin heikosti, vaikka nuorisolaki, lastensuojelulaki sekä koulujen lainsäädäntö edellyttävät alaikäisten mielipiteiden huomioon ottamista heitä koskevissa asioissa. On aikuisten velvollisuus muuttaa toimintatapojaan sekä kertoa lapsille heidän oikeuksistaan, sanoo Georg Henrik Wrede, politiikkaohjelman johtaja.
Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä sekä vaikuttaa itseään koskevissa asioissa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Sama velvoite on myös Suomen perustuslaissa.
Tiedotusvastuu sopimuksesta ja sen sisällöstä kuuluu valtiolle. Silti 46 prosenttia suomalaisista ei muista kuulleensa lapsen oikeuksien sopimuksesta. Huonoiten sopimuksen tuntevat 15-34-vuotiaat.
Ohjelmajohtaja Wrede pitää kuitenkin myönteisenä, että ne vastaajat, jotka ovat sopimuksesta kuulleet, tuntevat myös sen sisällön hyvin.
Oikeus osallistua on valokeilassa vuonna 2009
Sopimuksen tunnettuuden lisäämiseksi vietetään valtakunnallista lapsen oikeuksien juhlavuotta, jonka suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Juhlavuoden aikana edistetään alle 18-vuotiaiden oikeutta osallistua oman elämänsä päätöksiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta parannetaan laajassa yhteistyössä ministeriöiden, lapsiasiavaltuutetun, järjestöjen ja seurakuntien kesken.
Yhteistä näkyvyyttä tiedotuskampanjaan tuo joulukuussa julkaistava lapsen oikeuksien sopimuksen logo. Juhlavuoden logo pohjautuu kuvataideoppilas Unja Nuotion työhön "Ei kenenkään varjossa”, joka voitti kuvataidekoululaisille suunnatun suunnittelukilpailun.
Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistui 980 suomalaista ympäri maan. Vastaajat olivat iältään 15–79-vuotiaita. Tutkimus toteutettiin lokakuussa 2008 ja sen tulokset ovat nähtävissä 20.11. alkaen osoitteessa www.minedu.fi/politiikkaohjelma
YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Jokaisella lapsella on oikeus tietää sopimuksesta.
Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma
Puh. 0400 810077
S-posti: [email protected]
Tiedottaja Camilla Lehtinen, Lapsen oikeudet -kampanja
Puh: 040 718 1114
S-posti: [email protected]
"
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/11/lasten_mielipiteitae.html?lang=fi
SITTEN KUN SITÄ LAPSEN MIELIPIDETTÄ VIELÄ KUNNIOITETTAISIIN!
tiedote / pressmeddelande 20-11-2008
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuosi alkaa
Suomalaisten mielestä lasten ja nuorten mielipidettä pitäisi kysyä nykyistä useammin. Alaikäisten vaikutusvaltaa halutaan lisätä myös kunnissa. Silti kuulemiseen velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan meillä huonosti. Tänään käynnistyvä lapsen oikeuksien juhlavuosi kannustaa aikuisia kuuntelemaan.
Noin 80 prosenttia suomalaisista sanoo, että lasten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä itseään koskevissa asioissa. Tämä selviää Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet uskovat aikuisten voivan tehdä parempia päätöksiä, jos he ottavat lasten mielipiteet huomioon.
Suomalaiset korostavat erityisesti kuntien nuorisovaltuustojen roolia: yli 70 prosenttia vastaajista antaisi valtuustoille lisää vaikutusvaltaa. Myös oppilaskuntatoimintaa pidetään hyvänä väylänä lasten kuulemiselle ja osallistumiselle. Sen sijaan äänioikeusrajoja kuntavaaleissa muuttaisi vain 30 prosenttia vastanneista.
Myös pienten, päiväkoti-ikäisten lasten kuulemisen kannalla oli seitsemän kymmenestä vastaajasta.
– Lasten ja nuorten ääni kuuluu paikoin heikosti, vaikka nuorisolaki, lastensuojelulaki sekä koulujen lainsäädäntö edellyttävät alaikäisten mielipiteiden huomioon ottamista heitä koskevissa asioissa. On aikuisten velvollisuus muuttaa toimintatapojaan sekä kertoa lapsille heidän oikeuksistaan, sanoo Georg Henrik Wrede, politiikkaohjelman johtaja.
Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä sekä vaikuttaa itseään koskevissa asioissa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Sama velvoite on myös Suomen perustuslaissa.
Tiedotusvastuu sopimuksesta ja sen sisällöstä kuuluu valtiolle. Silti 46 prosenttia suomalaisista ei muista kuulleensa lapsen oikeuksien sopimuksesta. Huonoiten sopimuksen tuntevat 15-34-vuotiaat.
Ohjelmajohtaja Wrede pitää kuitenkin myönteisenä, että ne vastaajat, jotka ovat sopimuksesta kuulleet, tuntevat myös sen sisällön hyvin.
Oikeus osallistua on valokeilassa vuonna 2009
Sopimuksen tunnettuuden lisäämiseksi vietetään valtakunnallista lapsen oikeuksien juhlavuotta, jonka suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Juhlavuoden aikana edistetään alle 18-vuotiaiden oikeutta osallistua oman elämänsä päätöksiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta parannetaan laajassa yhteistyössä ministeriöiden, lapsiasiavaltuutetun, järjestöjen ja seurakuntien kesken.
Yhteistä näkyvyyttä tiedotuskampanjaan tuo joulukuussa julkaistava lapsen oikeuksien sopimuksen logo. Juhlavuoden logo pohjautuu kuvataideoppilas Unja Nuotion työhön "Ei kenenkään varjossa”, joka voitti kuvataidekoululaisille suunnatun suunnittelukilpailun.
Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistui 980 suomalaista ympäri maan. Vastaajat olivat iältään 15–79-vuotiaita. Tutkimus toteutettiin lokakuussa 2008 ja sen tulokset ovat nähtävissä 20.11. alkaen osoitteessa www.minedu.fi/politiikkaohjelma
YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Jokaisella lapsella on oikeus tietää sopimuksesta.
Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma
Puh. 0400 810077
S-posti: [email protected]
Tiedottaja Camilla Lehtinen, Lapsen oikeudet -kampanja
Puh: 040 718 1114
S-posti: [email protected]
"
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/11/lasten_mielipiteitae.html?lang=fi
SITTEN KUN SITÄ LAPSEN MIELIPIDETTÄ VIELÄ KUNNIOITETTAISIIN!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kunpa sossu ei taas tänään tulisi koululle häntä puhuttamaan, kärsii koulunkäynti, viimeksi en päässyt edes yhdelle välitunnillekaan.
Poika lupasi sanoa ja kysyä sossulta, jos kouluun tulevat, eikö hän saisi opiskella rauhassa.
MINÄ en mitenkään johdatellut lasta, en kysellyt, hän vain keskiviikosta muisti että silloin ne käyvät.........
Kyllä lapset vaistoavat ja tietävät oman etunsa.
sanovat. He piittaavat vain omista mieiipiteistään.
10v.kysyttiin minne hän menisi mieluiten vanhaan paikkaan uuteen,vai kotiin.Lapsi vastasi kotiin,Hänelle sanottiin että se on pois suljettu vaihtoehto,joten se siitä lapsen kuulemisesta.Lapsi sanoo koko ajan haluavansa kotiin jotta siellä on paras olla,soskuille se ei käy,vaikka huostaan ei enää syytä olekkaan.Sekö lapsen kuulemista,irvikuva kuulemisesta,miksi edes puhutaan jotta lasta kuultaisiin?
Eikö sosiaaliviranomaisen pitäisi huolehtia paremmin siitä, ettei kaikille 7-vuotiaan kavereille käy selväksi, että hän on sosiaaliviranomaisen valvonnan kohteena.
Sosiaaliviranomaisen täytyy ehdottomasti pysyä poissa koulusta yksittäisen lapsen kohdalla. Törkeetä salassapidon piiriin kuuluvan tiedon muka tahantonta ilmituomista tulla kouluun jonku tietty lapsi häpäisemään. Se ei ole sosiaaliviranomaisen asia määritellä, mitä kukakin kokeen häpeäksi, vaan jokainen kohde määrittelee sen omista lähtökohdistaan. Sosiaalitantta, joka tulee häiritsemään jonkun yksittäisen lapsen koulupäivää kouluun tekee VIRKAVIRHEEN.
kho:lla käsittelyyn, se johtuu siitä, että moitin rankasti tapaa, jolla lastani on kuultu ja tämän lisäksi sitä mitä häneltä on kuultu.