Olen jo jonkin aikaa miettynyt tälläisen
belgialaisen hankkimista, mutta toisaalta on
ruvennut arvuuttamaan niiden arka luonne.
Joissain kirjoissa mainitaan siitä ja eräällä
tutullani on erittäin arka groenendael. Onkos se
sitten tosissaan näin? Ja onkos vinkkejä muuten
tämän rodun suhteen?
belgialaisen hankkimista, mutta toisaalta on
ruvennut arvuuttamaan niiden arka luonne.
Joissain kirjoissa mainitaan siitä ja eräällä
tutullani on erittäin arka groenendael. Onkos se
sitten tosissaan näin? Ja onkos vinkkejä muuten
tämän rodun suhteen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Valitettavasti turhan moni belgi on luonteeltaan
arka ja heikkohermoinen säheltäjä. Ja rodussa on
nykyisin varsin paljon epilepsiaa sairastavia
yksilöitä, joten pennun sukulaisten
terveystilanteesta kannattaa ottaa tarkoin selvää
ja etenkin vanhempien luonteesta ja
koulutustuloksista!!! En ole törmännyt
käyttölinjaisiin grotskuihin, mutta malinois ja
tervu muunnoksista tälläisiä linjoja löytyy.
Käyttölinjaiset ovat paremmin koulutettavissa ja
tervepäisempiä kuin geelilinjaiset
(=näyttelykoirat). Suosittelen käyttölinjaista
koiraa harrastus ja kisakoiraksi, tekemisen ilo
ja virta ei lopu.. Toki ns. geeleistäkin löytyy
kullanarvoisia yksilöitä, mutta sellaisen
löytämisen mahdollisuus on huomattavsti pienenpi
kuin jos etsii kunnon koiraa käyttölinjoista. Käy
katsomassa belgisivuilta kasvattalistaa.
http://www.finbelge.fi/ -kohta kasvattajat
käyttölinjaisia maleja ainakin kenneleistä Pois
Kottoo, Mecberger ja Harmaahursti
käyttötervut kennelistä Tarkatan
onnea koiran etsintään!
Ei taas liikaa yleistystä... Olen itsekin kuullut
groenendaleja haukuttavan aroiksi koiriksi, mutta
mitä itse olen heihin tutustunut, kuva on ollut
ihan toisenlainen. Ilmeisesti groenendal on
kuitenkin hirmuisen herkäksi jalostettu, eli
varmaan siinä perää on että lajissa on paljon
hermostuneisuutta... mutta itse kyllä en aio sitä
säikähtää! Itselläni ei ole belggistä ollut, mutta
olen vakaasti päättänyt semmoisen hankkia. Joten
minä myös otan mielellään ihmisten kommentteja
vastaan, kellä tämmöisiä koiria on!
Ne muutamat, joihin olen tehnyt tuttavuutta, ovat
tosi viehättäviä yksilöitä, niin virkeitä,
valppaita ja iloisia että kateeksi käy... Nehän
ovat omistajassaan kai yleensä tosi kiinni, eivät
juuri silmiä tästä irrota. Tuntemassani
lapsiperheessä on groenendal, ja se kyllä on
kaikkien kaveri, vaikka sillä selkeästi on yksi
emäntä. Se ei ikinä väsy leikkimään lasten kanssa,
siellä on niin päin että koira kinuaa lapsia
leikkiin eikä päinvastoin... Minä en kyllä
belggaria ota ennen kuin rauhoitun aloilleni,
vaikuttaa siltä, että se ei mielellään jää kylään
hoitoon. Nykyinen ruotsinhirvikoirahupakko oikein
odottaa että me lähdettäs johonkin matkalle että
hän pääsisi naapuriin sulhasensa luokse
yökylään... :)
Minulla on kaksi belgiä (tervua). ja niistä
vanhempi on todella paukkuarka ja pelkää ukkosta
ja muita kovia ääniä. Mutta nuorempi narttu viis
veisaa sellaisista ja häntä kiinnostaa kaikki
asiat kovasti. Tosin tiettyjä ihmisiä se tuntuu
aristelevan kun taas toisten luokse se olisi suin
päin menossa.
Belgi on melko pidättyväinen vieraita vastaan,
joten kannattaa varautua siihen että se suojelee
omistajaansa haukkumalla vieraille ymn. Lisäksi
melko usealla belgi uroksella on ongelmana se
että vastaantuleville koirille on kertakaikkiaan
pakko rähistä.
Oikein koulutettuna todella upea ja luotettava
rotu. ja tarvitsee todella paljon aktiviteettia
elämäänsä. Muuten voi tulla ongelmaksi että belgi
keksii ajankulua ihan itse....