Maestro 38

Minkälainen?

Purjehtiiko paremmin kuin 35?
Onko tilavampi kuin 35?

147

11656

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Metusalemm

      Itsekin miettinyt tuota maestroa, toisena vaihtoehtona IS400.
      Kumpi parempi merelle?

    • Konstruktio

      Päistä kapea, keskeltä pullea.
      Tilaratkaisut ei ihan parhaasta päästä.

      • hankinta

        oikealle purjehtijalle. Kulkee hyvin kovassakin kelissä. Ei lennä vesi keulasta eikä tarvitse pelätä kovaa maininkia perslenssistä.

        Jos hankit veneen purjehtimiseen eikä Maestro on oikea valinta.

      • merelle tehty?
        hankinta kirjoitti:

        oikealle purjehtijalle. Kulkee hyvin kovassakin kelissä. Ei lennä vesi keulasta eikä tarvitse pelätä kovaa maininkia perslenssistä.

        Jos hankit veneen purjehtimiseen eikä Maestro on oikea valinta.

        Ei ainakaan pitkäaikaiseen merellä asumiseen. Epäkäytännöllinen pentteri, ei toimi merellä...

      • Että?
        merelle tehty? kirjoitti:

        Ei ainakaan pitkäaikaiseen merellä asumiseen. Epäkäytännöllinen pentteri, ei toimi merellä...

        Miksi ei toimi, mikä paikka lakkaa toimimasta?

    • paremmin

      kuin 35:nen, mutta on auttamattomasti vanhanaikainen, niinkuin pikkusiskonsa.
      Tilaa on pituus-suunnassa kolme jalkaa enemmän.
      Aikuisen keskimitta on alle kuusi jalkaa.
      - mutta harrastavathan jotkut museoautojakin
      ;-)

      • totta sekin

        Osa osta jopa Bavarian, vaikka se soveltuukin vain satamassa oleiluun tai ajoon moottorilla marinasta toiseen.

        Tarpeensa kullakin.

      • kiertävä, iänikuinen
        totta sekin kirjoitti:

        Osa osta jopa Bavarian, vaikka se soveltuukin vain satamassa oleiluun tai ajoon moottorilla marinasta toiseen.

        Tarpeensa kullakin.

        veneenostaja, jota kotimaisten veistämöiden myyjät vuosittain aivopesevät. Lopeta se kiertely ja osta eurooppalainen purjevene. Ei tarvitse sen jälkeen viisastella täällä palstalla vaan pääset tositoimiin.

      • juupa juu
        kiertävä, iänikuinen kirjoitti:

        veneenostaja, jota kotimaisten veistämöiden myyjät vuosittain aivopesevät. Lopeta se kiertely ja osta eurooppalainen purjevene. Ei tarvitse sen jälkeen viisastella täällä palstalla vaan pääset tositoimiin.

        Maantieto taitaa hieman olla hakusessa, mutta Suomen sijainti maapallolla opetetaankin vasta peruskoulun 3 luokalla. Maestro 38 on valmistettu Suomessa, ja Suomi sijaitsee siis Euroopassa.

      • Eri mieltä kanssasi.
      • Tämä ?
      • Kuvitteletko, että...
        Tämä ? kirjoitti:

        http://www.kilpapurjehtijat.com/volvosuursaarirace.fi/lys2maali_2008.htm

        ostamalla sen veneen, joka jossain kisassa on voittanut, olet samanlaisella veneellä yhtä hyvä purjehtija? Ja vastaavasti, onko joku vene paska, jos pärjäsi samassa kisassa huonosti?

        Hyvät purjehtijat pärjää, huonot ei.

        Kauppiaatkin tietävät sen. Siksi on ollut huvittavaa, kun joihinkin seurojen perhekilpapurjehduksiin on osallistunut ammattitason miehistöjä ja kisavoittoa on käytetty venemerkin mainoksessa. Näin oli ennen, ei kai enää nykyisin?

        Vertailkaa mittalukuja ja polaarikäyriä, jos veneiden vauhtiresurssit kiinnostavat.

      • tuota kirjoittanut
        Kuvitteletko, että... kirjoitti:

        ostamalla sen veneen, joka jossain kisassa on voittanut, olet samanlaisella veneellä yhtä hyvä purjehtija? Ja vastaavasti, onko joku vene paska, jos pärjäsi samassa kisassa huonosti?

        Hyvät purjehtijat pärjää, huonot ei.

        Kauppiaatkin tietävät sen. Siksi on ollut huvittavaa, kun joihinkin seurojen perhekilpapurjehduksiin on osallistunut ammattitason miehistöjä ja kisavoittoa on käytetty venemerkin mainoksessa. Näin oli ennen, ei kai enää nykyisin?

        Vertailkaa mittalukuja ja polaarikäyriä, jos veneiden vauhtiresurssit kiinnostavat.

        Samasta aiheesta väännettiin CA:n osalta tappiin saakka. Ei meinannut sama ehdotus katsella mittalukuja kelvata. Polaareja en uskaltanut siinä yhteydessä edes mainita.

      • muttta ei ole
        kiertävä, iänikuinen kirjoitti:

        veneenostaja, jota kotimaisten veistämöiden myyjät vuosittain aivopesevät. Lopeta se kiertely ja osta eurooppalainen purjevene. Ei tarvitse sen jälkeen viisastella täällä palstalla vaan pääset tositoimiin.

        vuosiin enää kiertänyt venemessuilla. Omistan kyllä kotimaisen purjeveneen. Se on tehty länsirannikolla ja on maailmankuulu merkki.

        Paattini on sen verran hyvässä kunnossa, että jää vielä lastenkin käytettäväksi.

      • erätauon paikka?
        tuota kirjoittanut kirjoitti:

        Samasta aiheesta väännettiin CA:n osalta tappiin saakka. Ei meinannut sama ehdotus katsella mittalukuja kelvata. Polaareja en uskaltanut siinä yhteydessä edes mainita.

        Mikäli oma kantani jäi epäselväksi, kertaan sen uudelleen:

        Jos verrataan mittalukuja tai polaarikäyriä, pitää määrittää mitä venettä ne milloinkin tarkoittavat.

        Colinarcher ei todellakaan ole yksittäinen venetyyppi, jos sellaisiksi käsitetään kaikki alkuperäisestä 14-metrisistä "Colin Archer" ja "Colin Archer II" nimisistä, yli sadan vuoden takaisista meripelastusaluksista vaikutteita saaneet venemallit kuten Scylla, HC, Tayana, CA33, CA40 ym. tai yksittäiskappalein rakennetut Colin Archer 52, Colin Archer 60 jne. Saattaa olla, että erilaisia versioita on yhtä monta kuin on "homeskandeja". Ei "homeskandeilla" eikä Bavarioillakaan ole yhtä yhteistä mittalukua. Bavariat sentään tulevat yhdestä ja samasta tehtaasta, kun colinarchereita on rakenneltu ympäri maailmaa Norjasta ja Kauko-Idästä Suomeen.

        Jos tarkoitus on keskustella vaikkapa Haukilahden veneneistämön CA40:stä, asia on yksiselitteinen joka tavalla.
        Onko muuten CA40:stä olemassa polaarikäyrää tai edes LYS-lukua?

        Jos taas halutaan vertailla Björn "Nalle" Nybergin Scyllaa, pitää puhua vain siitä eikä "CA:sta" yleisesti. Scyllojakin on erikokoisia, joten mittalukuja on oltava yhtä monta.
        Mitään kaikkien colinarchereiden yhteistä mittalukua ei voi olla olemassa.

        Pelkkä nostalginen nimi tietysti herättää mielikuvia merikelpoisuudesta. Siksi sitä varmaankin niin mielellään käytetään, vaikka vene ei olisi lähellekään alkuperäisen Colin Archerin piirtämän meripelastuspurren kaltainen. Pelkkä historiallinen nimi ei kuitenkaan muuta mitä tahansa kippoa sankarilliseksi myrskyistä selviäjäksi eikä mikä tahansa kippo voi olla arviointiperuste alkuperäisille colinarchereille.
        Kannattaa myös muistaa, että "ennen oli laivat puuta ja miehet rautaa". Merikelpoisuus ei silloinkaan riippunut pelkästä veneestä, ei nytkään.

        Mikä tässä voi olla epäselvää? Miksi "CA" aiheuttaa tällä foorumilla kiihkoilua suuntaan ja toiseen? Täällä on jo "CA-miehiä" ja "kansi kuivana" purjehtijoita ja varmaan saman verran CA-agressiivisiä vastustajia. Ehkä vanha norjalainen tykkäis, kun nimi yhä muistetaan!

        Eiköhän pidetä taukoa tästä aiheesta.

      • todistuksen
        muttta ei ole kirjoitti:

        vuosiin enää kiertänyt venemessuilla. Omistan kyllä kotimaisen purjeveneen. Se on tehty länsirannikolla ja on maailmankuulu merkki.

        Paattini on sen verran hyvässä kunnossa, että jää vielä lastenkin käytettäväksi.

        Anteeksi siitä. Olihan minä Helsingin venemessuilla joskus 2000-luvun alussa.

        Istuin tuottaisen nykyiaikaisen saksalaispurren salongissa kun joku toinen vieras käveli sivukannella. Siitä kuului melkoinen ritinä ja sivukansi notkui kävelijän alla.

        Kysyin esittelijältä, että onko veneessä jokin valmistusvika. Hän ei sanonut mitään, vaan jatkoi paatin kehumista toiselle pariskunnalle.

        Että semmosta laatua.

      • käyrät
        erätauon paikka? kirjoitti:

        Mikäli oma kantani jäi epäselväksi, kertaan sen uudelleen:

        Jos verrataan mittalukuja tai polaarikäyriä, pitää määrittää mitä venettä ne milloinkin tarkoittavat.

        Colinarcher ei todellakaan ole yksittäinen venetyyppi, jos sellaisiksi käsitetään kaikki alkuperäisestä 14-metrisistä "Colin Archer" ja "Colin Archer II" nimisistä, yli sadan vuoden takaisista meripelastusaluksista vaikutteita saaneet venemallit kuten Scylla, HC, Tayana, CA33, CA40 ym. tai yksittäiskappalein rakennetut Colin Archer 52, Colin Archer 60 jne. Saattaa olla, että erilaisia versioita on yhtä monta kuin on "homeskandeja". Ei "homeskandeilla" eikä Bavarioillakaan ole yhtä yhteistä mittalukua. Bavariat sentään tulevat yhdestä ja samasta tehtaasta, kun colinarchereita on rakenneltu ympäri maailmaa Norjasta ja Kauko-Idästä Suomeen.

        Jos tarkoitus on keskustella vaikkapa Haukilahden veneneistämön CA40:stä, asia on yksiselitteinen joka tavalla.
        Onko muuten CA40:stä olemassa polaarikäyrää tai edes LYS-lukua?

        Jos taas halutaan vertailla Björn "Nalle" Nybergin Scyllaa, pitää puhua vain siitä eikä "CA:sta" yleisesti. Scyllojakin on erikokoisia, joten mittalukuja on oltava yhtä monta.
        Mitään kaikkien colinarchereiden yhteistä mittalukua ei voi olla olemassa.

        Pelkkä nostalginen nimi tietysti herättää mielikuvia merikelpoisuudesta. Siksi sitä varmaankin niin mielellään käytetään, vaikka vene ei olisi lähellekään alkuperäisen Colin Archerin piirtämän meripelastuspurren kaltainen. Pelkkä historiallinen nimi ei kuitenkaan muuta mitä tahansa kippoa sankarilliseksi myrskyistä selviäjäksi eikä mikä tahansa kippo voi olla arviointiperuste alkuperäisille colinarchereille.
        Kannattaa myös muistaa, että "ennen oli laivat puuta ja miehet rautaa". Merikelpoisuus ei silloinkaan riippunut pelkästä veneestä, ei nytkään.

        Mikä tässä voi olla epäselvää? Miksi "CA" aiheuttaa tällä foorumilla kiihkoilua suuntaan ja toiseen? Täällä on jo "CA-miehiä" ja "kansi kuivana" purjehtijoita ja varmaan saman verran CA-agressiivisiä vastustajia. Ehkä vanha norjalainen tykkäis, kun nimi yhä muistetaan!

        Eiköhän pidetä taukoa tästä aiheesta.

        Ei kyllä Bavarioistakaan ole mitään käyriä olemassa.
        Hyvin vaan parjatut kulkevat ilman käyrästöjäkin.

      • Uralintakainen
        juupa juu kirjoitti:

        Maantieto taitaa hieman olla hakusessa, mutta Suomen sijainti maapallolla opetetaankin vasta peruskoulun 3 luokalla. Maestro 38 on valmistettu Suomessa, ja Suomi sijaitsee siis Euroopassa.

        siberialaismaakunta. Samoin veneenteon kustannustehokkuuden suhteen. En laske sitä tässä mielessä Eurooppaan kuuluvaksi. Kysy vaikka keneltä tuolla Keskieuroopassa.

      • Niiiiiiin
        Kuvitteletko, että... kirjoitti:

        ostamalla sen veneen, joka jossain kisassa on voittanut, olet samanlaisella veneellä yhtä hyvä purjehtija? Ja vastaavasti, onko joku vene paska, jos pärjäsi samassa kisassa huonosti?

        Hyvät purjehtijat pärjää, huonot ei.

        Kauppiaatkin tietävät sen. Siksi on ollut huvittavaa, kun joihinkin seurojen perhekilpapurjehduksiin on osallistunut ammattitason miehistöjä ja kisavoittoa on käytetty venemerkin mainoksessa. Näin oli ennen, ei kai enää nykyisin?

        Vertailkaa mittalukuja ja polaarikäyriä, jos veneiden vauhtiresurssit kiinnostavat.

        Nopeat cruiser veneen ovat nopeita. Varsinkin osaavissa käsissä.
        Se nyt on vaan niin vaikea uskoa, että voittajavene on BAVARIA 42 C R U I S E R.
        Kilpaveneet ovat tietenkin erikseen.
        Oliko siellä listalla myös kotimaisia veneitä ?
        Kauanko Bavaristit olivat ehtineet saunoa ja levätä, ennenkuin hitaat härmäläiset pääsivät lämmittelemään ?

      • ottaen
        Niiiiiiin kirjoitti:

        Nopeat cruiser veneen ovat nopeita. Varsinkin osaavissa käsissä.
        Se nyt on vaan niin vaikea uskoa, että voittajavene on BAVARIA 42 C R U I S E R.
        Kilpaveneet ovat tietenkin erikseen.
        Oliko siellä listalla myös kotimaisia veneitä ?
        Kauanko Bavaristit olivat ehtineet saunoa ja levätä, ennenkuin hitaat härmäläiset pääsivät lämmittelemään ?

        15 min 50 s olivat bavapurjehtijat lämmitelleet ennenkuin kakkoseksi tullut 8 jalkaa pienempi cruiseri tuli maaliin.

      • tiedosta
        Uralintakainen kirjoitti:

        siberialaismaakunta. Samoin veneenteon kustannustehokkuuden suhteen. En laske sitä tässä mielessä Eurooppaan kuuluvaksi. Kysy vaikka keneltä tuolla Keskieuroopassa.

        Swan on siperialainen tekele

      • Homo
        ottaen kirjoitti:

        15 min 50 s olivat bavapurjehtijat lämmitelleet ennenkuin kakkoseksi tullut 8 jalkaa pienempi cruiseri tuli maaliin.

        voltin ?
        Tunnusta tosiasiat. Pieneen hintahtaneseen keppihomokaaliisi ?
        T: Faktahinttari

      • kaiken
        Homo kirjoitti:

        voltin ?
        Tunnusta tosiasiat. Pieneen hintahtaneseen keppihomokaaliisi ?
        T: Faktahinttari

        Tunnustan kaikki tosiasiat. Aiemmin kertomani lisäksi senkin, että vanha säälittävä 37-jalkainen homeskandi purjehti lenkin 3 h 21 min 48 s ja uudempi 33-jalkainen skandikäppänä 3 h 47 min 18 s nopeammin kuin se luokkansa voittanut 42-jalkainen bava. Senkin faktan tunnustan, että edellämainitut purjehtivat vain 155,2 mpk ja se bava 167,3 mpk. Voidaan siis pitäytyä keskinopeuksissa, ne ovat bavalle 5,96 kts, homeskandille 6,29 kts ja 6,40 kts skandikäppänälle.

        Pitääkö vielä lisätä, että itse en päässyt yhtään bavaa kovempaa siinä kelissä. Jäi ketuttamaan. Ei se, että hävisin sille bavalle, mutta ne omat töpeksimiset.

    • Hintainen olisi
      • pinnamies

        Raha alkaa olla tiukassa kaikilla. Edullisen hintainen tuntuu olevan. Käsityönä tehty laatuvene

      • vähän

        6.700 kg painoa on kevytvene.

      • hinta

        alkaa olla pyyntinä ok, jos vene on hyvässä kunnossa. Tuosta kun reilusti tinkaisee, niin ehkä voi ostaa. Suomessa hintapyynnit naurettavia, mutta ei siinä mitään, jos joku arvostaa ja maksaa.

        Ihmettelen vain, että millä perusteella yleisesti pidetään laatu veneenä? Eihän rakenteista ole mitään takeita. Mikä tekee Mestrosta laatuveneen?

      • Uusissa.
        vähän kirjoitti:

        6.700 kg painoa on kevytvene.

        Esim bavaria 38, paino 7200, mutta kölissä vain 2100.
        Maestrossa kölipaino 3000.

      • tietämättömänä
        hinta kirjoitti:

        alkaa olla pyyntinä ok, jos vene on hyvässä kunnossa. Tuosta kun reilusti tinkaisee, niin ehkä voi ostaa. Suomessa hintapyynnit naurettavia, mutta ei siinä mitään, jos joku arvostaa ja maksaa.

        Ihmettelen vain, että millä perusteella yleisesti pidetään laatu veneenä? Eihän rakenteista ole mitään takeita. Mikä tekee Mestrosta laatuveneen?

        En ota nyt kantaa ko. veneeseen, vaan ihan yleisesti.

        Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi hinnoista valittajia löytyy niin paljon. Eihän hintapyynnit olisi niin kovia, jos ne olisivat yleisesti aivan metsässä. Jos hinnat olisivat aivan metsässä, veneet eivät menisi kaupaksi, ja hinnat laskisivat. Ei suurin osa veneen myyjistä halua vain roikottaa venettään myyntilistoilla. Ehkä kyseessä on sitten vain suuri kateus, kun omat varat eivät riitä johonkin tiettyyn veneeseen.

        Yksi perustelu hintojen korkeudelle on esitetty tunnearvoa. Vaikka tätä pidetäänkin aivan vääränä hinnoittelumallina, niin on siinä paljon tottakin. Suurin osa veneen ostajista valitsee kuitenkin veneen suurimmaksi osaksi tunteen perusteella. Harvoin venettä ostetaan puhtaasti faktojen perusteella. Oikeastaan se on täysin mahdotonta.

        Maestrosta tekee laatuveneen yleinen mielikuva!

        Hyviä esimerkkejä tästä mielikuvalaadusta on monet identtiset tuotteet, joita myydään brändättynä eri merkeille. Toisella merkillä myytävä tuote voi olla kalliimpi ja laadukkaammaksi mielletty, vaikka tuotteet ovat siis identtisiä.

      • Sama vene

        Sama vene toisaalla enemmällä kuvilla.
        Toisesta wc:stä takan olisi helppo tehdä kolmas makkari. Takavessa ei ole kuitenkaan sen tilavampi kuin etummainen, ja ovikin on jo.

      • Linkki....
        Sama vene kirjoitti:

        Sama vene toisaalla enemmällä kuvilla.
        Toisesta wc:stä takan olisi helppo tehdä kolmas makkari. Takavessa ei ole kuitenkaan sen tilavampi kuin etummainen, ja ovikin on jo.

        Tämä jäi pois.

        http://tinyurl.com/5bdr4b

      • Sitten.
        tietämättömänä kirjoitti:

        En ota nyt kantaa ko. veneeseen, vaan ihan yleisesti.

        Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi hinnoista valittajia löytyy niin paljon. Eihän hintapyynnit olisi niin kovia, jos ne olisivat yleisesti aivan metsässä. Jos hinnat olisivat aivan metsässä, veneet eivät menisi kaupaksi, ja hinnat laskisivat. Ei suurin osa veneen myyjistä halua vain roikottaa venettään myyntilistoilla. Ehkä kyseessä on sitten vain suuri kateus, kun omat varat eivät riitä johonkin tiettyyn veneeseen.

        Yksi perustelu hintojen korkeudelle on esitetty tunnearvoa. Vaikka tätä pidetäänkin aivan vääränä hinnoittelumallina, niin on siinä paljon tottakin. Suurin osa veneen ostajista valitsee kuitenkin veneen suurimmaksi osaksi tunteen perusteella. Harvoin venettä ostetaan puhtaasti faktojen perusteella. Oikeastaan se on täysin mahdotonta.

        Maestrosta tekee laatuveneen yleinen mielikuva!

        Hyviä esimerkkejä tästä mielikuvalaadusta on monet identtiset tuotteet, joita myydään brändättynä eri merkeille. Toisella merkillä myytävä tuote voi olla kalliimpi ja laadukkaammaksi mielletty, vaikka tuotteet ovat siis identtisiä.

        Suomessa samaisesta veneestä pyydetään 140 tuhatta, kun itämeren takana hinta on jo alle 100 tuhatta.
        Onhan hinnottelussa jotain vikaa.
        Itsekin olen syyllistynyt siihen, että olen heittänyt veneeni myyntiin nettiin, vaikka ei ole myyntitarvetta varsinaisesti, hintakin sen mukaan.
        Jos sattuu joku pöhlö ostamaan, niin menkööt, haetaan sitten mannereuroopasta uusi tilalle, pikkaisen isompi.

      • näyttää olevan
        pinnamies kirjoitti:

        Raha alkaa olla tiukassa kaikilla. Edullisen hintainen tuntuu olevan. Käsityönä tehty laatuvene

        Tuossa kyseisessä 38:ssa on hinta / laatu / kunto kohdillaan. Ja jos vielä saa tingittyä, kannattaa ehdottomasti harkita ostaa! Itsellä on viimeisiä Finn35:sia, osatakilalla ja mielestäni on nopeampi kuin toppirikiset seuraajat (Maestro 35 nimellä). Tämän Finn 35:sen tilaratkaisussa keulapunkat ovat aavistuksen lyhyet (pitemmille), perässä on kaksi erillistä hyttiä, mitoiltaan OK, ja pentteri normaali U,kuten Maestro 35:ssakin yleisesti sekä salonki leveä u-malli ilman meripunkkaa.

      • vai 3mh+kk+kh+oh?
        Sama vene kirjoitti:

        Sama vene toisaalla enemmällä kuvilla.
        Toisesta wc:stä takan olisi helppo tehdä kolmas makkari. Takavessa ei ole kuitenkaan sen tilavampi kuin etummainen, ja ovikin on jo.

        Nättejä kuvia. Siisti koti.
        Näinkö purjevene valitaan?
        Niin ja hellan suojatanko....
        Kaikki kohdallaan, on ok.

      • kokonaisuutta
        vai 3mh+kk+kh+oh? kirjoitti:

        Nättejä kuvia. Siisti koti.
        Näinkö purjevene valitaan?
        Niin ja hellan suojatanko....
        Kaikki kohdallaan, on ok.

        sisätilat muodostavat yhden tärkeän osan kokonaisuudesta. Esim em. kuvista saa aika hyvän käsityksen veneen sisustuksen kunnosta. Sitten erikseen tekniikan tarkistus tietenkin. Jos se on ehjää ja päivitetty, siinähän se onkin sitten! Koska aikaisemmin ostaja on kuitenkin jo mielessään valinnut tietyt venemallit, joita lähtee metsästämään. Kuvat kertovat paljon ja tähän liitettynä veneen yleinen / tekniikan historia.

      • kuin purjevene
        Uusissa. kirjoitti:

        Esim bavaria 38, paino 7200, mutta kölissä vain 2100.
        Maestrossa kölipaino 3000.

        Valtamerikelpoinen moottorivene on 2 kertaa painavampi kuin purjevene.

      • Opettaja tietää.
        kokonaisuutta kirjoitti:

        sisätilat muodostavat yhden tärkeän osan kokonaisuudesta. Esim em. kuvista saa aika hyvän käsityksen veneen sisustuksen kunnosta. Sitten erikseen tekniikan tarkistus tietenkin. Jos se on ehjää ja päivitetty, siinähän se onkin sitten! Koska aikaisemmin ostaja on kuitenkin jo mielessään valinnut tietyt venemallit, joita lähtee metsästämään. Kuvat kertovat paljon ja tähän liitettynä veneen yleinen / tekniikan historia.

        Huvitti vain. Makkari, purjeveneessä!

      • moottorivene?
        kuin purjevene kirjoitti:

        Valtamerikelpoinen moottorivene on 2 kertaa painavampi kuin purjevene.

        Onko sinulla sellainen? Voitko pörrätä sillä vaikkapa Karibialle?

        En todellakaan tunne asiaa. En kysy vinoiluna, vaan uteliaisuudesta. Mikä on polttoainetankkien koko valtamerikelpoisessa moottoriveneessä? Kanarialta Karibialle on 2800 mailia. Riittääkö p-a, jos sattuu merenkäyntiä ja kulutus kasvaa?

      • moottorivene
        moottorivene? kirjoitti:

        Onko sinulla sellainen? Voitko pörrätä sillä vaikkapa Karibialle?

        En todellakaan tunne asiaa. En kysy vinoiluna, vaan uteliaisuudesta. Mikä on polttoainetankkien koko valtamerikelpoisessa moottoriveneessä? Kanarialta Karibialle on 2800 mailia. Riittääkö p-a, jos sattuu merenkäyntiä ja kulutus kasvaa?

        Kanarialta Karibialle pääsee 20.000 €uron purkkkarillakin ja köyhät käyväätkin siellä surffamalla ja jopa soutaen.

        Avoimen valtameren rannikolle tarkoitettu ja hyväksytty maksaa käytettynä alkaen 200.000 euroa.

      • Kattilaa...
        Opettaja tietää. kirjoitti:

        Huvitti vain. Makkari, purjeveneessä!

        Itse naamailet "opettajalle" ja silti itse olet opettamassa termejä.
        Mikä se olisi pitänyt olla?

      • Valitusta.
        vai 3mh+kk+kh+oh? kirjoitti:

        Nättejä kuvia. Siisti koti.
        Näinkö purjevene valitaan?
        Niin ja hellan suojatanko....
        Kaikki kohdallaan, on ok.

        Meillä perheenä on myös asuintilat tärkeitä, kuten myöskin hyvä vene.
        Siksi olenkin katsellut esim maestroa enkä bavariaa.
        Ja meillä ei ole tarvetta nippailla terminologialla. Meidän veneessä on keittiö, vessa, salonki(jostain syystä) ja makkarit.
        Nykyään on vain 2 makkaria, mutta alkaa olemaan tarve kolmannelle, jotta ei tarvitse soffalla nukkua.
        Soffalle ja nukkumisellekin sinulla lie hienommat ja asiallisemmat termit.

        Toiset brassailee termeillä ja nippelitiedolla, toiset vaan nauttivat yhdessäolosta ja purjehtimisesta.
        Olen huomannut, että usein juuri uusilla, jonkinlaista hyväksyntää hakevilla on tarve neppailla termeillä ja slangilla, kun ei itse purjehtimisesta ole vielä kunnon varmuutta.

      • rantakäyttöön?
        moottorivene kirjoitti:

        Kanarialta Karibialle pääsee 20.000 €uron purkkkarillakin ja köyhät käyväätkin siellä surffamalla ja jopa soutaen.

        Avoimen valtameren rannikolle tarkoitettu ja hyväksytty maksaa käytettynä alkaen 200.000 euroa.

        Atlantin yli soutamiseen ei kyllä pelkkä köyhyys riitä. En usko, että on edes köyhien projekti. Moottoriveneilijä ei varmaankaan tule ajatelleeksi mitä kaikkea siihen tarvitaan. Se on totta, että 20.000 euron budjetilla kyllä voi seilata. Halvoilla vanhoilla Vegoilla on seilattu jopa pallon ympäri.

        Onpa yllättävän iso investonti, jos 200.000 eurolla saa moottoriveneen, jolla sittenkään ei voi mennä valtameren yli!
        Riittääkö "avoimen valtameren rannikolle tarkoitetun ja hyväksytyn" moottoriveneen tankit edes Espanjasta Kanarialle? Käyvätkö suomalaiset moottoriveneet Madeiralla tai Kanarialla? Vai kaytetäänö niitä rannikkokalastukseen? Mihin?

      • harmistunut?
        Kattilaa... kirjoitti:

        Itse naamailet "opettajalle" ja silti itse olet opettamassa termejä.
        Mikä se olisi pitänyt olla?

        En ollut aikaisemmin kuullutkaan veneen makkareista. Ei muuta syytä "naamailuun". Relaa jo.

      • hinta
        tietämättömänä kirjoitti:

        En ota nyt kantaa ko. veneeseen, vaan ihan yleisesti.

        Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi hinnoista valittajia löytyy niin paljon. Eihän hintapyynnit olisi niin kovia, jos ne olisivat yleisesti aivan metsässä. Jos hinnat olisivat aivan metsässä, veneet eivät menisi kaupaksi, ja hinnat laskisivat. Ei suurin osa veneen myyjistä halua vain roikottaa venettään myyntilistoilla. Ehkä kyseessä on sitten vain suuri kateus, kun omat varat eivät riitä johonkin tiettyyn veneeseen.

        Yksi perustelu hintojen korkeudelle on esitetty tunnearvoa. Vaikka tätä pidetäänkin aivan vääränä hinnoittelumallina, niin on siinä paljon tottakin. Suurin osa veneen ostajista valitsee kuitenkin veneen suurimmaksi osaksi tunteen perusteella. Harvoin venettä ostetaan puhtaasti faktojen perusteella. Oikeastaan se on täysin mahdotonta.

        Maestrosta tekee laatuveneen yleinen mielikuva!

        Hyviä esimerkkejä tästä mielikuvalaadusta on monet identtiset tuotteet, joita myydään brändättynä eri merkeille. Toisella merkillä myytävä tuote voi olla kalliimpi ja laadukkaammaksi mielletty, vaikka tuotteet ovat siis identtisiä.

        jo kaksi venettä tuonut käytettynä itselleni. En vain ymmärrä tuota hintaeroa, tai siis siinämielessä, että näyttää vielä olevan ostajia, jotka eivät itse osaa hankkia venettä vaikkapa Saksasta. Tämä esimerkiksi siksi, ettei osta puhua muuta kieltä kuin Suomea. Mutta liian iso ero on hinnalla.

        Itse vertailin pari vuotta sitten Oceanis 381:stä. Toinen myynnissä Suomessa ja toinen Sasksassa. Saksassa myynnissä ollut vene oli huomattavasti parenmmin varusteltu (Teak-kansi, viimeisenpäälle septijärjestelmä imutyhjennyksellä, uudehkot rullapurjeet yms.) kuin Suomessa myynnisä oleva. Veneiden kunto oli likimain sama. Suomessa pyydettiin 100 k€ ja Saksassa 79 k€. Päädyin sitten toiseen venetyyppiin, joten en osaa sanoa mihn hintaan Saksassa myynnissä ollut meni kaupaksi. Maestroissa hintaero vielä suurempi (140 - 99).

        Oma mielikuvani Maestrosta muodostuu 35:n perusteella. Ostajan pitää olla todella tarkkana. Osa veneistä itse sisustettuja, laatu vaihtelee muutenkin paljon. Mm. tosissa kunnon kehykselliset ikkunat, toisissa pleksit ruuvattuna kanteen kiinni! Lisäksi kiiltoa himmentää se, että runko on peräisin Finn 35:sta. Siihen tehtiin uusi kansi, joka ei oikein istu noin pieneen runkoon. 2000 luvulla tehtiin taas uusi kansi vanhaan runkoon. Maku on sama, kuin huoltoaseman kahvissa. Vanhan päälle kaadetaaan vain uutta ja toivotaan, että asiakkaat nielee. 38 on kummajainen, joka ei oikein koskaan lyönyt läpi. Lisäksi myyty nimellä Finn 381. Tehdäänkö näitä vielä vain onko taru loppu? Kyllä mielestäni laatumielikuva luodaan pitkäjäönnitteisellä toiminnalla tuotteen absoluuttisen laadun lisäksi. Mestro jos mikä on mielestäni nyrkkipajatuote.

        Varsinaiset brändit ovat asia erikseen. Merkkituotteen hintaan vaikuttaa myös tuotetkehitys sekä markkinointi ja mainos kustannukset. Kalliimman tuotteen markkinointiin laitetaan enemmän rahaa. Ei liity tähän venekeskusteluun ollenkaan tässä tapauksessa. Muuten kyllä.

      • Maest ro
        Uusissa. kirjoitti:

        Esim bavaria 38, paino 7200, mutta kölissä vain 2100.
        Maestrossa kölipaino 3000.

        Onkin heppoinen rakenteiltaan.
        Bavariassa runkoon on satsattu kiloja ja ainevahvuudet ovat kohdillaan.

      • Perhepurjehtija
        Valitusta. kirjoitti:

        Meillä perheenä on myös asuintilat tärkeitä, kuten myöskin hyvä vene.
        Siksi olenkin katsellut esim maestroa enkä bavariaa.
        Ja meillä ei ole tarvetta nippailla terminologialla. Meidän veneessä on keittiö, vessa, salonki(jostain syystä) ja makkarit.
        Nykyään on vain 2 makkaria, mutta alkaa olemaan tarve kolmannelle, jotta ei tarvitse soffalla nukkua.
        Soffalle ja nukkumisellekin sinulla lie hienommat ja asiallisemmat termit.

        Toiset brassailee termeillä ja nippelitiedolla, toiset vaan nauttivat yhdessäolosta ja purjehtimisesta.
        Olen huomannut, että usein juuri uusilla, jonkinlaista hyväksyntää hakevilla on tarve neppailla termeillä ja slangilla, kun ei itse purjehtimisesta ole vielä kunnon varmuutta.

        Tuo terminologia on turhaa snobbailua. Eikä se kyllä pelkästään niihin aloittelijoihin rajoitu, vaikka ehkä heillä korostuu. Minusta näyttää siltä, että osa veneilijöistä haluaa jotenkin korostaa "tiettyyn porukkaan" kuulumistaan, toiset vaan veneilee.

        Olen muuten itsekin huomannut joskus nimittäväni veneen vessaa kylppäriksi, vaikka se nyt sentään on vähän liioittelua. Kyllä kylppärin sentään pitäisi olla vähän isompi tila :)

      • ja asiallinen
        hinta kirjoitti:

        jo kaksi venettä tuonut käytettynä itselleni. En vain ymmärrä tuota hintaeroa, tai siis siinämielessä, että näyttää vielä olevan ostajia, jotka eivät itse osaa hankkia venettä vaikkapa Saksasta. Tämä esimerkiksi siksi, ettei osta puhua muuta kieltä kuin Suomea. Mutta liian iso ero on hinnalla.

        Itse vertailin pari vuotta sitten Oceanis 381:stä. Toinen myynnissä Suomessa ja toinen Sasksassa. Saksassa myynnissä ollut vene oli huomattavasti parenmmin varusteltu (Teak-kansi, viimeisenpäälle septijärjestelmä imutyhjennyksellä, uudehkot rullapurjeet yms.) kuin Suomessa myynnisä oleva. Veneiden kunto oli likimain sama. Suomessa pyydettiin 100 k€ ja Saksassa 79 k€. Päädyin sitten toiseen venetyyppiin, joten en osaa sanoa mihn hintaan Saksassa myynnissä ollut meni kaupaksi. Maestroissa hintaero vielä suurempi (140 - 99).

        Oma mielikuvani Maestrosta muodostuu 35:n perusteella. Ostajan pitää olla todella tarkkana. Osa veneistä itse sisustettuja, laatu vaihtelee muutenkin paljon. Mm. tosissa kunnon kehykselliset ikkunat, toisissa pleksit ruuvattuna kanteen kiinni! Lisäksi kiiltoa himmentää se, että runko on peräisin Finn 35:sta. Siihen tehtiin uusi kansi, joka ei oikein istu noin pieneen runkoon. 2000 luvulla tehtiin taas uusi kansi vanhaan runkoon. Maku on sama, kuin huoltoaseman kahvissa. Vanhan päälle kaadetaaan vain uutta ja toivotaan, että asiakkaat nielee. 38 on kummajainen, joka ei oikein koskaan lyönyt läpi. Lisäksi myyty nimellä Finn 381. Tehdäänkö näitä vielä vain onko taru loppu? Kyllä mielestäni laatumielikuva luodaan pitkäjäönnitteisellä toiminnalla tuotteen absoluuttisen laadun lisäksi. Mestro jos mikä on mielestäni nyrkkipajatuote.

        Varsinaiset brändit ovat asia erikseen. Merkkituotteen hintaan vaikuttaa myös tuotetkehitys sekä markkinointi ja mainos kustannukset. Kalliimman tuotteen markkinointiin laitetaan enemmän rahaa. Ei liity tähän venekeskusteluun ollenkaan tässä tapauksessa. Muuten kyllä.

        kirjoitus.
        Kyllä Maestro on nimenomaan nyrkkipajatuote.

      • sentään...
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Tuo terminologia on turhaa snobbailua. Eikä se kyllä pelkästään niihin aloittelijoihin rajoitu, vaikka ehkä heillä korostuu. Minusta näyttää siltä, että osa veneilijöistä haluaa jotenkin korostaa "tiettyyn porukkaan" kuulumistaan, toiset vaan veneilee.

        Olen muuten itsekin huomannut joskus nimittäväni veneen vessaa kylppäriksi, vaikka se nyt sentään on vähän liioittelua. Kyllä kylppärin sentään pitäisi olla vähän isompi tila :)

        makuukajuutta on ihan oiken sanottu. Huoneiksi ei yleensä vesikulkuneuvojen tiloja kutsuta. Laivoissakin on hytit, mutta kylläkin lasten leikkihuone... Veneessä kuitenkin kajuuttoja. Ei tämä mielestäni ole mitään snobbailua. Jos olette käyneet laivan komentosillalla, niin sehän muistuttaa nykyään monesti ihan tavallista avokonttoria. Kutsutaan kuitenkin komentosillaksi edelleen. Sanoisin tätä kielelliseksi pikemminkin rikkaudeksi kuin snobbailuksi.

      • Räikkösellä, Selänteellä,...
        rantakäyttöön? kirjoitti:

        Atlantin yli soutamiseen ei kyllä pelkkä köyhyys riitä. En usko, että on edes köyhien projekti. Moottoriveneilijä ei varmaankaan tule ajatelleeksi mitä kaikkea siihen tarvitaan. Se on totta, että 20.000 euron budjetilla kyllä voi seilata. Halvoilla vanhoilla Vegoilla on seilattu jopa pallon ympäri.

        Onpa yllättävän iso investonti, jos 200.000 eurolla saa moottoriveneen, jolla sittenkään ei voi mennä valtameren yli!
        Riittääkö "avoimen valtameren rannikolle tarkoitetun ja hyväksytyn" moottoriveneen tankit edes Espanjasta Kanarialle? Käyvätkö suomalaiset moottoriveneet Madeiralla tai Kanarialla? Vai kaytetäänö niitä rannikkokalastukseen? Mihin?

        Jos on rahaa kunnon valtameriveneesen niin ei tarvitse purjehtia!

      • Väliä?
        sentään... kirjoitti:

        makuukajuutta on ihan oiken sanottu. Huoneiksi ei yleensä vesikulkuneuvojen tiloja kutsuta. Laivoissakin on hytit, mutta kylläkin lasten leikkihuone... Veneessä kuitenkin kajuuttoja. Ei tämä mielestäni ole mitään snobbailua. Jos olette käyneet laivan komentosillalla, niin sehän muistuttaa nykyään monesti ihan tavallista avokonttoria. Kutsutaan kuitenkin komentosillaksi edelleen. Sanoisin tätä kielelliseksi pikemminkin rikkaudeksi kuin snobbailuksi.

        Sanotaanko meillä huone, kabiini vai hytti?
        Kunhan vaimo tietää mistä hakea puhelimen kun kertoo sen olevan etumakkarissa tai keulakamarissa, siinä keittiön jälkeen.
        Vai onko joku etu- vai takavessassa.
        En tajua miksi merenkulussa tuo nippeliterminologiasnobbailu on toisille niin tärkeää.
        "veneissä ei ole tapana...."

      • Poikia..
        Räikkösellä, Selänteellä,... kirjoitti:

        Jos on rahaa kunnon valtameriveneesen niin ei tarvitse purjehtia!

        Mutta jos haluaa brassailla, niin sillon tuollainen "öky"moottorivene on kiva.
        Noilla pojilla lie on elämä vaan niin hektistä, että ei juuri kerkeä nauttimaan elämästä, siksi on veneetkin nopeita.
        Eihän raha elämänlaatua määrää, vaan vapaa-aika.
        Toisilla on niin kiire hankkia sitä rahaa, että ei ole elämänlaatua.

      • AM_mattilainen
        Väliä? kirjoitti:

        Sanotaanko meillä huone, kabiini vai hytti?
        Kunhan vaimo tietää mistä hakea puhelimen kun kertoo sen olevan etumakkarissa tai keulakamarissa, siinä keittiön jälkeen.
        Vai onko joku etu- vai takavessassa.
        En tajua miksi merenkulussa tuo nippeliterminologiasnobbailu on toisille niin tärkeää.
        "veneissä ei ole tapana...."

        mitä termejä käytetään - nehän tulevat ammattimerenkulun puolelta ja monet ovat suoraan lainatermejä tai "väännettyjä" muista kielistä.

        Itse käytän ja pidän niitä arvossa, se on sitä kielen rikkautta mitä pitäisi varjella. Tietysti sitä voi itse jokainen pohtia miksi vaikka lääkärit puhuvat vulvasta tai rektumista eivätkä... niin en tiedä mutta itsekin tunnen oloni "kotoisaksi" kun käytän näitä "oikeita termejä".

        Mutta minulle monet termit tuovat ihan eri ajatuksen mieleen... siis pentteri/byssa/keittiö... hytti/bunkka/sänky/makuuhuone. Jos oikeasti joku sanoo minulle kaijalla että menen tuonne makuuhuoneeseen sänkyyn nukkumaan niin alan kyllä oikeasti katsella että "missä on talo ja makuuhuone?".... :D :D

      • sehän se hyvän tekeekin
        ja asiallinen kirjoitti:

        kirjoitus.
        Kyllä Maestro on nimenomaan nyrkkipajatuote.

        Totta viserrätte. Nyrkkipaja on verrattuna eurooppalaisiin liukuhihnatuotteisiin. Ja tämä takaa sen,että käsityön määrä on Suomessa suuri, siis viimeistely ja laatu hyvää, kuten hintakin tietty. Ja esim. Maestro on tehnyt Finn 26:tta pelkästään yli 250 kpl, joka on Suomen oloissa hyvin merkittävä määrä, vertaatpa mihin muuhun tahansa veistämöön Suomessa! Ja itselläni on veistämön tekemä finn 35, ja olen tyytyväinen. Ja uusien Maestrojen laatu varmasti on noussut vielä tästä paljonkin. Eli kommentoikaa ne, joilla on tai on ollut Maestro 38.

      • saunabadi
        Väliä? kirjoitti:

        Sanotaanko meillä huone, kabiini vai hytti?
        Kunhan vaimo tietää mistä hakea puhelimen kun kertoo sen olevan etumakkarissa tai keulakamarissa, siinä keittiön jälkeen.
        Vai onko joku etu- vai takavessassa.
        En tajua miksi merenkulussa tuo nippeliterminologiasnobbailu on toisille niin tärkeää.
        "veneissä ei ole tapana...."

        miksi pitää olla pienen yksiön kokoisessa asunnossa useita vessoja? Rakennukset alkavat muistuttaa komentosiltoja ja veneet huonosti suunniteltuja taloja

      • Eroa...
        AM_mattilainen kirjoitti:

        mitä termejä käytetään - nehän tulevat ammattimerenkulun puolelta ja monet ovat suoraan lainatermejä tai "väännettyjä" muista kielistä.

        Itse käytän ja pidän niitä arvossa, se on sitä kielen rikkautta mitä pitäisi varjella. Tietysti sitä voi itse jokainen pohtia miksi vaikka lääkärit puhuvat vulvasta tai rektumista eivätkä... niin en tiedä mutta itsekin tunnen oloni "kotoisaksi" kun käytän näitä "oikeita termejä".

        Mutta minulle monet termit tuovat ihan eri ajatuksen mieleen... siis pentteri/byssa/keittiö... hytti/bunkka/sänky/makuuhuone. Jos oikeasti joku sanoo minulle kaijalla että menen tuonne makuuhuoneeseen sänkyyn nukkumaan niin alan kyllä oikeasti katsella että "missä on talo ja makuuhuone?".... :D :D

        Ei oikein voi verrata lääkäriin.
        Lääkäri harjoittaa ammattia ja sanasto on latinaa, joka on kaikkialla maailmassa sama.
        Tämän ansiosta lääkäri voi harjoittaa ammattiaan ihan missä päin maailmaa tahansa muunmaalaisten lääkärien kanssa yhteistyössä.

        Luuletko että kiinalainen purjehtia tietää mitä teet, kun sanot että "i am going from kaija to kapyysi". Tietääkö se brasilialainen merimies mikä on snörppi tai pukspröötti?

        Mutta jokainen tyylillään, jos tunnet jotenkin kohotusta itsetunnossa kun käytät "ammattilais" termejä harrastaessasi, niin mikäs siinä.
        Meidän perheessä käytetään just niitä sanoja kuin parhaaks tuntuu, ei tarvitse opiskella erikseen vanhoja sanoja uusiks.

      • mistä veneestä höpisette?
        Räikkösellä, Selänteellä,... kirjoitti:

        Jos on rahaa kunnon valtameriveneesen niin ei tarvitse purjehtia!

        Mikä on "kunnon valtamerivene", jolla voisi kulkea vaikka ARC:n reittiä ilman purjeita?
        Eikö Selänteen vene ollut se joka melkein pääsi Pihlajasaareen? Siitä on vielä jonkin matkaa isommille vesille.

      • sentään vielä voisi
        näyttää olevan kirjoitti:

        Tuossa kyseisessä 38:ssa on hinta / laatu / kunto kohdillaan. Ja jos vielä saa tingittyä, kannattaa ehdottomasti harkita ostaa! Itsellä on viimeisiä Finn35:sia, osatakilalla ja mielestäni on nopeampi kuin toppirikiset seuraajat (Maestro 35 nimellä). Tämän Finn 35:sen tilaratkaisussa keulapunkat ovat aavistuksen lyhyet (pitemmille), perässä on kaksi erillistä hyttiä, mitoiltaan OK, ja pentteri normaali U,kuten Maestro 35:ssakin yleisesti sekä salonki leveä u-malli ilman meripunkkaa.

        en kyllä ymmärrä miksi pitää kopioita ostella kun Maestroa halvemmalla saa oikean 90 - luvun Swanin, vaikkapa tästä. Ikkunoistakin huomaa että tässä on ollut esikuva noille:
        http://www.yachtworld.com/core/listing/boatFullDetails.jsp?boat_id=1773154&ybw=&units=Feet¤cy=EUR&access=Public&listing_id=1607&url=

        tinkimisvaraakin vielä löytyy yleensä noista.

      • Rajaa.
        sentään vielä voisi kirjoitti:

        en kyllä ymmärrä miksi pitää kopioita ostella kun Maestroa halvemmalla saa oikean 90 - luvun Swanin, vaikkapa tästä. Ikkunoistakin huomaa että tässä on ollut esikuva noille:
        http://www.yachtworld.com/core/listing/boatFullDetails.jsp?boat_id=1773154&ybw=&units=Feet¤cy=EUR&access=Public&listing_id=1607&url=

        tinkimisvaraakin vielä löytyy yleensä noista.

        Tuohan on vain 36 jalkainen, ja melkein 20 tuhatta kalliimpi.
        Siihen vielä 10-15 tonnia siirtoihin, niin ollaan aika kaukana samasta.

      • sentään...
        Väliä? kirjoitti:

        Sanotaanko meillä huone, kabiini vai hytti?
        Kunhan vaimo tietää mistä hakea puhelimen kun kertoo sen olevan etumakkarissa tai keulakamarissa, siinä keittiön jälkeen.
        Vai onko joku etu- vai takavessassa.
        En tajua miksi merenkulussa tuo nippeliterminologiasnobbailu on toisille niin tärkeää.
        "veneissä ei ole tapana...."

        makkarilla makuukajuuttaa vai makuuhuonetta. Mielestäni kajuutta ja huone ovat eri asioita. Veneissä ei ole huoneita. Omassa veneessäni on perässä kajuutta, jossa on parivuode, sohva, lipasto peileineen, vaatekaappi, hylly, lattiapinta-alaa noin 1,3 m2 sekä erillinen wc/pesuxtila, mutta kyllä se silti on peräkajuutta. Ei kys ole mistään termeillä snobbailemisesta. Et varmaan sano mastoa tolpaksi, vai sanotko? Masto on tällä perusteella snobbailua, purjehdukseen liittyvä erikoistermi.

      • unohtui?...
        Rajaa. kirjoitti:

        Tuohan on vain 36 jalkainen, ja melkein 20 tuhatta kalliimpi.
        Siihen vielä 10-15 tonnia siirtoihin, niin ollaan aika kaukana samasta.

        Toisaalta siirtoihin ei mene noin paljon, jos veneen purjehtii kotiin. Purjehtimista vartenhan vene hankitaan!
        Siinä olet oikeassa että ollaan "niin kaukana samasta" kun noita kahta venettä verrataan.

      • pienet kokoerot ovat?
        Rajaa. kirjoitti:

        Tuohan on vain 36 jalkainen, ja melkein 20 tuhatta kalliimpi.
        Siihen vielä 10-15 tonnia siirtoihin, niin ollaan aika kaukana samasta.

        Jos mielessä on Maestro 38:n tai jonkun vastaavan hankkiminen, miten tärkeitä pienet kokoerot oikeastaan ovat?
        Maestro 38:n pituus on 11.60m, Swan 36:n 11.16m. Se on totta, että Maestro on paitsi hiukan pitempi, myös 15 cm leveämpi.

        Miksi Frersin suunnittelema pikku-Swan ei voisi olla vaihtoehto? Pelkästään hintaeronko takia, vai onko valintaperuste tuo vähäinen kokoero? Kuvittelisin, että Swanin arvo säilyisi pitempään kuin Maestrolla, vaikka nyt olisikin 20k e kalliimpi. Lopullinen hintaero selviää vasta myydessä.

      • koon kanssa
        pienet kokoerot ovat? kirjoitti:

        Jos mielessä on Maestro 38:n tai jonkun vastaavan hankkiminen, miten tärkeitä pienet kokoerot oikeastaan ovat?
        Maestro 38:n pituus on 11.60m, Swan 36:n 11.16m. Se on totta, että Maestro on paitsi hiukan pitempi, myös 15 cm leveämpi.

        Miksi Frersin suunnittelema pikku-Swan ei voisi olla vaihtoehto? Pelkästään hintaeronko takia, vai onko valintaperuste tuo vähäinen kokoero? Kuvittelisin, että Swanin arvo säilyisi pitempään kuin Maestrolla, vaikka nyt olisikin 20k e kalliimpi. Lopullinen hintaero selviää vasta myydessä.

        Varsinkin nykyään liukuhihnaveneissä on siirrytty ilmoittamaan veneen kokonaismitta sisältäen kaiken mahdollisen peräpeilin ja keularangan ylittävätkin osat. Kilpailu on kovaa, ja on houkuttimena merkata veneen koko isommaksi kuin se ehkä aikaisemmin on ollut. Esim. vanha Bavaria 44: runko ja uudemmat ovat 42:sta venytettyjä malliversioita noi karkeasti. Olivat pakotettuja muuttamaan mitoitusperusteitaan ranskalaisia vastaaviksi.

      • uudet termit ...
        Väliä? kirjoitti:

        Sanotaanko meillä huone, kabiini vai hytti?
        Kunhan vaimo tietää mistä hakea puhelimen kun kertoo sen olevan etumakkarissa tai keulakamarissa, siinä keittiön jälkeen.
        Vai onko joku etu- vai takavessassa.
        En tajua miksi merenkulussa tuo nippeliterminologiasnobbailu on toisille niin tärkeää.
        "veneissä ei ole tapana...."

        on kyllä outoja. Kun on pienestä pitäen kuullut vain skönellä käytettyjä termejä silloin, kun veneistä puhutaan, nämä uudet sanastot ihmetyttää.
        Turkista onkin nyt tullut lattia, pentteristä keittiö, punkista sohvia tai sänkyjä, täkki onkin peitto eikä kansi jne. Rattikin on nykyisin ruori, vaikka se ennen tarkoitti peräsintä - ja roder, rudder jne muissa kielissä vieläkin tarkoittaa peräsintä.
        Aika kummalta tuntuu, kun esim. pollari voi joidenkin mielestä tarkoittaa fendaria! Klyyssit, springit, snörpit, dirkit, gaijat, styyra, paara, fööri, sarja, ketka jne taitavat jo mennä uuspurjehtijoille aivan liian vaikeiksi ymmärtää.
        Voi olla, että veneessä on parempi puhua sinisestä ja punasesta narusta tai "älä siitä vedä, vedä tosta" narusta, keittiöstä, makkarista, olkkarista, kylppäristä jne, että tulee edes jotenkin ymmärretyksi. Jossain viestissä puhuttiin veneen kuravaatteista vai oliko se kurahaalarit, en muista. On "snobbailija", jos hiukankin kommentoi.

        Mutta miksi ihmeessä pitää pillastua, jos vanha purjehtija aidosti ihmettelee selkeän purjehdussanaston häviämistä?

      • Tyyppimerkinnän numero
        koon kanssa kirjoitti:

        Varsinkin nykyään liukuhihnaveneissä on siirrytty ilmoittamaan veneen kokonaismitta sisältäen kaiken mahdollisen peräpeilin ja keularangan ylittävätkin osat. Kilpailu on kovaa, ja on houkuttimena merkata veneen koko isommaksi kuin se ehkä aikaisemmin on ollut. Esim. vanha Bavaria 44: runko ja uudemmat ovat 42:sta venytettyjä malliversioita noi karkeasti. Olivat pakotettuja muuttamaan mitoitusperusteitaan ranskalaisia vastaaviksi.

        ei aina edes tarkoita veneen kokoa. Vindö 40 ei tarkoita 40-jalkaista, vaan alunperin viittasi veneen 40m2 purjepintaan. Nautorin Swan 36 (Frers) on oikeasti 37-jalkainen, mutta sai tyyppinimensä vanhan S&S Swan 36:n mukaan pienimpänä swanina. Meidän vesillämme tuntematon jenkkivene Bristol Channel Cutter 28:n kokonaispituus onkin lähes 37 jalkaa puukspröötin takia.
        Toisinaan näyttää olevan sekoilua myös purjealan ilmoittamisessa. Yleensä sillä ymmärretään keulakolmion ja isopurjeen pinta-alaa eikä esim. genuan ison pinta-alaa.

      • On..
        pienet kokoerot ovat? kirjoitti:

        Jos mielessä on Maestro 38:n tai jonkun vastaavan hankkiminen, miten tärkeitä pienet kokoerot oikeastaan ovat?
        Maestro 38:n pituus on 11.60m, Swan 36:n 11.16m. Se on totta, että Maestro on paitsi hiukan pitempi, myös 15 cm leveämpi.

        Miksi Frersin suunnittelema pikku-Swan ei voisi olla vaihtoehto? Pelkästään hintaeronko takia, vai onko valintaperuste tuo vähäinen kokoero? Kuvittelisin, että Swanin arvo säilyisi pitempään kuin Maestrolla, vaikka nyt olisikin 20k e kalliimpi. Lopullinen hintaero selviää vasta myydessä.

        Tuohon swaniin tulee muuten vielä alv 22%
        Alkaa eroa syntyä.
        Ja pienempi on.
        Kummassakaan tuskin hinta enää paljoa laske.

      • Huomasitko?
        On.. kirjoitti:

        Tuohon swaniin tulee muuten vielä alv 22%
        Alkaa eroa syntyä.
        Ja pienempi on.
        Kummassakaan tuskin hinta enää paljoa laske.

        "Ja pienempi on".
        Niin on, mutta aika pienet erot. Toinen 37ft ja toinen 38. Mikä siinä kokoerossa on tärkeä? Kerro joku käytännön näkökohta.
        Kysyn pelkästä uteliaisuudesta, en itse ole vaihtamassa venettä.

        Alv oli mainittu jo edellä. Toisekseen, hp on yleensä eri asia kuin kauppahinta. Varsinkin finanssikriisin aikana.

      • 40 jalkaisella tlanntin yli
        mistä veneestä höpisette? kirjoitti:

        Mikä on "kunnon valtamerivene", jolla voisi kulkea vaikka ARC:n reittiä ilman purjeita?
        Eikö Selänteen vene ollut se joka melkein pääsi Pihlajasaareen? Siitä on vielä jonkin matkaa isommille vesille.

        onhan noita valtamerikelpoisia moottoriveneitä vaikka kuinka paljon. On lisäksi ARC:in tapaisia atlantinylitysralleja moottoriveneille.

        Tässä vaikka Nordhavn malleja:
        http://www.nordhavn.com/rally/voyage/welcome.htm
        http://www.bluewaternav.com/atlantic_crossing.htm

        vaikka 40 jalkaisella moottoriveneellä tässä on yli 3000 mailin range
        http://www.nordhavn.com/40/overview.php4

        kyllähän noilla Atlantin yli päristelee vaikka ARC:in reittiä.

        Ei taida vaan nämä äkkirikastuneet urheilusankarit tuollaisista hitaista päristelijöistä taida olla kiinnostuneita.

      • hintaluokassa?
        40 jalkaisella tlanntin yli kirjoitti:

        onhan noita valtamerikelpoisia moottoriveneitä vaikka kuinka paljon. On lisäksi ARC:in tapaisia atlantinylitysralleja moottoriveneille.

        Tässä vaikka Nordhavn malleja:
        http://www.nordhavn.com/rally/voyage/welcome.htm
        http://www.bluewaternav.com/atlantic_crossing.htm

        vaikka 40 jalkaisella moottoriveneellä tässä on yli 3000 mailin range
        http://www.nordhavn.com/40/overview.php4

        kyllähän noilla Atlantin yli päristelee vaikka ARC:in reittiä.

        Ei taida vaan nämä äkkirikastuneet urheilusankarit tuollaisista hitaista päristelijöistä taida olla kiinnostuneita.

        Ymmärsin, että aikaisemmin väitettiin valtamerikelpoisen mv:n olevan 200.000 e hintaisia. Epäilen, että noi voi olla pikkusen yli.
        Oliskohan moottorivenefoorumilla enemmän kiinnostusta?

        Mistä mihin on moottorivenerallin "ARC" reitti ja mihin aikaan? Tieto voi olla purjehtijoille tärkeä, että osaa välttää ko satamia. Anna linkki mv-rallin nettisivuille!

      • 44ft moottoriveneestä
        40 jalkaisella tlanntin yli kirjoitti:

        onhan noita valtamerikelpoisia moottoriveneitä vaikka kuinka paljon. On lisäksi ARC:in tapaisia atlantinylitysralleja moottoriveneille.

        Tässä vaikka Nordhavn malleja:
        http://www.nordhavn.com/rally/voyage/welcome.htm
        http://www.bluewaternav.com/atlantic_crossing.htm

        vaikka 40 jalkaisella moottoriveneellä tässä on yli 3000 mailin range
        http://www.nordhavn.com/40/overview.php4

        kyllähän noilla Atlantin yli päristelee vaikka ARC:in reittiä.

        Ei taida vaan nämä äkkirikastuneet urheilusankarit tuollaisista hitaista päristelijöistä taida olla kiinnostuneita.

        http://www.mailonsunday.co.uk/news/worldnews/article-1088253/Missing-British-sailor-survives-days-life-raft-Spain--wife-London-calls-999.html

      • Näkökohta.
        Huomasitko? kirjoitti:

        "Ja pienempi on".
        Niin on, mutta aika pienet erot. Toinen 37ft ja toinen 38. Mikä siinä kokoerossa on tärkeä? Kerro joku käytännön näkökohta.
        Kysyn pelkästä uteliaisuudesta, en itse ole vaihtamassa venettä.

        Alv oli mainittu jo edellä. Toisekseen, hp on yleensä eri asia kuin kauppahinta. Varsinkin finanssikriisin aikana.

        SE ON PIENEMPI.
        Maestroon saa helpommin tehtyä kolmannen kajuutan.
        Alv ei ole swanissa maksettu.
        Swanin hinnaksi tulee n. 150 tuhatta euroa, oikeastaan enemmänkin. Siis pyynti.
        Maestron alle 100.
        Ja kyllä se hp on eri asia molemmissa tapauksissa.
        Kyllä se on tyhmää maksaa 50% enemmän samanlaisesta, mutta pienemmästä veneestä.

      • Vaan...
        AM_mattilainen kirjoitti:

        mitä termejä käytetään - nehän tulevat ammattimerenkulun puolelta ja monet ovat suoraan lainatermejä tai "väännettyjä" muista kielistä.

        Itse käytän ja pidän niitä arvossa, se on sitä kielen rikkautta mitä pitäisi varjella. Tietysti sitä voi itse jokainen pohtia miksi vaikka lääkärit puhuvat vulvasta tai rektumista eivätkä... niin en tiedä mutta itsekin tunnen oloni "kotoisaksi" kun käytän näitä "oikeita termejä".

        Mutta minulle monet termit tuovat ihan eri ajatuksen mieleen... siis pentteri/byssa/keittiö... hytti/bunkka/sänky/makuuhuone. Jos oikeasti joku sanoo minulle kaijalla että menen tuonne makuuhuoneeseen sänkyyn nukkumaan niin alan kyllä oikeasti katsella että "missä on talo ja makuuhuone?".... :D :D

        Ensin täällä rinnastetaan bavaria oikeisiin veneisiin.
        Sitten rinnastetaan lääkärien terminologia harrastepurjehtijoiden nippellibrassailuun.

      • naurua
        40 jalkaisella tlanntin yli kirjoitti:

        onhan noita valtamerikelpoisia moottoriveneitä vaikka kuinka paljon. On lisäksi ARC:in tapaisia atlantinylitysralleja moottoriveneille.

        Tässä vaikka Nordhavn malleja:
        http://www.nordhavn.com/rally/voyage/welcome.htm
        http://www.bluewaternav.com/atlantic_crossing.htm

        vaikka 40 jalkaisella moottoriveneellä tässä on yli 3000 mailin range
        http://www.nordhavn.com/40/overview.php4

        kyllähän noilla Atlantin yli päristelee vaikka ARC:in reittiä.

        Ei taida vaan nämä äkkirikastuneet urheilusankarit tuollaisista hitaista päristelijöistä taida olla kiinnostuneita.

        mitä järkeä olisi päristellä atlantin yli vaikka meressä Essoja olisikin ja rahaa mielettömiin löpömääriin?

      • eikä järkeä
        naurua kirjoitti:

        mitä järkeä olisi päristellä atlantin yli vaikka meressä Essoja olisikin ja rahaa mielettömiin löpömääriin?

        ei järkeä mutta kysyttiin onko mahdollista, ja onhan se

      • nikkarointi!
        Näkökohta. kirjoitti:

        SE ON PIENEMPI.
        Maestroon saa helpommin tehtyä kolmannen kajuutan.
        Alv ei ole swanissa maksettu.
        Swanin hinnaksi tulee n. 150 tuhatta euroa, oikeastaan enemmänkin. Siis pyynti.
        Maestron alle 100.
        Ja kyllä se hp on eri asia molemmissa tapauksissa.
        Kyllä se on tyhmää maksaa 50% enemmän samanlaisesta, mutta pienemmästä veneestä.

        Mikset heti kertonut, ettei ollutkaan kyse muutamista kymmenistä cm:stä?

        Tuskin kukaan niin tyhmä olisikaan, että tekisi Swaniin samaa muutostyötä.
        Eipä taida Maestronkaan jälleenmyyntiarvo parantua modifikaatiostasi, mutta se on sinun murheesi.

        Mikset mieti sellaista vaihtoehtoa, jossa on jo valmiina juuri niin monta kajuuttaa kuin tarvitset? Yachtworldistä luulisi satkulla löytyvän.

      • Kun..
        nikkarointi! kirjoitti:

        Mikset heti kertonut, ettei ollutkaan kyse muutamista kymmenistä cm:stä?

        Tuskin kukaan niin tyhmä olisikaan, että tekisi Swaniin samaa muutostyötä.
        Eipä taida Maestronkaan jälleenmyyntiarvo parantua modifikaatiostasi, mutta se on sinun murheesi.

        Mikset mieti sellaista vaihtoehtoa, jossa on jo valmiina juuri niin monta kajuuttaa kuin tarvitset? Yachtworldistä luulisi satkulla löytyvän.

        Maestrolla tekevät tuon modifikaation asevelihintaan.
        Ja jälki on juuri samaa.

      • tuo swaani
        On.. kirjoitti:

        Tuohon swaniin tulee muuten vielä alv 22%
        Alkaa eroa syntyä.
        Ja pienempi on.
        Kummassakaan tuskin hinta enää paljoa laske.

        sivusilmällä olen seurannut swanien myyntipalstoja, ja esim tuo Swan 36 on ollut myytävänä yli vuoden. Tinkimisvaraa varmasti löytyy paljonkin

      • ne pillastujat
        uudet termit ... kirjoitti:

        on kyllä outoja. Kun on pienestä pitäen kuullut vain skönellä käytettyjä termejä silloin, kun veneistä puhutaan, nämä uudet sanastot ihmetyttää.
        Turkista onkin nyt tullut lattia, pentteristä keittiö, punkista sohvia tai sänkyjä, täkki onkin peitto eikä kansi jne. Rattikin on nykyisin ruori, vaikka se ennen tarkoitti peräsintä - ja roder, rudder jne muissa kielissä vieläkin tarkoittaa peräsintä.
        Aika kummalta tuntuu, kun esim. pollari voi joidenkin mielestä tarkoittaa fendaria! Klyyssit, springit, snörpit, dirkit, gaijat, styyra, paara, fööri, sarja, ketka jne taitavat jo mennä uuspurjehtijoille aivan liian vaikeiksi ymmärtää.
        Voi olla, että veneessä on parempi puhua sinisestä ja punasesta narusta tai "älä siitä vedä, vedä tosta" narusta, keittiöstä, makkarista, olkkarista, kylppäristä jne, että tulee edes jotenkin ymmärretyksi. Jossain viestissä puhuttiin veneen kuravaatteista vai oliko se kurahaalarit, en muista. On "snobbailija", jos hiukankin kommentoi.

        Mutta miksi ihmeessä pitää pillastua, jos vanha purjehtija aidosti ihmettelee selkeän purjehdussanaston häviämistä?

        on kyllä juuri niitä "purjehtijoita", joita harmittaa, kun heidän suurella vaivalla opettelemaansa sanastoa eivät muut käytäkään.

        Sinä oikeastaan kerroit jo syyn skismaan. Sanoit pienestä pitäen kuulleesi näitä erikoistermejä. Suuri ja yhä kasvava joukko veneilijöitä on kuitenkin aloittanut veneilyn aikuisiällä. Ei heillä ole mitään syytä tai motivaatiota opetella sanastoa, jota eivät tarvitse.

        Miksi minä sanoisin makkaria kajuutaksi veneessä, kun en niin tee kotonakaan? Tai oikeaa styyrpuuriksi? Tai lattiaa turkiksi?

        Välillä näkee/kuulee semmoisia perusteluja, että noi sanat kuuluvat "veneilykulttuuriin". Hei haloo: veneily on vaan veneilyä, ei mitään "kulttuuria". Älkää viitsikö sotkea joutavia metafyysisia selittelyjä ihmisten vapaa-ajanviettoon!

      • ei kyllä opi purjehtimaankaan
        ne pillastujat kirjoitti:

        on kyllä juuri niitä "purjehtijoita", joita harmittaa, kun heidän suurella vaivalla opettelemaansa sanastoa eivät muut käytäkään.

        Sinä oikeastaan kerroit jo syyn skismaan. Sanoit pienestä pitäen kuulleesi näitä erikoistermejä. Suuri ja yhä kasvava joukko veneilijöitä on kuitenkin aloittanut veneilyn aikuisiällä. Ei heillä ole mitään syytä tai motivaatiota opetella sanastoa, jota eivät tarvitse.

        Miksi minä sanoisin makkaria kajuutaksi veneessä, kun en niin tee kotonakaan? Tai oikeaa styyrpuuriksi? Tai lattiaa turkiksi?

        Välillä näkee/kuulee semmoisia perusteluja, että noi sanat kuuluvat "veneilykulttuuriin". Hei haloo: veneily on vaan veneilyä, ei mitään "kulttuuria". Älkää viitsikö sotkea joutavia metafyysisia selittelyjä ihmisten vapaa-ajanviettoon!

        Kyllä se niin on, että jollei edes purjehdussanastoa viitsi opetella, ei se purjehtiminenkaan rupea onnistumaan ja jää siihen mainitsemaasi vapaa-aajn VIETTOON. Purjehduksessa on oma toimiva sanastonsa, ja turha niille on alkaa keksiä uusia nimikkeitä. Joillekin sanoille on sekä "slangi" että nykyaikainen korvikkeensa, mutta monille ei ole muutakuin vanha perinne sanansa. Hyvä niin! Terveiset sköneltä, Riian rediltä, leka pohjassa, kohta päästään lossaamaan.

      • Perhepurjehtija
        ei kyllä opi purjehtimaankaan kirjoitti:

        Kyllä se niin on, että jollei edes purjehdussanastoa viitsi opetella, ei se purjehtiminenkaan rupea onnistumaan ja jää siihen mainitsemaasi vapaa-aajn VIETTOON. Purjehduksessa on oma toimiva sanastonsa, ja turha niille on alkaa keksiä uusia nimikkeitä. Joillekin sanoille on sekä "slangi" että nykyaikainen korvikkeensa, mutta monille ei ole muutakuin vanha perinne sanansa. Hyvä niin! Terveiset sköneltä, Riian rediltä, leka pohjassa, kohta päästään lossaamaan.

        Mutta leipätekstissä sen oivalsit, että kyse on enemmän viitsimisestä kuin pystymisestä. Miksi viitsiä sellaista, joka ei ole tarpeen?
        Meidän veneessä ei puhuta styyrasta, paarasta tai kajuutoista (hyteistä kyllä joskus) ja jos joku alkaa höpöttää jostain slööristä tms., käsketään äkkiä puhua ihmisten kielellä. Mutta kyllä vene silti liikkuu ihan purjeillakin. Ei me varmaan skaboissa pärjättäisi, mutta miksi pitäisi pärjätä, tai edes osallistua?
        Tietty, jos haluat rajata purjehtimisen käsitteenä siihen, missä yritetään puristaa viimeinenkin irti ja stressataan, jos joku toinen vene näyttää kulkevan nopeammin, niin sitten varmaan olet oikeassa arviossasi. Meidän veneessä ei siinä tapauksessa purjehdita vaan todellakin VIETETÄÄN vapaa-aikaa. Tosin 5-6 solmun nopeudella, useimmiten. Tai sitten 0 solmun nopeudella.

      • ja paara
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Mutta leipätekstissä sen oivalsit, että kyse on enemmän viitsimisestä kuin pystymisestä. Miksi viitsiä sellaista, joka ei ole tarpeen?
        Meidän veneessä ei puhuta styyrasta, paarasta tai kajuutoista (hyteistä kyllä joskus) ja jos joku alkaa höpöttää jostain slööristä tms., käsketään äkkiä puhua ihmisten kielellä. Mutta kyllä vene silti liikkuu ihan purjeillakin. Ei me varmaan skaboissa pärjättäisi, mutta miksi pitäisi pärjätä, tai edes osallistua?
        Tietty, jos haluat rajata purjehtimisen käsitteenä siihen, missä yritetään puristaa viimeinenkin irti ja stressataan, jos joku toinen vene näyttää kulkevan nopeammin, niin sitten varmaan olet oikeassa arviossasi. Meidän veneessä ei siinä tapauksessa purjehdita vaan todellakin VIETETÄÄN vapaa-aikaa. Tosin 5-6 solmun nopeudella, useimmiten. Tai sitten 0 solmun nopeudella.

        Asioiden nimittely niin tai näin ei tuo hitustakaan lisää nopeutta, paitsi välillisesti. Jos kaikki puhuvat veneessä yhteistä kieltä, tapahtuu kaikki jouheammin.

        Jos nopeuden optimointi tuottaa stressiä, se tehdään ilmeisesti osaamisen äärirajoilla. Toisilla se on enempi selkäytimessä eikä se stressiä aiheuta, pikemminkin päinvastoin. Itselle kilpapurjehdus on äärimmäisintä stressinpoistoa.

      • vastustava asenne
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Mutta leipätekstissä sen oivalsit, että kyse on enemmän viitsimisestä kuin pystymisestä. Miksi viitsiä sellaista, joka ei ole tarpeen?
        Meidän veneessä ei puhuta styyrasta, paarasta tai kajuutoista (hyteistä kyllä joskus) ja jos joku alkaa höpöttää jostain slööristä tms., käsketään äkkiä puhua ihmisten kielellä. Mutta kyllä vene silti liikkuu ihan purjeillakin. Ei me varmaan skaboissa pärjättäisi, mutta miksi pitäisi pärjätä, tai edes osallistua?
        Tietty, jos haluat rajata purjehtimisen käsitteenä siihen, missä yritetään puristaa viimeinenkin irti ja stressataan, jos joku toinen vene näyttää kulkevan nopeammin, niin sitten varmaan olet oikeassa arviossasi. Meidän veneessä ei siinä tapauksessa purjehdita vaan todellakin VIETETÄÄN vapaa-aikaa. Tosin 5-6 solmun nopeudella, useimmiten. Tai sitten 0 solmun nopeudella.

        tarkoittaa sitä, ettet taida pärjätä gastina kilpaveneissä etkä ymmärrä vanhempien purjehtijoiden juttuja. Enemmän purjehtineet/"skiglanneet" kuitenkin käyttävät "skönen" slangia, koska sen termit ovat nasevia ja yksiselitteisiä. Miksi yksinkertaisista sanoista pitäisi luopua tai miksi niitä ei kannattaisi omaksua? Periaatteestako?

        Joillakin perinteisillä merenkulun termeillä eli skönen slangilla ei tietääkseni ole yleiskielellistä vastinetta - kerro jos on. Otetaan esimerkiksi halssi. Miten se ilmaistaan sinun veneessäsi? Entä skegi? Entä pii? Entä broutsi? Varmasti on koko joukko muitakin tai sitten perhekielenin käännös on kankea, esim. snörppi = takaliesman kiristin. Sekö on helpompi termi? Onko edes liesma perehekielen termi?

        Oliskohan sanakirjalle uusavuton/sköne/uusavuton tarvetta, ettei syntyisi ymmärtämisongelmia? ;)

      • Kommentoida.
        vastustava asenne kirjoitti:

        tarkoittaa sitä, ettet taida pärjätä gastina kilpaveneissä etkä ymmärrä vanhempien purjehtijoiden juttuja. Enemmän purjehtineet/"skiglanneet" kuitenkin käyttävät "skönen" slangia, koska sen termit ovat nasevia ja yksiselitteisiä. Miksi yksinkertaisista sanoista pitäisi luopua tai miksi niitä ei kannattaisi omaksua? Periaatteestako?

        Joillakin perinteisillä merenkulun termeillä eli skönen slangilla ei tietääkseni ole yleiskielellistä vastinetta - kerro jos on. Otetaan esimerkiksi halssi. Miten se ilmaistaan sinun veneessäsi? Entä skegi? Entä pii? Entä broutsi? Varmasti on koko joukko muitakin tai sitten perhekielenin käännös on kankea, esim. snörppi = takaliesman kiristin. Sekö on helpompi termi? Onko edes liesma perehekielen termi?

        Oliskohan sanakirjalle uusavuton/sköne/uusavuton tarvetta, ettei syntyisi ymmärtämisongelmia? ;)

        Meidän perhe ei kilpaile, meillä on oma sanasto.
        Takaliiki on takaliiki, ja sitä vaan kiristetään.
        Skegi on joku muu, kun en tiedä mikä on skegi.
        Pii on pii ja broutsi on borutsi, mutta ei meidän perheen ole tarvinut väkisin opetella uusia sanoja, jo olemassa oleville sanoille.
        Lattia on ollut, niin miksi se pitäisi vaihtaa turkiksi jne jne.

      • Perhepurjehtija
        vastustava asenne kirjoitti:

        tarkoittaa sitä, ettet taida pärjätä gastina kilpaveneissä etkä ymmärrä vanhempien purjehtijoiden juttuja. Enemmän purjehtineet/"skiglanneet" kuitenkin käyttävät "skönen" slangia, koska sen termit ovat nasevia ja yksiselitteisiä. Miksi yksinkertaisista sanoista pitäisi luopua tai miksi niitä ei kannattaisi omaksua? Periaatteestako?

        Joillakin perinteisillä merenkulun termeillä eli skönen slangilla ei tietääkseni ole yleiskielellistä vastinetta - kerro jos on. Otetaan esimerkiksi halssi. Miten se ilmaistaan sinun veneessäsi? Entä skegi? Entä pii? Entä broutsi? Varmasti on koko joukko muitakin tai sitten perhekielenin käännös on kankea, esim. snörppi = takaliesman kiristin. Sekö on helpompi termi? Onko edes liesma perehekielen termi?

        Oliskohan sanakirjalle uusavuton/sköne/uusavuton tarvetta, ettei syntyisi ymmärtämisongelmia? ;)

        noissa kummassakin ensimmäisen virkkeesi väitteistä. En varmaankaan pärjäisi kilpaveneessä. En myöskään pärjäisi ralliautossa, vaikka ajankin autoa. Miksi pitäisi?
        En myöskään läheskään aina ymmärrä, mitä varsinaiset purjehdusintoilijat puhuvat. Mutta en ole kiinnostunutkaan, yhtään sen enempää kuin ralli- tai F1-kuskien puheista. Koita nyt tajuta se, että purjehdus sinänsä, suorituksena tai "taitona", ei ole pääasia meidän perheen veneilyssä.

        Ai mitenkä ilmaistaan "halssi"? Pitää oikein miettiä, ja samalla sitä, miksi semmoista tarvitsee jotenkin ilmaista... Ainoa mieleentuleva on, kun pohdittiin, onko vantit oikein kiristetty. Jotenkin tähän tapaan taidettiin puhua: "tuntuu kulkevan oikealle paremmin kuin vasemmalle".
        Pii? Ei ole ikinä tarvittu moista sanaa veneessä. Se kai tarkoittaa purjehduskielessä semmoista veneen asentoa, jossa keula on suoraan vastatuuleen? Mulle pii on 3,14.
        Snörppi? Takaliesman kiristin? Ei käyttöä. Tarvittaessa sanotaan, että "kiristäs tota purjeen takareunaa vähän". Mahdollisesti täydentäen "se on se punamusta naru" (tai minkävärinen se nyt olikin, en muista varmasti; veneessähän sen näkee vajaan metrin päässä.

        Eipä ole ollut kommunikaatio-ongelmia.

        Kandeis ehkä sinun ja muiden "oikeasta purjehduskielestä" huolehtivien muistaa, ettette te kilpapurjehtijat tosiaankaan edusta mitään purjeveneilijän prototyyppiä, luultavasti ette edes enemmistöä purjeveneilijöistä. Eiköhän enemmistön veneilytyyli ole lähempänä Dunckeria kuin Johanssonia.

      • Perhepurjehtija
        Kommentoida. kirjoitti:

        Meidän perhe ei kilpaile, meillä on oma sanasto.
        Takaliiki on takaliiki, ja sitä vaan kiristetään.
        Skegi on joku muu, kun en tiedä mikä on skegi.
        Pii on pii ja broutsi on borutsi, mutta ei meidän perheen ole tarvinut väkisin opetella uusia sanoja, jo olemassa oleville sanoille.
        Lattia on ollut, niin miksi se pitäisi vaihtaa turkiksi jne jne.

        Skegi on sellainen peräsimen edessäoleva rungon osa, joka tukee ja suojaa peräsintä. Veneestä riippuen se voi yltää ihan peräsimen alareunaan asti, jopa alle, jolloin peräsinakseli yleensä yltää peräsimen läpi skegiin asti. Joka tapauksessa peräsin on yleensä saranoitu skegiin, jos sellainen on. Puhtaassa lapioperäsimessä taas ei ole skegiä vaan peräsinakseli tulee "suoraan pohjasta".

        Ei tule kyllä mieleen, miten tämmöisen sanan tietäminen tai käyttö vaikuttaisi purjeveneen kulkuun. Arvaan, että monessakin veneessä on skegi ilman, että veneen kippari tietää sen nimeä.

      • vastinetta
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        noissa kummassakin ensimmäisen virkkeesi väitteistä. En varmaankaan pärjäisi kilpaveneessä. En myöskään pärjäisi ralliautossa, vaikka ajankin autoa. Miksi pitäisi?
        En myöskään läheskään aina ymmärrä, mitä varsinaiset purjehdusintoilijat puhuvat. Mutta en ole kiinnostunutkaan, yhtään sen enempää kuin ralli- tai F1-kuskien puheista. Koita nyt tajuta se, että purjehdus sinänsä, suorituksena tai "taitona", ei ole pääasia meidän perheen veneilyssä.

        Ai mitenkä ilmaistaan "halssi"? Pitää oikein miettiä, ja samalla sitä, miksi semmoista tarvitsee jotenkin ilmaista... Ainoa mieleentuleva on, kun pohdittiin, onko vantit oikein kiristetty. Jotenkin tähän tapaan taidettiin puhua: "tuntuu kulkevan oikealle paremmin kuin vasemmalle".
        Pii? Ei ole ikinä tarvittu moista sanaa veneessä. Se kai tarkoittaa purjehduskielessä semmoista veneen asentoa, jossa keula on suoraan vastatuuleen? Mulle pii on 3,14.
        Snörppi? Takaliesman kiristin? Ei käyttöä. Tarvittaessa sanotaan, että "kiristäs tota purjeen takareunaa vähän". Mahdollisesti täydentäen "se on se punamusta naru" (tai minkävärinen se nyt olikin, en muista varmasti; veneessähän sen näkee vajaan metrin päässä.

        Eipä ole ollut kommunikaatio-ongelmia.

        Kandeis ehkä sinun ja muiden "oikeasta purjehduskielestä" huolehtivien muistaa, ettette te kilpapurjehtijat tosiaankaan edusta mitään purjeveneilijän prototyyppiä, luultavasti ette edes enemmistöä purjeveneilijöistä. Eiköhän enemmistön veneilytyyli ole lähempänä Dunckeria kuin Johanssonia.

        Ei purjehdussanaston osaamisella ole kilpailun kanssa mitään tekemistä. Kyllä se helpottaa purjehtimista, kun on hyväksi koettu yksiselitteinen sanasto. Esimerkkinä em. snörppi, kun tietää sanan, ei voi erehtyä mistä narusta / toimenpiteestä on kysymys. Pätee lähes kaikkiin muihinkin sanoihin purjehduksessa / merellä yleensä. Väitän, että sentään suurin osa purjehtijoista ymmärtää hyvin sanastoa ja myös käyttää sitä. Tuntuu todella oudolta tuo, ettei halssi, pii, skegi ym. sanoja esimerkiksi noteeraa. Minulle se merkitsee, ettei kyseinen henkilö ole itse purjehduksen periaatteista kiinnostunut.

      • Vitalis.
        vastinetta kirjoitti:

        Ei purjehdussanaston osaamisella ole kilpailun kanssa mitään tekemistä. Kyllä se helpottaa purjehtimista, kun on hyväksi koettu yksiselitteinen sanasto. Esimerkkinä em. snörppi, kun tietää sanan, ei voi erehtyä mistä narusta / toimenpiteestä on kysymys. Pätee lähes kaikkiin muihinkin sanoihin purjehduksessa / merellä yleensä. Väitän, että sentään suurin osa purjehtijoista ymmärtää hyvin sanastoa ja myös käyttää sitä. Tuntuu todella oudolta tuo, ettei halssi, pii, skegi ym. sanoja esimerkiksi noteeraa. Minulle se merkitsee, ettei kyseinen henkilö ole itse purjehduksen periaatteista kiinnostunut.

        Miksi ei voi olla purjehduksesta kiinnostunut jos ei ole sanastoa oppinut.
        Touhuan paljon myös tietokoneella, mutta en todellakaan osaa tietokoneterminologiaa, en tiedä nykykoneiden sisälmyksistä juuri paljoakaan, saati sitten niiden kaikkien soien nippeliammattisanastoa.
        Autollakin ajana 40 tuhatta vuodessa, en silti ole vaivautunut opettelemaan ammattiautoilijoiden sanastoa, minä vaan ajan.
        Ihan sama monien muiden asioiden kanssa.
        Purjehtiminen on myös kovin perheen suosiossa, ja kesäsisin vietetään paljon aikaa veneillen, purjehdus sujuu oikein hyvin vaikka ei osaakkaan nippelisanastoa.
        Isopurjeen takareunankiristys sujuu ilman ongelmia, kun ei siinä takareunassa ole kuin se "snörppi":)

        Älä sinä nyt murehdi, vaikka emme sanastoa osaakkaan, sillä meidän perheelle purjehtiminen on tapa olla yhdessä ja nautiskella, meillä ei termejä tentata.

      • Ongelma oli juuri tämä.
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Skegi on sellainen peräsimen edessäoleva rungon osa, joka tukee ja suojaa peräsintä. Veneestä riippuen se voi yltää ihan peräsimen alareunaan asti, jopa alle, jolloin peräsinakseli yleensä yltää peräsimen läpi skegiin asti. Joka tapauksessa peräsin on yleensä saranoitu skegiin, jos sellainen on. Puhtaassa lapioperäsimessä taas ei ole skegiä vaan peräsinakseli tulee "suoraan pohjasta".

        Ei tule kyllä mieleen, miten tämmöisen sanan tietäminen tai käyttö vaikuttaisi purjeveneen kulkuun. Arvaan, että monessakin veneessä on skegi ilman, että veneen kippari tietää sen nimeä.

        "Skegi on sellainen peräsimen edessäoleva rungon osa, joka tukee ja suojaa peräsintä. Veneestä riippuen se voi yltää ihan peräsimen alareunaan....".
        Tämä olikin loistava esimerkki. Tarvittiin monen rivin selitys yhdelle ainoalle sanalle, jota "kipparin ei tarvitse tietää":

        Mitenkähän halssi selitetään yhtä lyhyesti ja nasevasti?

      • halssia
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        noissa kummassakin ensimmäisen virkkeesi väitteistä. En varmaankaan pärjäisi kilpaveneessä. En myöskään pärjäisi ralliautossa, vaikka ajankin autoa. Miksi pitäisi?
        En myöskään läheskään aina ymmärrä, mitä varsinaiset purjehdusintoilijat puhuvat. Mutta en ole kiinnostunutkaan, yhtään sen enempää kuin ralli- tai F1-kuskien puheista. Koita nyt tajuta se, että purjehdus sinänsä, suorituksena tai "taitona", ei ole pääasia meidän perheen veneilyssä.

        Ai mitenkä ilmaistaan "halssi"? Pitää oikein miettiä, ja samalla sitä, miksi semmoista tarvitsee jotenkin ilmaista... Ainoa mieleentuleva on, kun pohdittiin, onko vantit oikein kiristetty. Jotenkin tähän tapaan taidettiin puhua: "tuntuu kulkevan oikealle paremmin kuin vasemmalle".
        Pii? Ei ole ikinä tarvittu moista sanaa veneessä. Se kai tarkoittaa purjehduskielessä semmoista veneen asentoa, jossa keula on suoraan vastatuuleen? Mulle pii on 3,14.
        Snörppi? Takaliesman kiristin? Ei käyttöä. Tarvittaessa sanotaan, että "kiristäs tota purjeen takareunaa vähän". Mahdollisesti täydentäen "se on se punamusta naru" (tai minkävärinen se nyt olikin, en muista varmasti; veneessähän sen näkee vajaan metrin päässä.

        Eipä ole ollut kommunikaatio-ongelmia.

        Kandeis ehkä sinun ja muiden "oikeasta purjehduskielestä" huolehtivien muistaa, ettette te kilpapurjehtijat tosiaankaan edusta mitään purjeveneilijän prototyyppiä, luultavasti ette edes enemmistöä purjeveneilijöistä. Eiköhän enemmistön veneilytyyli ole lähempänä Dunckeria kuin Johanssonia.

        Jos halssit eivät ole käytössä, mitenkähän edes väistämissäännöt hallitaan. Vai purjehditaanko vaan?

      • Perhepurjehtija
        halssia kirjoitti:

        Jos halssit eivät ole käytössä, mitenkähän edes väistämissäännöt hallitaan. Vai purjehditaanko vaan?

        Missään kohdassa väistämissääntöjä ei esiinny sanaa "halssi". Voit tarkistaa itse oheisen linkin avulla:
        http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030

        Muuten, aiheesta vähän sivuun hypäten, olen huomannut, että jotkut "vanhat purjehtijat" sekoittavat kilpailusääntöjä ja näitä virallisia väistämissääntöjä keskenään. En tiedä tarkalleen eroja, koska en ole tutustunut kilpailusääntöihin, mutta ainakin ne jutut jonkin sanan huutamisesta ja "keula maston tasalla vai miten se olo" ovat jotain, mitä ei virallisista säännöistä löydy.

        Vastaan samalla muillekin:
        "Skegi" on todellakin loistava esimerkki tarpeettomasta sanasta, koska sillä ei ilmaista mitään kipparille tai miehistölle tarpeellista tietoa. Ei autossakaan tarvitse tietää, mikä on stefa, ellei ole itse asentaja.

        Ja olihan peräti terävä huomio se, että "sanastosta piittaamattomuus kertoo, ettei ole kiinnostunut purjehduksen periaatteista". Juurihan minä olin itse päässyt sanomasta, ettei minua kiinnosta suuremmin purjehdus suorituksena, vielä vähemmän teoreettisena sellaisena! Rätit ylös ja menoksi, se on motto meidän veneessä. On ihan varmasti eliniän verran asioita, sanoja ja niksejä, joita minä en osaa purjehduksesta. Ja saa ollakin, kun vene kerran näkyy kulkevan ilman niitä. Jääpä meille aikaa mielenkiintoisempaan, vaikkapa maisemien katseluun tai lukemiseen.

      • todistella.....
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Missään kohdassa väistämissääntöjä ei esiinny sanaa "halssi". Voit tarkistaa itse oheisen linkin avulla:
        http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030

        Muuten, aiheesta vähän sivuun hypäten, olen huomannut, että jotkut "vanhat purjehtijat" sekoittavat kilpailusääntöjä ja näitä virallisia väistämissääntöjä keskenään. En tiedä tarkalleen eroja, koska en ole tutustunut kilpailusääntöihin, mutta ainakin ne jutut jonkin sanan huutamisesta ja "keula maston tasalla vai miten se olo" ovat jotain, mitä ei virallisista säännöistä löydy.

        Vastaan samalla muillekin:
        "Skegi" on todellakin loistava esimerkki tarpeettomasta sanasta, koska sillä ei ilmaista mitään kipparille tai miehistölle tarpeellista tietoa. Ei autossakaan tarvitse tietää, mikä on stefa, ellei ole itse asentaja.

        Ja olihan peräti terävä huomio se, että "sanastosta piittaamattomuus kertoo, ettei ole kiinnostunut purjehduksen periaatteista". Juurihan minä olin itse päässyt sanomasta, ettei minua kiinnosta suuremmin purjehdus suorituksena, vielä vähemmän teoreettisena sellaisena! Rätit ylös ja menoksi, se on motto meidän veneessä. On ihan varmasti eliniän verran asioita, sanoja ja niksejä, joita minä en osaa purjehduksesta. Ja saa ollakin, kun vene kerran näkyy kulkevan ilman niitä. Jääpä meille aikaa mielenkiintoisempaan, vaikkapa maisemien katseluun tai lukemiseen.

        Sinunkin perheveneessäsi on muuten stefoja, jotka kannattaisi tietää. Vesipumpun stefa on sellainen, jonka vuotaminen voi keskeyttää perhepurjehduksesi. Hanki pari stefaa varalle, ovat halpoja. Stefan vaihto on helppo tehdä itse.
        Merellä on moni asia toisin kuin autoliikenteessä. Huomaat sen, jos purjehdit enemmän.

      • vaaraksi muillekin kuin its...
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Missään kohdassa väistämissääntöjä ei esiinny sanaa "halssi". Voit tarkistaa itse oheisen linkin avulla:
        http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030

        Muuten, aiheesta vähän sivuun hypäten, olen huomannut, että jotkut "vanhat purjehtijat" sekoittavat kilpailusääntöjä ja näitä virallisia väistämissääntöjä keskenään. En tiedä tarkalleen eroja, koska en ole tutustunut kilpailusääntöihin, mutta ainakin ne jutut jonkin sanan huutamisesta ja "keula maston tasalla vai miten se olo" ovat jotain, mitä ei virallisista säännöistä löydy.

        Vastaan samalla muillekin:
        "Skegi" on todellakin loistava esimerkki tarpeettomasta sanasta, koska sillä ei ilmaista mitään kipparille tai miehistölle tarpeellista tietoa. Ei autossakaan tarvitse tietää, mikä on stefa, ellei ole itse asentaja.

        Ja olihan peräti terävä huomio se, että "sanastosta piittaamattomuus kertoo, ettei ole kiinnostunut purjehduksen periaatteista". Juurihan minä olin itse päässyt sanomasta, ettei minua kiinnosta suuremmin purjehdus suorituksena, vielä vähemmän teoreettisena sellaisena! Rätit ylös ja menoksi, se on motto meidän veneessä. On ihan varmasti eliniän verran asioita, sanoja ja niksejä, joita minä en osaa purjehduksesta. Ja saa ollakin, kun vene kerran näkyy kulkevan ilman niitä. Jääpä meille aikaa mielenkiintoisempaan, vaikkapa maisemien katseluun tai lukemiseen.

        Hyvä, että uskallat myöntää olevasi tumpelo veneessä/merellä. Se on turvallista sinulle. Voin vain kuvitella miten teidän hommma sujuu, jos asenne on tuo. Itse olisin hyvin hiljaa omasta välinpitämättömyydestä purjehdusta ja sen teoriaa kohtaan. Ymmärtäisin, jos asenne olisi, että en osaa, mutta haluan opetella.

      • helppoa
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Missään kohdassa väistämissääntöjä ei esiinny sanaa "halssi". Voit tarkistaa itse oheisen linkin avulla:
        http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030

        Muuten, aiheesta vähän sivuun hypäten, olen huomannut, että jotkut "vanhat purjehtijat" sekoittavat kilpailusääntöjä ja näitä virallisia väistämissääntöjä keskenään. En tiedä tarkalleen eroja, koska en ole tutustunut kilpailusääntöihin, mutta ainakin ne jutut jonkin sanan huutamisesta ja "keula maston tasalla vai miten se olo" ovat jotain, mitä ei virallisista säännöistä löydy.

        Vastaan samalla muillekin:
        "Skegi" on todellakin loistava esimerkki tarpeettomasta sanasta, koska sillä ei ilmaista mitään kipparille tai miehistölle tarpeellista tietoa. Ei autossakaan tarvitse tietää, mikä on stefa, ellei ole itse asentaja.

        Ja olihan peräti terävä huomio se, että "sanastosta piittaamattomuus kertoo, ettei ole kiinnostunut purjehduksen periaatteista". Juurihan minä olin itse päässyt sanomasta, ettei minua kiinnosta suuremmin purjehdus suorituksena, vielä vähemmän teoreettisena sellaisena! Rätit ylös ja menoksi, se on motto meidän veneessä. On ihan varmasti eliniän verran asioita, sanoja ja niksejä, joita minä en osaa purjehduksesta. Ja saa ollakin, kun vene kerran näkyy kulkevan ilman niitä. Jääpä meille aikaa mielenkiintoisempaan, vaikkapa maisemien katseluun tai lukemiseen.

        Purjehduksen teoria, perusteiltaan on helppoa, ja jokaisen purjehtijan tulisi perusteet ymmärtää (luulin tähän asti, että näin onkin). Ja purjehduksen hienous on siinä, että perustaitoja ja niksejä voi kehittää koko purjehdusuransa ja uusia haasteita riittää loputtomiin. Ja ei se vene kulje ilman teorian osaamista!
        Nykyaikana kamalinta mitä yleensäkin voi kuulla: en mä jaksa, en mä viitsi, kuten perhepurjehtija sanoi; miksi viitsiä opetella! Toivottavasti pp provosoi vaan...

      • Ruotsin Venelehden Testeissä
        mistä veneestä höpisette? kirjoitti:

        Mikä on "kunnon valtamerivene", jolla voisi kulkea vaikka ARC:n reittiä ilman purjeita?
        Eikö Selänteen vene ollut se joka melkein pääsi Pihlajasaareen? Siitä on vielä jonkin matkaa isommille vesille.

        Micore 630 Offshore 18m/s, Ruotsin länsirannikon valtamerellä, 20 solmua.

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=668&posting=22000000039519040

        "Micore 630:ssä on kunnon moottori max.150hp, jolla runko voidaan aina trimmata oikein.

        Tätä ei voi koskaa verrata uppoumaveneeseen joka ajelehtii minne sattuu, hyppii, keikkuu, putoa poikittain ja rullaa tehon puutteessa kaikkiin suuntiin ajettaessa kelissä. "

      • KUlkee.
        helppoa kirjoitti:

        Purjehduksen teoria, perusteiltaan on helppoa, ja jokaisen purjehtijan tulisi perusteet ymmärtää (luulin tähän asti, että näin onkin). Ja purjehduksen hienous on siinä, että perustaitoja ja niksejä voi kehittää koko purjehdusuransa ja uusia haasteita riittää loputtomiin. Ja ei se vene kulje ilman teorian osaamista!
        Nykyaikana kamalinta mitä yleensäkin voi kuulla: en mä jaksa, en mä viitsi, kuten perhepurjehtija sanoi; miksi viitsiä opetella! Toivottavasti pp provosoi vaan...

        Hyvin se meidänkin vene kulkee, vaikka vaimo ei tunnekkaan makkarille 7 eri termiä, eikä tiedä jokaisen veneessä olevan nippelin ja nappelin purjehdusterminologista vastinetta.
        Kulkiskohan se vene lujempaa, jos minä kiristäisin snörppiä enkä takaliikin kiristysnarua?

      • vaimosta
        KUlkee. kirjoitti:

        Hyvin se meidänkin vene kulkee, vaikka vaimo ei tunnekkaan makkarille 7 eri termiä, eikä tiedä jokaisen veneessä olevan nippelin ja nappelin purjehdusterminologista vastinetta.
        Kulkiskohan se vene lujempaa, jos minä kiristäisin snörppiä enkä takaliikin kiristysnarua?

        vaan veneen kipparista ja hänen asenteestaan. En JAKSA/VIITSI enää...
        P.S. meillä vaimo kyllä oppinut purjehdussanaston ilman, että siitä on koskaan edes keskusteltu. Puhuu punkasta, peräpiikistä, kryssistä yms. vaikkei itse purjehduksesta paljonkaan tiedä.

      • Ja heeh
        Ruotsin Venelehden Testeissä kirjoitti:

        Micore 630 Offshore 18m/s, Ruotsin länsirannikon valtamerellä, 20 solmua.

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=668&posting=22000000039519040

        "Micore 630:ssä on kunnon moottori max.150hp, jolla runko voidaan aina trimmata oikein.

        Tätä ei voi koskaa verrata uppoumaveneeseen joka ajelehtii minne sattuu, hyppii, keikkuu, putoa poikittain ja rullaa tehon puutteessa kaikkiin suuntiin ajettaessa kelissä. "

        Että tuollaisella kiululla valtamerta ylittämään:)
        Vieläkö kuski mahtuu kyytiin kun polttoaineet on mukana?:)
        Kaikkea sitä.

      • Pitkä...
        KUlkee. kirjoitti:

        Hyvin se meidänkin vene kulkee, vaikka vaimo ei tunnekkaan makkarille 7 eri termiä, eikä tiedä jokaisen veneessä olevan nippelin ja nappelin purjehdusterminologista vastinetta.
        Kulkiskohan se vene lujempaa, jos minä kiristäisin snörppiä enkä takaliikin kiristysnarua?

        Meillä vaimo tietää yhtä paljon kuin minäkin.
        Me kun purjehditaan yhdessä, se purjehdus on meillä perheharastus.
        Tiedä vaikka vaimo on kippari meillä?

      • Kenellä vikaa?
        KUlkee. kirjoitti:

        Hyvin se meidänkin vene kulkee, vaikka vaimo ei tunnekkaan makkarille 7 eri termiä, eikä tiedä jokaisen veneessä olevan nippelin ja nappelin purjehdusterminologista vastinetta.
        Kulkiskohan se vene lujempaa, jos minä kiristäisin snörppiä enkä takaliikin kiristysnarua?

        Tämä menee nyt väärään viestiin hierarkian vuoksi.

        Meikä ei käsitä tuota perhepurjehtijan asenteen moittimista. Kundi ilmeisesti osaa tarpeeksi, että saa perheineen veneilystä irti sen, mitä siitä hakee. Miksi hänen pitäisi olla kiinnostunut enempään? Musta toi on vähän sama juttu kuin meidän puulaakifutisjengissä: on kiva pelata sillä vähällä taidollamme. Samalla kaikki tietää, ettei osata kuin promille siitä mitä joku Ronaldinho tai Zidane. Eikä tarviikaan.

      • kertokaa
        Ruotsin Venelehden Testeissä kirjoitti:

        Micore 630 Offshore 18m/s, Ruotsin länsirannikon valtamerellä, 20 solmua.

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=668&posting=22000000039519040

        "Micore 630:ssä on kunnon moottori max.150hp, jolla runko voidaan aina trimmata oikein.

        Tätä ei voi koskaa verrata uppoumaveneeseen joka ajelehtii minne sattuu, hyppii, keikkuu, putoa poikittain ja rullaa tehon puutteessa kaikkiin suuntiin ajettaessa kelissä. "

        Onko purjeveneestä em. keliin ?

        Kertokaahan tarkkoja venetyyppejä.

      • On...
        kertokaa kirjoitti:

        Onko purjeveneestä em. keliin ?

        Kertokaahan tarkkoja venetyyppejä.

        Valitse vaan itse merkki.

      • pääasia puuttuu aina.
        kertokaa kirjoitti:

        Onko purjeveneestä em. keliin ?

        Kertokaahan tarkkoja venetyyppejä.

        "Kertokaahan tarkkoja venetyyppejä. "

      • asiaan...
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Missään kohdassa väistämissääntöjä ei esiinny sanaa "halssi". Voit tarkistaa itse oheisen linkin avulla:
        http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030

        Muuten, aiheesta vähän sivuun hypäten, olen huomannut, että jotkut "vanhat purjehtijat" sekoittavat kilpailusääntöjä ja näitä virallisia väistämissääntöjä keskenään. En tiedä tarkalleen eroja, koska en ole tutustunut kilpailusääntöihin, mutta ainakin ne jutut jonkin sanan huutamisesta ja "keula maston tasalla vai miten se olo" ovat jotain, mitä ei virallisista säännöistä löydy.

        Vastaan samalla muillekin:
        "Skegi" on todellakin loistava esimerkki tarpeettomasta sanasta, koska sillä ei ilmaista mitään kipparille tai miehistölle tarpeellista tietoa. Ei autossakaan tarvitse tietää, mikä on stefa, ellei ole itse asentaja.

        Ja olihan peräti terävä huomio se, että "sanastosta piittaamattomuus kertoo, ettei ole kiinnostunut purjehduksen periaatteista". Juurihan minä olin itse päässyt sanomasta, ettei minua kiinnosta suuremmin purjehdus suorituksena, vielä vähemmän teoreettisena sellaisena! Rätit ylös ja menoksi, se on motto meidän veneessä. On ihan varmasti eliniän verran asioita, sanoja ja niksejä, joita minä en osaa purjehduksesta. Ja saa ollakin, kun vene kerran näkyy kulkevan ilman niitä. Jääpä meille aikaa mielenkiintoisempaan, vaikkapa maisemien katseluun tai lukemiseen.

        "Maston kohdalla" on pudonnut kilpapurjehdussäännöistä ajat sitten. Vaikka halssia ei olekaan finlexissä, määräävät halssit silti väistämissäännöt. Vai puhutaanko perhepurjehtijan veneessä todella veneestä, jolla on "tuuli oikealla"?

        Kaiken kaikkiaan erot lain ja kilpailusääntöjen välillä ovat hyvin marginaalisia. Kaikki kilpailusääntöjen kulkuoikeutta käsittelevät asiat mahtuvat pariin sivuun.

      • vai provosoiko pekästään?
        kertokaa kirjoitti:

        Onko purjeveneestä em. keliin ?

        Kertokaahan tarkkoja venetyyppejä.

        Ruotsin länsirannikko on aika kaukana valtamerestä ja on aivan normaalia kulkualuetta purjeveneille - joskin suomalaisia siellä liikkuu verraten vähän. Ei 18m/s ole mikään poikkeuksellinen edes kesäkuukausina Kattegatilla ja Skagerrakilla.

        Merenkäynti on Ruotsin rannikkoa pahempaa lännenpänä Norjan lounaiskärjen seudulla (esim. Lindesnesin ja Listan ulkopuolella) ja siitä eteenpäin. Rajuja kelejä on sattunut silloin tällöin Bergen-Shetlanti kilpapurjehduksella, joka järjestetään vuosittain. Toisinaan kisassa on raportoitu yli 20 m/s tuulta usean vrk:n aikana. Viime kesän kilpailuunkin sattui syvä matala ja myrskyisiä tuulia. Ehkä löydät säätietoja ja osallistuneiden veneiden tarkat tyypit netistä. Jos satut omalla veneelläsi liikkumaan Shetlannin vesillä, voit käväistä lukemassa niitä Lerwick Boat Clubin vieraskirjasta (vieraskirja löytyy 2. kerroksen klubihuoneesta). Kisatietoja löytyy monen vuoden ajalta. Myös Skaw Race:n tietoja ja venetyyppejä voit etsiä netistä. Vanhoja 1960-luvun lopun kuvauksia Skaw Racen myrskyisistä keleistä ja veneiden selviämisestä voit lukea kirjasta "Hård väder till havs" (Alkup.teos on K.Adlard Colesin kirja Heavy Weather Sailing, jonka Plym käänsi ruotsiksi ja lisäsi Skaw Racen analyysit). Ko. kisan reitti on juuri siltä alueella Skagerrakin alueella, joka sinua nyt erikoisesti kiinnosti..

        Myös moni matkapurjehtija on kokenut kovia kelejä Shetlannin tai Norjan länsirannikon reissuilla. Itselläni kokemuksia usealta Shetlannin purjehdukselta kahdella erikokoisella veneellä.
        Venemerkkejä on turha ruveta luettelemaan. Jos itse olet hankkimassa ko olosuhteisiin sopivaa purjevenettä, katsele mieluiten lujatekoisia yli 27-jalkaisia valtamerikelpoisia.

      • Myöskin.
        asiaan... kirjoitti:

        "Maston kohdalla" on pudonnut kilpapurjehdussäännöistä ajat sitten. Vaikka halssia ei olekaan finlexissä, määräävät halssit silti väistämissäännöt. Vai puhutaanko perhepurjehtijan veneessä todella veneestä, jolla on "tuuli oikealla"?

        Kaiken kaikkiaan erot lain ja kilpailusääntöjen välillä ovat hyvin marginaalisia. Kaikki kilpailusääntöjen kulkuoikeutta käsittelevät asiat mahtuvat pariin sivuun.

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

      • Perhepurjehtija
        asiaan... kirjoitti:

        "Maston kohdalla" on pudonnut kilpapurjehdussäännöistä ajat sitten. Vaikka halssia ei olekaan finlexissä, määräävät halssit silti väistämissäännöt. Vai puhutaanko perhepurjehtijan veneessä todella veneestä, jolla on "tuuli oikealla"?

        Kaiken kaikkiaan erot lain ja kilpailusääntöjen välillä ovat hyvin marginaalisia. Kaikki kilpailusääntöjen kulkuoikeutta käsittelevät asiat mahtuvat pariin sivuun.

        meidän veneessä todellakin sanotaan noissa tilanteissa juuri noin: "sillä on tuuli vasemmalla, se väistää" tai "täytyy väistää tuota, meillä on tuuli vasemmalla".

        Kuulin viimeksi tänä kesänä tuon "maston kohdalla", kun juteltiin seuran saunalla jotain väistämisestä ja ohituksesta. Kokenut purjehtija lankesi erheeseen ja selitti nuoremmille väärin väistämissäännöt. Ainakin yleisiin sääntöihin nähden siis.

        Tuntuu, että keskustelu on ajautunut umpikujaan. Tai ohipuhumiseksi, miten vain. Voitaisiinko nyt vain sopia, että purjeveneillä liikkuvilla ihmisillä on erilaisia tavoitteita ja motivaatioita veneilylleen ja jättää enempi sikseen? Joku heitti minusta ihan hyvän vertaukseen puulaakifutikseen. Ei huvikseen höntsäävillä ole mitään motivaatiota eikä syytä päivittäisiin muutaman tunnin tekniikkaharjoituksiin, joita ilman taas on turha junnun kuvitella joskus pelaavansa Barcelonan vakioavauksessa. Sama juttu se on purjehduksen kanssa. Kukin tyylillään.

      • Millä tuulella olet?
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Olen kyllä kuullut kaikenlaista mutta että

        ***clip***

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.

        ***clip***

        Voidaan sanoa selkeästi että "on tuuli oikealta" mutta näin.... ei jumankekka!!!! :D

        Voihan sitä jokainen venekunta vaikka itse kehittää "oman sanaston" jolloin snörppi on "kotkot", barduuna "katkat" ja falli "putput". Kyllä sitä oman perheen kanssa menee ihan ihan hyvin kunhan termit opitaan mutta jos meneekin toiseen veneeseen niin "kiristätkö vähän katkatia?" niin voi olla että moni muu ei ymmärrä... :D :D

        Samaten kun tulee satamaan niin voi sanoa että "mä laitan tämän pukipukin vähän paremmin" niin naapuri voi vähän katsoa kun tarkoitat että laitat fendarin vähän paremmin.... :D

        Jos ei muuta niin ainakin tulen hyvälle tuulelle kun luen näitä jaarituksia - siis en tiedä olenko sitten oikealla vai vasemmalla tuulella... mutta kukin tapansa mukaan.

        ps täytyy muistaa että purjehdustermit ovat myös osa "komentokieltä" ja merellä voi joskus olla tärkeää tietää mitä pitää tehdä - vai avaatko sen fukifukin siitä nyt heti? :D

      • kertomatta!
        vai provosoiko pekästään? kirjoitti:

        Ruotsin länsirannikko on aika kaukana valtamerestä ja on aivan normaalia kulkualuetta purjeveneille - joskin suomalaisia siellä liikkuu verraten vähän. Ei 18m/s ole mikään poikkeuksellinen edes kesäkuukausina Kattegatilla ja Skagerrakilla.

        Merenkäynti on Ruotsin rannikkoa pahempaa lännenpänä Norjan lounaiskärjen seudulla (esim. Lindesnesin ja Listan ulkopuolella) ja siitä eteenpäin. Rajuja kelejä on sattunut silloin tällöin Bergen-Shetlanti kilpapurjehduksella, joka järjestetään vuosittain. Toisinaan kisassa on raportoitu yli 20 m/s tuulta usean vrk:n aikana. Viime kesän kilpailuunkin sattui syvä matala ja myrskyisiä tuulia. Ehkä löydät säätietoja ja osallistuneiden veneiden tarkat tyypit netistä. Jos satut omalla veneelläsi liikkumaan Shetlannin vesillä, voit käväistä lukemassa niitä Lerwick Boat Clubin vieraskirjasta (vieraskirja löytyy 2. kerroksen klubihuoneesta). Kisatietoja löytyy monen vuoden ajalta. Myös Skaw Race:n tietoja ja venetyyppejä voit etsiä netistä. Vanhoja 1960-luvun lopun kuvauksia Skaw Racen myrskyisistä keleistä ja veneiden selviämisestä voit lukea kirjasta "Hård väder till havs" (Alkup.teos on K.Adlard Colesin kirja Heavy Weather Sailing, jonka Plym käänsi ruotsiksi ja lisäsi Skaw Racen analyysit). Ko. kisan reitti on juuri siltä alueella Skagerrakin alueella, joka sinua nyt erikoisesti kiinnosti..

        Myös moni matkapurjehtija on kokenut kovia kelejä Shetlannin tai Norjan länsirannikon reissuilla. Itselläni kokemuksia usealta Shetlannin purjehdukselta kahdella erikokoisella veneellä.
        Venemerkkejä on turha ruveta luettelemaan. Jos itse olet hankkimassa ko olosuhteisiin sopivaa purjevenettä, katsele mieluiten lujatekoisia yli 27-jalkaisia valtamerikelpoisia.

        Vene,aika, paikka, tuuli jäi taas kertomatta!

      • 58 venettä
        kertomatta! kirjoitti:

        Vene,aika, paikka, tuuli jäi taas kertomatta!

        joiden tyypit saat itse selvittää. Tänä vuonna samaan kisaan starttasi 44 venettä 20.6.2008 Bergenistä. Virallisia tietoja tuulten nopeuksista en tiedä, ehkä selvität ne itse.
        Tässä pari uutislinkkiä ko kisoista. Olisiko niistä apua?
        http://www.batliv.com/wip4/detail.epl?id=94297&cat=4915
        http://arkiv.nettavisen.no/Nyhet/308867/Savnet seilbåt observert fra fly.html

        Jos tarkoitit omaa venettäni ja myrskykelejä ko merialueella, tässä muutamia poimintoja lokikirjoistani. Legillä Lindesness-Bergen oli 19.6.1996 illalla ja yöllä NW F 8, 994mb, ilma 10 astetta, meri korkea, vene Baltic 35, Bergenissä 20.6.96. Seuraavana vuonna purjehdin samalla veneellä Shetlantiin ja tulin Lerwickiin 30.6.97. Satamassa oli ennestään toinen suomalaisvene OE38. Lokikirjassani ei ole merkintää tuulen nopeudesta, mutta VHF:n varoitus on kirjattu: "Gale warning N F8, increasing severe gale 9 soon". Perässämme satamaan tuli myöhemmin yöllä 1.7.97 toinenkin vene, slovenialainen n. 34 ft "one-off". VHF:n mukaan oli "severe gale nine, poor conditions".

        Seuraavalla veneelläni on myös sattunut muutaman kerran kovia kelejä samalla merialueella. Yttre Skagerrakilla näytti lokikirjan mukaan olleen F8 ja pieniä ongelmia Skagenin satamaan pääsemisessä, mm. 12-13.6.00 välinen yö piissä Skagen Revin eteläpuolella. 12.7.01 Shetlannin reissulla oli lokikirjan mukaan niin ikään F8 pohjoisesta. Vene oli S&S (13m) ja painavampi (12tn) kuin edellinen, mutta mitä merkitystä näillä tiedoilla oikeastaan on? Epäiletkö jotakin vai haetko tukea omaan venehankintaasi? Vai kiinnostaako Skagerrakin ja Pohjanmeren pohjoisosa omien kesäsuunnitelmiesi takia?

      • Kolmekasin omistava
        vähän kirjoitti:

        6.700 kg painoa on kevytvene.

        Tuo 6,7 tonnia on veneen suunnittelupaino, johon tehdas ei ole koskaan päässyt. Veneet kelluvat noin 5 cm syvemmällä, kuin on alunperin piirretty. Purjehduskuntoiset kolmekasit painavat noin 8 tonnia. Kyse ei todellakaan ole mistään kevytveneestä.

      • tuulella..
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Oikealla tuulella oleva väistää väärällä tuulella olevaa ja huonotuulinen hyväntuulista. Jotenkin noin kai ne selväkieliset säännöt kai menevät.

        Repsikka on tieliikenteen kannalta melkoisen merkityksetön sana ja levinneisyydeltäänkin rajoittunut. Jos halssia vastaavaa termiä haluaa maalta etsiä, voisi kaista olla hyvä vastine. Sekin sellainen sana, jota lakitekstissä ei tarvita, mutta jokapäiväisessä elämässä kyllä. No, ehkäpä menen tästä stressaamaan itseäni nykimällä pääpurjeen peräliesman kiristinnarua, ettei vaan kukaan livahda ohi veneen siltä puolelta, jonne tuuli puhaltaa.

      • Yläpuoliselle.
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        "veneen siltä puolelta, jonne tuuli puhaltaa."

        Kerrotko vielä miten sanot tuon lyhyesti ja ytimekkäästi purjehdustermillä?
        Tuollekin lauseelle on lie yksi sana?
        Repsikka on ihan yhtä turha sana osata kuin halssi.

      • eri henkilöltä
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Luuvartin puolelta. Yhtä yksiselitteinen ilmaus kuin sen vastakohta lee, leen puolelta.

        Purjehdustermit ovat yksiselitteisiä ja selkeitä. Täytyy olla ku.. eikun jääräpää, kun itsepintaisesti haluaa vastustaa niitä.

      • edelliseen
        asiaan... kirjoitti:

        "Maston kohdalla" on pudonnut kilpapurjehdussäännöistä ajat sitten. Vaikka halssia ei olekaan finlexissä, määräävät halssit silti väistämissäännöt. Vai puhutaanko perhepurjehtijan veneessä todella veneestä, jolla on "tuuli oikealla"?

        Kaiken kaikkiaan erot lain ja kilpailusääntöjen välillä ovat hyvin marginaalisia. Kaikki kilpailusääntöjen kulkuoikeutta käsittelevät asiat mahtuvat pariin sivuun.

        miten sanot viittomakielellä?

      • Vielä jankkaan.
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        "Luuvartin puolelta." Tuulen puolelta.
        Ihtä lyhyt, ja kaikkien ymmärrettävissä.
        Jopa niiden jotka eivät purjehdi.

      • joudutaan käyttämään
        edelliseen kirjoitti:

        miten sanot viittomakielellä?

        jos gasti ei ymmärrä selkeitä merenkulun termejä eikä halua niitä opetellakaan. Lopulta uusavutonkin gasti tajuaa, ettei tainnut toimia oikein, kun kippari siirtyy viittomakieleen ja näyttää keskisormea.

      • tuulen alapuolelta
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        vai tuulen yläpuolelta?

      • Juuri tullaan.
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Tässä tullaan juuri siihen mitä tarkoitin.

        ""veneen siltä puolelta, jonne tuuli puhaltaa."

        Kerrotko vielä miten sanot tuon lyhyesti ja ytimekkäästi purjehdustermillä?
        Tuollekin lauseelle on lie yksi sana?
        Repsikka on ihan yhtä turha sana osata kuin halssi. "

        Ja vastaus tuli että "luuvartin puolelta".

        Tästä voidaan todeta että luuvartti on tuulen puoli.
        Jos et ymmärtänyt, johtunee se siitä että kun ei noita ihmeellisiä sanoja kaikki tajua.

        On siis helpompaa sanoa "tuulen puolelta", jokainen ymmärtää mitä se tarkoittaa.

      • yksiselitteinen?
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Onko tuulen puoleinen se mihin tuulee vai se mistä tuulee?

        Epätietoinen

      • On..
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Kyllähän se on ykselitteinen termi, tuulen puoli on tuulen puolella.
        Jos tajuaa mitä luuvartti tarkoittaa, tajuaa myös varmaan luuvartin määritelmän, joka on:
        Luuvartti on sama asia kun tuulen puoleinen.

        Jos ei siis tiedä mikä on tuulen puoli, ei voi tietää mikä on luuvartti.

      • määrittelijä
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        kysymykseen onko tuulen puoli se, jolta tuulee vai se jolle tuulee:

        Tuuli määritellään aina tulosuuntansa mukaan, niin tässäkin. Veden virtaus taas menosuunnan mukaan. Suomeksi helppo muistaa: tuuli tuo, virta vie. (Ihan omakustanne, saa lainata vapaasti :)))

        Keskustelua seuratessa alkoi tuntua siltä, että (tässäkin) jakolinja kulkee perhepurjehtijoiden (muidenkin kuin nimimerkin) ja kilpapurjehtijoiden välillä. Siitä se kai nousi mieleen, kun joku puhui "komentokielestä". Ei meidän veneessä ainakaan tarvita mitään komentokieltä. Homma menee yleensä niin, että yksi ohjaa ja toinen hoitaa purjeita. viestintä on suunnilleen tämmöistä:
        "kohta käännetään" (jolloin purjeita hoitava tietää varautua puomin ylimenoon ja käsitellä levankia sen mukaan)
        "pitäisköhän isoa vähän löysätä/kiristää?"
        "ota puomi keskelle" (jolloin tulossa on myötätuulikäännös ja tarkoitus on suojata värkkejä rajuilta rytkäytyksiltä)
        "jarruta" (keulagastin ohje kipparille rantautuessa)
        "irti on" (keulagastin tiedotus kipparille lähdössä)
        Siinä ne taitaa enimmät olla. Ollaan me varmaan aika surkeita purjehtijoita, kun ei edes skegiä noissa mainita.

        Mulla on noin yleisesti ottaen sellainen näppituntuma, että tämmöisessä normaaliveneilyssä on yksi asia, jossa ehdottomasti pitää mennä viestin oikein ja se on kipparin antama käsky ison löysäämisestä silloin, kun vene meinaa karata käsistä. Missään muussa tilanteessa ei ole samanlaista äkillistä ison vahingon vaaraa, jota voisi sanastolla torjua.

        Kilpaillessa on varmaan vähän eri juttu, kun se hetkellinen vauhdin menetys on iso vahinko. Normaaliveneilyssä sillä ei ole väliä, siellä otetaan iisisti.

      • levanki?
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        "...."kohta käännetään" (jolloin purjeita hoitava tietää varautua puomin ylimenoon ja käsitellä levankia sen mukaan)"

        Miten levankia käsitellään veneessänne, kun sitä käännetään?

        Jos skegi kuuluu "kiellettyihin" sanoihin omassa veneessäsi, miksei myös levanki? Vai olisiko niin hassusti, ettet tiennyt mikä on levanki? Sitähän ei edes ole kaikissa veneissä niinkuin ei skegiäkään.
        Miksi et käytä levangille jotain uusavuttomien kielikäännöstä? Voi tulla sekaannusta.

      • enää sallia kielen takia?
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Siteeraus jääpursien pelisännöistä:

        "Kun kaksi purtta LUOVII ERI halsseilla,on sen purren joka purjehtii PAAPUURIN
        HALSSILLA väistettävä STYYRPUURIN HALSSILLA purjehtivaa purtta.

        Kun kaksi purtta purjehtii MYÖTÄTUULTA eri halssilla on PAAPUURIN HALSSILLA
        purjehtivan väistettävä STYRBORDIN HALSSILLA purjehtivaa.
        Kun kaksi purtta LUOVII samalla halssilla on LUUVARTIN purren väistettävä.
        LEEPURTTA. Kun kaksi purtta purjehtii MYÖTÄTUULTA samalla halssilla on LEEPURREN
        väistettävä LUUVARTIN PURTTA."

        Saako purjehdustermien vastustaja slaagin tällaista lukiessa?

        Herättääkö purjehduksen alkeiskurssin ohjelma agressioita?
        http://www.student.oulu.fi/~myliniva/uudet/ruuma/purjehdustutkintovaatimukset.doc

      • Ja väistö.
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Levanki on meillä "ison kisko". Virallisesti kai se on jaluskisko.
        Ja mitä väistämiseen tulee, väistämissäännöt eivät tunne temejä legi, luuvartti..
        Siellä se on selitetty ihan selkokielellä.
        Se mitä jossain järjestön tai seuran "pelisäännöissä" lukee on ihan yhdentekevää.
        Itse en jääpurjehdi, joten ihan sama mitä termejä käyttävät.

      • en ymmärtänyt levankia
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        "kohta käännetään" (jolloin purjeita hoitava tietää varautua puomin ylimenoon ja käsitellä levankia sen mukaan)
        ......

        Mitä purjeiden hoitajan täytyy tehdä kun vene käännetään? Luulin, että vastakäännöksessä tarvitsee vain skuutata keulapurje uudelle halssille (anteeksi termi). Myötäkäännöksessä eli jiipissä (onko sallittu termi?) täytyy myös laittaa keulapurje uudelle halssille. Isopurjehan lyö ylitse voimalla, jos sitä ei kiristä jiippiä varten.
        Mutta pitääkö purjeiden hoitajan, esim. tyttöystävän, tehdä käännöksen aikana lenvangille jotain? Saako purjeiden hoitajasta käyttää sanaa gasti ilman, että se on snobbailua?

      • tämän jälkeen
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Kyse oli leestä.

        Noin siinä kävi, kun yritti selkokielellä kuvata yksinkertaista kolmikirjaimista sanaa. Suunnilleen kaikki tarjosivat luuta tai tuulenpuolta tarkoittamaan sitä "jonne tuuli puhaltaa".

        Komentokieli ei mitenkään päin rajoitu kilpapurjehdukseen, vaikka siinä edut ovatkin useimmin havaittavissa kun useamman ihmisen pitäisi suorittaa jotain tahdistetusti. Veneessä, siis myös perhepurjehtijan veneessä, tapahtuu kaikenlaista, johon pitäisi reagoida joskus nopeastikin. Silloin on takuulla helpompaa, jos tavallisimmat käsitteet ovat kaikilla veneessäolijoilla samat. Ja se taas onnistuu helpommin, jos käyttää samoja sanoja kuin useimmissa veneissä.

        PS. Levanki ei ole jaluskisko. Sillä (ainakin useimmiten) tarkoitetaan etupurjeen kiskoa. Miksi muuten ei käyttäisi yksinkertaisempaa, yksikäsitteisempää ja yleisesti käytössä olevaa sanaa, kun sellainen on tarjolla?

      • vakiintuneita meritermejä
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        on saatava käyttää ilman, että sitä pidetään snobbailuna. Kannattaa myös opetella tavallisimpien termien merkitys, ettei tule sekaannusta. Eivät termit ole säilyneet käytössä nostalgian tai historian takia, vaan käytännön syistä. Joko riittää?

      • lopullinen totuus
        asiaan... kirjoitti:

        "Maston kohdalla" on pudonnut kilpapurjehdussäännöistä ajat sitten. Vaikka halssia ei olekaan finlexissä, määräävät halssit silti väistämissäännöt. Vai puhutaanko perhepurjehtijan veneessä todella veneestä, jolla on "tuuli oikealla"?

        Kaiken kaikkiaan erot lain ja kilpailusääntöjen välillä ovat hyvin marginaalisia. Kaikki kilpailusääntöjen kulkuoikeutta käsittelevät asiat mahtuvat pariin sivuun.

        Ei ole mitään syytä, miksi merellä käytettäisiin eri termejä kuin maissa. Ja monet käyttävät niitä nimenomaan snobbaillakseen.

      • unohditko lopultakin
        asiaan... kirjoitti:

        "Maston kohdalla" on pudonnut kilpapurjehdussäännöistä ajat sitten. Vaikka halssia ei olekaan finlexissä, määräävät halssit silti väistämissäännöt. Vai puhutaanko perhepurjehtijan veneessä todella veneestä, jolla on "tuuli oikealla"?

        Kaiken kaikkiaan erot lain ja kilpailusääntöjen välillä ovat hyvin marginaalisia. Kaikki kilpailusääntöjen kulkuoikeutta käsittelevät asiat mahtuvat pariin sivuun.

        semmosen pikku jutun, että maalla ei ole kaikkia samoja asioita kuin merellä:
        halssi, levanki, skegi, broutsi, jiippi, springi jne jne

      • Riitä..
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Venesanasto on murre/slangi, joka on vain opittua.
        Slangit tai murteet eivät koskaan ole olemassa käytännölisyyden tai helppouden takia.
        Ne on juuri sitä snobbailua, toisille opittua.
        Muta ei ole syytä opetella kokonaista kieltä uudestaan vaan siksi, että olisi muka helpompaa.

      • ja korvo
        Myöskin. kirjoitti:

        Miksi sanan halssi osaaminen on olennaista väistämissäännön kannalta?
        Sama kun sanoisi että se autoilija, joka ei tiedä mitä repsikka tarkottaa, ei osaa väistämissääntäjö, ja on vaaraksi liikenteessä.

        Kyllä vene voi olla oikealla ja vasemmalla tuulella.
        Vene voi kääntyä, ilman että joku saa slaagin.

        Meidän kylässä sanotaan korvoksi sitä, mikä muualla maassa tunnetaan kiuluna. Korvon nimittäminen kiuluksi on pelkkää snobbailua ja vain meidän kylässä käytetään oikeaa sanaa. Snobbailullekin tosin meidän kylässä on oma sanonta, mutta kun sitä ei muualla ymmärrettäisi, niin en sitä sanonut.

      • viisaammat
        unohditko lopultakin kirjoitti:

        semmosen pikku jutun, että maalla ei ole kaikkia samoja asioita kuin merellä:
        halssi, levanki, skegi, broutsi, jiippi, springi jne jne

        Mikä on springin nimitys maissa? Olisi kiva osata vähän snobbailla naapurille, kun seuraavan kerran sellaista puimuriin virittelen.

      • On.
        unohditko lopultakin kirjoitti:

        semmosen pikku jutun, että maalla ei ole kaikkia samoja asioita kuin merellä:
        halssi, levanki, skegi, broutsi, jiippi, springi jne jne

        springi      
        veneen kiinnityksessä käytettävä viistosti tuleva köysi Kiinnitysköysi, joita käytetään sivuttaiskiinnityksessä.
        Kiinnitysköydet, jotka vedetään keulasta ja perästä laiturille kohti veneen keskiosaa.

        Siis diagonaalikiinnitysköysi.

      • Ihan Suomeksi
        unohditko lopultakin kirjoitti:

        semmosen pikku jutun, että maalla ei ole kaikkia samoja asioita kuin merellä:
        halssi, levanki, skegi, broutsi, jiippi, springi jne jne

        "Etukorokkeen takaviistoke"

        :D :D

      • Sitten on?
        unohditko lopultakin kirjoitti:

        semmosen pikku jutun, että maalla ei ole kaikkia samoja asioita kuin merellä:
        halssi, levanki, skegi, broutsi, jiippi, springi jne jne

        Kohta puomissa, jossa isopurjeen alareuna, jota ei ole koko matkalta kiinnitetty puomiin, jossa se on korkeimmillaan irti puomista?

      • ????
        unohditko lopultakin kirjoitti:

        semmosen pikku jutun, että maalla ei ole kaikkia samoja asioita kuin merellä:
        halssi, levanki, skegi, broutsi, jiippi, springi jne jne

        Minun veneessä digonaalit ovat vantteja. Toisaalta en tunne sivuttaiskiinnitystä, joten ehkä sitten siinä tarvitaan. Springejä käytän kylkikiinnityksessä, useimmiten veneen keskeltä pituussuntaan eteen ja taakse. Keulasta ja perästä pidän suunnilleen poikkisuuntaan olevia köysiä.

        Puimurin omistajaa en valitettavasti osaa auttaa. Vai olisiko "pitkittäinen tukiköysi" käypä suomennos? Se ja sama, kerro ensi kesänä laittavasi heinäseipäät springillä nippuun, se menee kuitenkin täydestä naapuriin.

    • mutta totta !
      • miehistö?

        Espoo-Suursaari Race voittaja? Voittajan on aina helppo hymyillä, mutta silti on vain luokkavoitosta kyse. Ja luokkana enempi turistiluokka, eli LYS. Siinäkin ovat saaneet töitä tehdä, ihan ilmaiseksi ei sijoituksia tänä vuonna jaeltu. Kryssi oli pätkän matkaa ihan kohtuullisen napakkaa. Suurin osa lukijoista olisi suosiolla jättänyt siihen tuuleen lähtemättä, vaikka myrskyraja ei vielä edes horisontissa siintänyt.

        Tasoituspurjehduksen ideanahan on antaa jokaiselle mahdollisuus voittaa, jos vain ottaa veneestä kaiken ulos. Ja nämä veijarit ovat niin tehneet.

    • vaikeaa...

      mutta Maestro 38:sta jotakin tietoa Vene lehden koeajo / esittely 09 / 1992. Meidän satamassa kaksi 38:a laadukkaan näköinen avomeripursi.

    • Kokemusta on

      Sopii oikein hyvin tämä 38 malli monenlaiseen käyttöön. Minä panen muijaani kuin viimeistä kertaa kyseisessä paatissa ja vieläpä näin talviaikaan ja vielä ei ole runko pettänyt. Suosittelen.

      • Tosissaanko suosittelet

        panemaan muijaasi?
        Varmaankin kuulut samaan kerhoon kuin se keskustelupalstan "kyrpäkommondoori".

    • Kolmekasin omistava

      38 on käytännössä aika paljon nopeampi kuin 35. Lys -luku antaa osviittaa vauhtierosta. 35 1,16 38 1,25 tai 1,26. Joskin ne pari venekohtaista lys -lukua jotka kolmekaseille on annettu ovat ehkä vähän optimistisiä veneen suorituskyvyn suhteen. Nykyaikaiset samankokoiset ns. perfomance cruiserit jättävät kolmekasin aika selkeästi.
      Jos hakee urheilullista venettä 38 ei ole oikea valinta, mutta ei kyse mistään Suomenlahden seisojastakaan ole.
      Siätiloiltaan vene on kolmevitosta isompi selkeimmin salongin kohdalta. Keskiveneessä kolmekasin leveys tuo tilantuntua. Toisaalta peräosastaan vene ei ole kovinkaan tilava. Perähytti/hytit (riippuu versiosta)on varsin matala ja ahdas. Korkealla välikannella varustetun kolmevitosen perähytti on tilavampi.
      Nykyaikaisissa 35-36 jalkaisissa"laatikkomallisissa" veneissä on keula ja perähyttien osalta monasti paremmat sisätilat. Pentterin sijoitusta muutettiin viimeisimpiin veneisiin. Uusimmissa veneissä pentteri on L-mallinen sisäänkäynnin vasemmalla puolella. Veneitä ei tiettävästi ole enään valmistettu sen jälkeen kuin Maestro 40 tuli tuotantoon.
      Laadultaan vene on varsin hyvä. Tehtaan työnlaatu kestää kyllä vertailun muiden saman hintaluokan veneiden kanssa. Ihan hyvä vene niille joilla on vähän "perinteisemmät" mielihalut purjeveneiden suhteen.

      • ihmettelen...

        Aikamoisen kesämökkeilypainotteiset käyttökokemukset sinulla veneestä on. Tai voisihan vastaavia juttuja arvioida jopa venemessuilla ihan kuivaharjoittelunkin puitteissa. Mutta kukapa nykyaikana olisi purjehtimisesta kiinnostunut; miten veneellä pärjää perhemiehistöllä, millainen keulapurjesetti on käytössä vai pelkällä rullallako pärjätään sikäli kuin purjehditaan, luoviominaisuudet, reivaustarve jne.

      • mielipiteitä..
        ihmettelen... kirjoitti:

        Aikamoisen kesämökkeilypainotteiset käyttökokemukset sinulla veneestä on. Tai voisihan vastaavia juttuja arvioida jopa venemessuilla ihan kuivaharjoittelunkin puitteissa. Mutta kukapa nykyaikana olisi purjehtimisesta kiinnostunut; miten veneellä pärjää perhemiehistöllä, millainen keulapurjesetti on käytössä vai pelkällä rullallako pärjätään sikäli kuin purjehditaan, luoviominaisuudet, reivaustarve jne.

        herättää, vaikka tuossa äsken tuli vasta ensimmäisen 38:n omistajan mielipide. Muutamia 35 (Maestron/Finn):n omistajien on tullut myös. Mutta suurin osa kommentoi ilman minkäänlaista kokemusta kyseisistä veneistä, suurellakin tietämyksellä... Tuohon LYS-lukuun kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella, koska perustuu harvaan otokseen, kuten aikaisemminkin oli todettu.

      • Kolmekasin omistaja
        ihmettelen... kirjoitti:

        Aikamoisen kesämökkeilypainotteiset käyttökokemukset sinulla veneestä on. Tai voisihan vastaavia juttuja arvioida jopa venemessuilla ihan kuivaharjoittelunkin puitteissa. Mutta kukapa nykyaikana olisi purjehtimisesta kiinnostunut; miten veneellä pärjää perhemiehistöllä, millainen keulapurjesetti on käytössä vai pelkällä rullallako pärjätään sikäli kuin purjehditaan, luoviominaisuudet, reivaustarve jne.

        Alkuperäinen kysymys oli onko nopeampi ja tilavampi kuin kolmevitonen? Mielestäni vastasin tuohon kysymykseen. Venenäyttelyyn näitä veneitä on aika vaikea mennä vertailemaan, kun ei niitä enään ole vuosiin siellä näkynyt.
        Kyllä kaikkia tietämiäni kolmekaseja purjehditaan ihan perhemiehistöllä. Meillä käytetään Rullagenuaa, ja avotuulilla Genaakkeria. Spinnun kanssa touhuamisen emme ole vaimon kanssa kaksistaan ryhtyneet. Sukalla varustettu genaakkeri sen sijaan hoituu OK.
        Nousukulma on ihan kohtuullinen. Kovemmalla kelillä paremman kulman saa käyttämällä fokkaa, joka skuutataan vanttien sisäpuolle. Joissain viimeisimmissä kolmekaseissa, joissa on korkeampi osatakila, on käytetty itseskuuttaavaa.
        Toiminee varsin hyvin aivan kevyttä tuulta lukuunottamatta.
        Täysillä purjeilla pystyy luovimaan tuonne 7-8 m/s tuuleen asti. Säätämällä stooran "inside out" pystyy noin kymppiin asti pitämään riittävän pystyssä hyvällä vauhdilla.
        Tämän jälkeen pitäisi tietysti vaihtaa pienempää keulaan. Käytännössä lomapurjehduksella kuitenkin vedetään 1. reivi stooraan ennen kuin ruvetaan rullaamaan genoaa.

    • straka

      itse olen purjehtinut paljon Maestro 38, kovassa kuin tyynemmässä kelissä. Erittäin hyvin on kestänyt merenkäyntiä omasta mielestä. Selvittiin hyvin vuoden takaisesta Espoo-Suursaari racein myrskystä, purjeet ei. Oheisessa linkissä kyseinen vene http://www.nettivene.com/purjevene/maestro/409016

      • nyt uudet seilit?

        Mikä oli sijoituksesi kyseisessä, ajoittain tuulisessa Suursaaren kisassa, DNF? Sekö on mielestäsi meriitti, että rikoit heikot purjeesi? Vai oliko tämä kiertoilmaus sille, että nyt veneessä on uudet purjeet? Miten muut kisat sujuivat, Gotland R etc? Onnea myyntiyrityksillesi, vaikka tämä keskustelupalsta ei taida olla myyntipalsta. Luuletko, että hp on kohdallaan?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      66
      2288

    2. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      38
      1883

    3. Viulu vaiennut

      Eikö pisnikset suju ? Vai miksi pahin yrittäjä vouhka on "kadonnu" maan alle. 🤣
      Suomussalmi
      24
      1568

    4. Vanhuksen varpaankynsien leikkaus 89 euroa...

      Huh huh.......Parturikäynti olisi varmasti ollut 250 euroa? Kallis on suomi nykyään.
      Maailman menoa
      171
      1540

    5. Anne Kukkohovi. Myy likaisia alushousujaan.

      Kuka ihme ostaa jonkun naisen likaisia alushousuja, menee lujaa kyllä tälläkin housujen myyjällä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      86
      1293

    6. Nainen, sellaista tässä ajattelin

      Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost
      Ikävä
      184
      1204

    7. Kyllä tekee kipeää

      Luopua kaikesta mitä on elämässä saavuttanut😞 ei vaan ole enää yhtäkään hiljaista vuorokautta🤬
      Ikävä
      24
      1120

    8. Kauanko skuutteja on siedettävä? Ei tietoa liikennesäännöistä, ajellaan miten sattuu ja missä vain.

      Kauanko on kestettävä sähköpotkulautojen terrorismismia? Niillä ajelevat eivät tiedä, tai jos tietävätkin, niin eivät vä
      Maailman menoa
      110
      1115

    9. En mä tiedä mitä tapahtuu

      siis tykkäisitköhän musta oikeasti. Ehkä oot pelannu liikaa rahapelejä, ehkä rakastat tyhjiä arpoja.
      Ikävä
      9
      942

    10. Luotatko kaivattuusi?

      Jos et, mistä kiikastaa?
      Ikävä
      77
      939
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt