Vaikka kuinka netistä lukisin en ymmärrä..kertoisiko joku suomeksi ;)
Läheisneuvonpito
mitä se on
9495
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
piirtävät lapsen ja äidin kanssa läheispiirikartan. Sieltä sitten valikoidaan lapsen mielen mukaan muutama ihminen läheisneuvonöpitoon, eli neuvotteluun, johon osallistuvat
- vanhemmat
- lapsi
- läheiset
- sijaishuolto
- sossu pomonsa kanssa
Siellä vietetään yleensä noin kolme kertaa 8 h hössätessä, että kuka lasta tapaa milloinkin.
Kokeilin. Ei auttanut huostanpurusssa pätkääkään. Eikä muussakaan.
karttoja niiden asiakasperheiden kanssa lomalla joutessaan. Siis jos saavat puhutuksi perheen yhteiselle tuetulle lomalle kanssaan. Sinnehän ryntää oikea tanttakaartin pitämään seuraa lasten ja vanhempien kanssa. Varsinaista lomailua siis :)
"Läheisneuvonpito vahvistaa asianosaisten oikeuksien toteutumista, kuulluksi tulemista ja osallisuutta omassa asiassaan."
Siis että "asiakas" eli vanhemmat ja lapset voivat itsekin osallistua päätöksen tekoon ja itse ehdottaa lastensuojelullisia toimenpiteitä.
Eli että sosiaali ei enää vain sanele yksipuolisesti että mitä tehdään, vaan yhdessä sovitaan puolueettoman järjestäjän avulla miten asiassa edetään.
"auttajatahot tuovat avoimesti yhteiseen pöytään omat tietonsa ja huolensa."
Tärkeintä läheisneuvonpidossa on että sosiaali kertoo AVOIMESTI huolenaiheensa ja kaikki heidän tiedossaan olevat asiat, mitä he muuten salailisivat perheeltä. (Tästä syystä ilmeisesti sosiaali ei halua järjestää tälläisiä neuvonpitoja?)
"lapsi ja vanhemmat laativat läheistensä kanssa konkreettisen suunnitelman, jonka he esittelevät sosiaalityöntekijälle hyväksyttäväksi."
Tällöin vanhemmat voivat itsekin ehdottaa että millaisia avohuollon toimenpiteitä he haluaisivat lapsilleen. Esim. taloudellista tukea mm. opiskeluun, harrastuksiin ym.. "tarpeisiin" sekä lomamatkoihin.
"lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä
tukihenkilö tai -perhe" ja "loma- ja virkistystoimintaa" sekä "muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia"
Läheisneuvonpitokokous sisältää kolme vaihetta:
1. Tiedonantovaihe
2. Läheisten keskinäinen neuvonpito
3. Suunnitelman esittäminen ja sen hyväksymisestä päättäminen
Eli ensin sosiaali kertoo avoimesti kaikki huolenaiheensa ja tietonsa. Sitten perhe neuvottelee että mitä he haluaisivat asialle tehdä ja esittävät suunnitelmansa, viimeiseksi päätetään hyväksytäänkö se vai ei. Mutta kuka siitä lopullisesti päättää? Sosiaaliko?
Onko sosiaalilla oikeus kieltäytyä järjestämästä läheisneuvonpitoa?
Yritin ehdottaa läheisneuvonpitoa, jolloin sosiaalityöntekijä kieltäytyi järjestämästä sitä.
"Läheisneuvonpito perustuu vapaaehtoisuuteen."
Tarkottaako tuo sitä ettei sosiaalinkaan ole pakko suostua läheisneuvonpitoon?"
Voinko kääntyä esim. sosiaaliasiamiehen puoleen ja pyytää häntä järjestämään läheisneuvonpidon?
käsiteltiin nykyisen lastensuojelulain valmistleuvaiheessa, ymmärsin sen niin, että tarkoitus on yksinkertaisesti kartoittaa lapsen lähipiiri, voisi kai puhua myös tukiverkosta.
Se on osaltaan perheen voimavarojen kartoitusta eli sitä, mistä he voivat saada apua ja tukea arjen jaksamiseensa, millaisia ihmissuhteita lapsen ympärillä on, jotka hänen kehitykseensä vaikuttavat.
Asia taisi kilpistyä uudessa laissa siihen, että huostaanottovaiheessa pitäisi kartoittaa sukulaissuhteet, löytyykö heistä halukasta ja kyvykästä henkilöä sijaisvanhemmuuteen. Mutta tätäkään lain kohtaan ei läheskään aina noudateta, kuten totistettu on.
Sosiaaliasiamieheen kannattaa ottaa yhteyttä, hän voi yrittää puhua järkeä sosiaalityöntekijöiden päähän, hän on siinä kuitenkin etulyöntiasemassa vanhempiin nähden. Käytännössä kuitenkin monesti sosiaaliasiamiehenkin vaikutusmahdollisuudet jäävät pieneksi, koska ylityöllistetyillä sossuilla ei kerta kaikkiaan rahkeet riitä joka lakipykälän noudattamiseen niin viimeisen päälle. Väärin ja järkyttävää perheiden oikeusturvan kannalta, mutta tosiasia, ikävä kyllä.
"läheisneuvonpitomallia" käytettäisiin heti ja tuotaisiin huostaanoton alkuvaiheessa esille, niin aika pitkälle vältyttäisiin "konflikteilta" ja turhilta "kissa, hiiri" leikiltä, lasten vanhempien ja sossujen kanssa.
Mutta ei "koska ylityöllistetyillä sossuilla ei kerta kaikkiaan rahkeet riitä JOKA LAKIPYKÄLÄN NOUDATTAMISEEN niin viimeisen päälle".
Vanhemmat kyllä jos rikkoo näitä tiettyjä "laki" pykäliä sillä, että vaatii asioiden oikeudellisuutta ja asianmukaista käsittelyä, niin sossu käyttää niitä "omia" laki pykäliä siihen, jotka heitä edes auttaa päämäärässään, vain saaden huostaanoton aikaiseksi, kun tämä kuuluu heidän toimeen kuvaansa ja tässä päästään siihen, että sossut kertoo olevansa ylityöllistettyjä. Ylityöllistettyjä kyllä ja varmaan, kun ei osata erottaa oikeaa, väärästä.
Virheitä ei tunnusteta, eikä niistä välitetä, joten asioiden "oikeudellisuus" ei pääse lasten edun mukaiselle tasolle, vuosiin.
Omakohtainen kokemus Sosiaaliasiamiehestä on, että jos tämä on samaa sukupuolta, kuin itse asiaa hoitava sossu, eli nainen ja lasten isä vaatii oikeudenmukaista kohtelua, kuullen mitä lasten toive on, niin tästä ei tule mitään.
Sosiaaliasia "nainen" , ei näe asian toista puolta, lasten "isän" kannalta.
tutkimusta ja seurantaa läheisneuvonpidosta.
Hänelle voi laittaa postia ja tiedustella ja kysyä mikä on virallinen kanta (asiaahan on tutkittu ja kartoitettu jo vuodesta 1995 lähtien) läheisneuvonpidosta asiakkaan näkökulmasta ja miten voisi itse asiakkaana toimia niin
että läheisneuvonpito onnistuisi esimerkiksi lastensuojelulaissa ajatellulla tavalla.
http://info.stakes.fi/laheisneuvonpito/FI/index.htm
Läheisneuvonpito
Läheisneuvonpito on menetelmä,
jossa vahvistetaan lastensuojelun asiakkaan ja hänen lähipiirinsä asemaa ja voimavaroja oman asiansa selvittämisessä ja ratkaisemisessa.
Stakes on tuonut maahan alun perin
Uudessa Seelannissa kehitetyn menetelmän ja toteuttanut yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa
kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishankkeen, Läheisneuvonpitoprojektin 1998-2000.
Stakes tukee menetelmän laajempaa käyttöönottoa ja juurtumista Suomessa ja järjestää mm. työkokouksia aiheesta.
Menetelmää on kokeiltu, kehitelty ja tutkittu kaikissa pohjoismaissa vuodesta 1995 alkaen.
Pohjoismaiden läheisneuvonpitoprojektien tutkijat ja johtajat ovat toimineet yhteistyössä vuodesta 2000 alkaen.
Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoitti vuonna 2002 projektin, jossa koottiin julkaisuksi menetelmästä eri pohjoismaissa saatu tutkimustieto ja kokemus.
Tutkimus Familjerådslag i ett barnperspektiv toteutetaan kaikissa pohjoismaissa vuosina 2004 - 2006.
Hanketta rahoittavat kukin pohjoismaa oman kansallisen tutkimuksensa osalta ja Pohjoismaiden ministerineuvosto koordinoinnin osalta.
Lisätietoja
Tarja Heino, erikoistutkija, projektin johtaja, puh. (09) 3967 2245
sähköposti: etunimi.sukunimi[at]stakes.fi
Julkaistu 12.6.2006, Päivitetty 30.10.2008
--
http://info.stakes.fi/laheisneuvonpito/FI/LaheisneuvonpitoSuomessa/Kysely/index.htm
-----
on vaikuttanut teidän elämäänne? Onko ollut hyvä juttu? Miten olette kokeneet sen?
meillä espoossa ei saa käyttää mitään avohuollon toimia eikä tuollaisesta ole sossut kuulleetkaan vielä. asiapalerit salataan asiakkalta ,mutta julkisesti niitä levitellään terv huollossa ja sokujen keksaisemilla stooreilla häpäistään kuntalaisia, vihjaillaan sillointällöin mikä stoori milooinkin on menossa. hallinto oikeuskaan ei lopulta pysytnyt ottamaan enää kantaa kun soskun jutut oli niin päättömiä"!
niin nekin oppii noudattamaan lakia.
yli 80 % opettajistakaan eivät tunne lastensuojelulakia, vaikka se vaikuttaa heidän työhönsä.