Koululaisten mielenilmaus ya?

Jos on lapsukaisilta päässyt energiajuoma tai karkki loppumaan. Tai jos ovat lähteneet vaan tupakille.

Sieltä lähti about 50 tyyppiä koulun alueelta pois, mutta seitsemäs ja kahdeksasluokkalaiset tulivat kellon soitua takaisin (pellet). Mitään suurempaa ei tapahtunut. Minulla on videomateriaalia siitä. Nähtävästi tulossa joskus isompi mielenilmaus.

llorcs kirjoitti:

Sieltä lähti about 50 tyyppiä koulun alueelta pois, mutta seitsemäs ja kahdeksasluokkalaiset tulivat kellon soitua takaisin (pellet). Mitään suurempaa ei tapahtunut. Minulla on videomateriaalia siitä. Nähtävästi tulossa joskus isompi mielenilmaus.

onneksi sentään joistakin löytyy pokkaa.

tulevaisuuden veronmaksajien terveyden sijaan sivistyspalvelukeskuksessa taitaa olla enemmän kiinnostusta tuonne kulttuuripuoleen, kun omakin toiminta alkaa muistuttaa eräänlaista kaupunginteatteria.. (ihan tässä vain päättelin ensimmäisen valtuuston epäluottamuslauseeseen liittyen :)

mutta asiaan! nyt laskusuhdanteessa raha ja rakennusurakat ovat edullisia, nopeasti vain uutta koulua kehiin!

nuori.herra.tuomisto kirjoitti:

onneksi sentään joistakin löytyy pokkaa.

tulevaisuuden veronmaksajien terveyden sijaan sivistyspalvelukeskuksessa taitaa olla enemmän kiinnostusta tuonne kulttuuripuoleen, kun omakin toiminta alkaa muistuttaa eräänlaista kaupunginteatteria.. (ihan tässä vain päättelin ensimmäisen valtuuston epäluottamuslauseeseen liittyen :)

mutta asiaan! nyt laskusuhdanteessa raha ja rakennusurakat ovat edullisia, nopeasti vain uutta koulua kehiin!

mitä pokkaa siinä o jos oppilaat ite sotkee ruokalaa ja sitten määrätään ongelman poistamiseksi jokaluokalle omat paikat missä istuu? tätä vastaan ne tyypit mieltään osotti - siis sotkijat itteään vastaan.

...joo! kirjoitti:

mitä pokkaa siinä o jos oppilaat ite sotkee ruokalaa ja sitten määrätään ongelman poistamiseksi jokaluokalle omat paikat missä istuu? tätä vastaan ne tyypit mieltään osotti - siis sotkijat itteään vastaan.

En ollut itse silloin Seppolan koululla paikalla, kun tämä mielenilmaus tapahtui. Ymmärrän erittäin hyvin henkilökunnan kiristämät säännöt, jos meno ruokalassa ja muualla on sen kaltaista, kun se pahimmillaan on ollut.

Nyt tulee pahaa ja provosoivaa vertailua. Olen koko menneen syksyn sijaistanut jatkuvasti sekä Kankarisveden koululla (siis Jämsänkosken yläkoululla) ja Seppolan koululla (siis yläkoulu keskustaajamassamme). Ruokatauot ovat osoittautuneet täysin vastakkaisiksi toisilleen.

Jämsän koulussa toimii ruokavuoroittain useita oppilaita ruokajärjestäjinä. He vahtivat ruoka-astioiden palautuksen sujumista ja siivoavat jäljet ruokavuoron päätyttyä. Kaksi opettajaa valvoo, että jonotus sujuu asianmukaisesti ja huomauttelee päähän jääneistää pipoista ja lippiksistä. Ja siivoaa sotkuja samalla.

Jämsänkoskella ruokajärjestäjiä ei ole. Miksi? Koska jostain syystä oppilaat osaavat lukea palautusastioihin merkityt ohjeet ja laittavat astiat ja jätteet paikoilleen. Yhtenäkään päivänä en ole huomannut pienintäkään epäjärjestystä jonotuksessa. Yhtään lippistä tai pipoa en ole joutunut komentamaan pois päästä.

Ruokalan naisille sanotaan ruokailun päätyttyä aika usein kiitos. Ruoka on hyvää, joskus jopa taivaallista. Oppilaita on toki Koskella vähemmän. Silti ihmettelen, mistä koskelaisten yläkoululaisten ja lukiolaisten kunnioitus ruokaa ja yhteistä ruokailuhetkeä kohtaan on peräisin.

Sitä kannattaisi kyllä koskelaisilta kysyä.

Mari Äikäs kirjoitti:

En ollut itse silloin Seppolan koululla paikalla, kun tämä mielenilmaus tapahtui. Ymmärrän erittäin hyvin henkilökunnan kiristämät säännöt, jos meno ruokalassa ja muualla on sen kaltaista, kun se pahimmillaan on ollut.

Nyt tulee pahaa ja provosoivaa vertailua. Olen koko menneen syksyn sijaistanut jatkuvasti sekä Kankarisveden koululla (siis Jämsänkosken yläkoululla) ja Seppolan koululla (siis yläkoulu keskustaajamassamme). Ruokatauot ovat osoittautuneet täysin vastakkaisiksi toisilleen.

Jämsän koulussa toimii ruokavuoroittain useita oppilaita ruokajärjestäjinä. He vahtivat ruoka-astioiden palautuksen sujumista ja siivoavat jäljet ruokavuoron päätyttyä. Kaksi opettajaa valvoo, että jonotus sujuu asianmukaisesti ja huomauttelee päähän jääneistää pipoista ja lippiksistä. Ja siivoaa sotkuja samalla.

Jämsänkoskella ruokajärjestäjiä ei ole. Miksi? Koska jostain syystä oppilaat osaavat lukea palautusastioihin merkityt ohjeet ja laittavat astiat ja jätteet paikoilleen. Yhtenäkään päivänä en ole huomannut pienintäkään epäjärjestystä jonotuksessa. Yhtään lippistä tai pipoa en ole joutunut komentamaan pois päästä.

Ruokalan naisille sanotaan ruokailun päätyttyä aika usein kiitos. Ruoka on hyvää, joskus jopa taivaallista. Oppilaita on toki Koskella vähemmän. Silti ihmettelen, mistä koskelaisten yläkoululaisten ja lukiolaisten kunnioitus ruokaa ja yhteistä ruokailuhetkeä kohtaan on peräisin.

Sitä kannattaisi kyllä koskelaisilta kysyä.

että en tiedä muuta kuin että ruokkikset Kankarisveden koulun ruokalassa on ihan leppoisia hetkiä. Aina on oppilaita, jotka ruuan syötyään jäävät mukavasti jorisemaan ruokalaan seuraavan tunnin alkuun saakka.Koskella yläkoululaiset tulevat pääosin yhdestä koulusta, joten tuntevat kaikki toisensa ja ovat jo tottuneet samanlaisiin ruokailutapoihin. Oliskohan sillä merkitystä?

Mukavasti alkoi myös välipalan syönti pari kolme vuotta. Kahden välkällä parhaimmillaan 60-70 oppilasta natusteli ruisleipiä ruokalassa euron hintaan. Välipalan sai maksaa käteisellä. Vuosi sitten ennen joulua koteihin tuli ilmoitus, että välipalan hinta nousee 1,5 ja käteisellä ei voi enää maksaa. Ruisleivän syönti loppui siihen. Syyksi ilmoitetttiin vielä, että käytäntöä yhtenäistetään Jämsän kanssa.

Melkoinen määrä oppilaita jättää kuitenkin kouluruuan väliin, kertoi uutiset pari päivää sitten. Sen voi jokainen aikuinen havaita, jos liikkuu 11-12 aikoihin Nesteellä tai S-marketissa.

koskelaisena... kirjoitti:

että en tiedä muuta kuin että ruokkikset Kankarisveden koulun ruokalassa on ihan leppoisia hetkiä. Aina on oppilaita, jotka ruuan syötyään jäävät mukavasti jorisemaan ruokalaan seuraavan tunnin alkuun saakka.Koskella yläkoululaiset tulevat pääosin yhdestä koulusta, joten tuntevat kaikki toisensa ja ovat jo tottuneet samanlaisiin ruokailutapoihin. Oliskohan sillä merkitystä?

Mukavasti alkoi myös välipalan syönti pari kolme vuotta. Kahden välkällä parhaimmillaan 60-70 oppilasta natusteli ruisleipiä ruokalassa euron hintaan. Välipalan sai maksaa käteisellä. Vuosi sitten ennen joulua koteihin tuli ilmoitus, että välipalan hinta nousee 1,5 ja käteisellä ei voi enää maksaa. Ruisleivän syönti loppui siihen. Syyksi ilmoitetttiin vielä, että käytäntöä yhtenäistetään Jämsän kanssa.

Melkoinen määrä oppilaita jättää kuitenkin kouluruuan väliin, kertoi uutiset pari päivää sitten. Sen voi jokainen aikuinen havaita, jos liikkuu 11-12 aikoihin Nesteellä tai S-marketissa.

Kiitti kommentista ja vastauksesta.

Näin varmaan voi osittain selittää Kankarisveden koulun levollisen ja ravitsevan ruokailutuokion koululla. Jotenkin kuitenkin vielä ihmettelisin kotikasvatuksen ja ala-asteen tapaopin jälkiä, kun niin yksituumaisesti murkkuikäiset ovat ihmisiksi yhteisellä ruoka- ja lepohetkellä. Onnistumista tällä saralla selkeästi havaittavissa. Opettajatkin, vaikka heillä olisi mahdollisuus ruokailla omassa "kabinetissaan" jäävät mielellään syömään oppilaiden kanssa. Joskus joku oppilas käy kysymässä jotain opettajalta, eikä sitä kukaan pistä pahakseen. Jonkinlainen yhdessä viihtymisen ajatus siinä lienee.

Samanlaista toivoisin Seppolan kouluunkin. Toki oppilaita on enemmän ja sakin paljous lisää järjestyshäiriöiden esiintymistiheyttä. Kuitenkin fiilis on ihan erilainen. Joskus tuntuu, (vaikka kuten sanoit, osa jättää syystä tai toisesta syömättä myös Kankarisveden koululla) että varsinkin tyttöjen keskuudessa se on voittaja, joka ei alennu syömään. Että ruoka on pahasta ja naisen kehon malli on haettu japanilaisesta mangasta tai amerikan huippumalli haussa - ohjelmasta.

Paljon riittä asennepuolella tekemistä. Mari

Mari Äikäs kirjoitti:

Kiitti kommentista ja vastauksesta.

Näin varmaan voi osittain selittää Kankarisveden koulun levollisen ja ravitsevan ruokailutuokion koululla. Jotenkin kuitenkin vielä ihmettelisin kotikasvatuksen ja ala-asteen tapaopin jälkiä, kun niin yksituumaisesti murkkuikäiset ovat ihmisiksi yhteisellä ruoka- ja lepohetkellä. Onnistumista tällä saralla selkeästi havaittavissa. Opettajatkin, vaikka heillä olisi mahdollisuus ruokailla omassa "kabinetissaan" jäävät mielellään syömään oppilaiden kanssa. Joskus joku oppilas käy kysymässä jotain opettajalta, eikä sitä kukaan pistä pahakseen. Jonkinlainen yhdessä viihtymisen ajatus siinä lienee.

Samanlaista toivoisin Seppolan kouluunkin. Toki oppilaita on enemmän ja sakin paljous lisää järjestyshäiriöiden esiintymistiheyttä. Kuitenkin fiilis on ihan erilainen. Joskus tuntuu, (vaikka kuten sanoit, osa jättää syystä tai toisesta syömättä myös Kankarisveden koululla) että varsinkin tyttöjen keskuudessa se on voittaja, joka ei alennu syömään. Että ruoka on pahasta ja naisen kehon malli on haettu japanilaisesta mangasta tai amerikan huippumalli haussa - ohjelmasta.

Paljon riittä asennepuolella tekemistä. Mari

lueskelen tätä.

Ei ole näköjään Jämsän touhu sitten 1960/70 vaihteen tienoilta mihinkään muuttunut :)

Mutta Jämsän lukio oli silloin ihan omaa maataan - hyvä ruoka ja monesti mekin jäätiin pöytiin rupattelemaan oppituntien alkuun asti - saipa yksi meistä joskus asiasta moitteitakin - nykyään muuten pastorismiehiä. Ja opettajat söivät samassa tilassa ja ei ollut käytöshäiriöitä!

Hassua, mutta entinen keskikoulu eli nykyinen yläaste ja lukio olivat silloin kuin eri maailmasta ja taitaa niin olla nykyisinkin!

Tässä muisteltiin vanhoja porukalla ja harmiteltiin, että taidettiin viedä monen silloisen keskikoulun opettajat hermot ihan oikeasti, mutta lukiossa sitä vastoin oli silloin ihan mahtavia tyyppejä kuten Räsäsen Erkki, Koskisen Pirkko, Hartuksen Martti, Hakkaraisen Aaro, Vanhasen Antero jne.

Ajat ovat toiset, mutta tavatko samat ;=)

miten syväluotaava mielenilmaisu!

eikös se kuitenkin mene jo vähän yli että ruokalassa on pöydät nykään luokittain, ihme ettei nimikoituja paikkoja kohta.