Kauppakirja

Lähtökohta on tosiaankin niin, että jos *lahjakirjaan* (ei siis jonkun toisen kanssa tehtyyn kauppakirjaan) ei ole kirjattu ennakkoperinnöstä mitään ja rintaperilliset ovat saaneet erisuuruiset lahjat tai joku ei ole saanut mitään lahjaksi, lahja on ennakkoperintö. Kuitenkin isäsi on voinut kumota tämän ennakkoperintöolettaman eläessään milloin tahansa, vaikka kuolinvuoteellaan. Kauppakirjan teksti tai vaikkapa maakaaren muotovaatimukset eivät estä tätä. Tähän kumoamiseen riittää esim. suullinen ilmoitus puolisolle joka sitten vain välittää viestin perittävän tahdosta pesänjakajalle, joka sitten ratkaisee kysymyksen. Tietenkään leski ei voi itse määrätä puolisonsa ennakkoperinnöstä, ainoastaan omastaan. Myös olosuhteista voidaan perittävän tarkoitus lahjan ennakkoperintöluonteesta päätellä.

Toinen tapa jolla pesänjakaja voi päätyä samaan lopputulokseen, on katsoa että kauppa on ollut niin paljon alihintainen että todellisuudessa jokainen rintaperillinen on saanut yhtä suuren lahjan. Tällöin lahjoja ei tulisi katsoa ennakkoperinnöksi, eikä se olisi verotuksellisestikaan järkevää.

Jos nämä selitykset eivät tyydytä, on ehkä syytä moittia pesänjakajan jakoa. Tosin taloudellinen intressi on kuitenkin aika pieni, joten kannattaa laskea kannattaako.

Olen minäkin jakanut perintöjä. Eräs Isä antoi tyttärelleen osakkeen Helsingistä ja lahjakirjaan laitettiin Tämä on ennakkoperintö Tuirelle jne.
Kun henkilö oli kuollut ja perinnönjako tehtiin tuo yksiö luettiin ennakkoperintönä saaduksi. Osake oli kyllä silloin jo myyty, mutta se siitä huolimatta oli ennskkoperintö muihin perillisiin nähden

Vanhemmat lahjoittivat koko omaisuutensa veljelleni lahjana ja lahjakirjaan merkittiin että lahja ei ole ennakkoperintöä.Miten meidän muiden rintaperillisten lakiosan käy kun kaikki omaisuus on lahjoitettu lahjakirjalla veljelleni.

Huomioon otettavat säännökset:

PK 7:3.3 (eli 7 luvun 3 §:n 3 momentti)
"Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu."

PK 7:8.1
"Jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta, tai se, joka on saanut 4 §: ssä sanotun vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi."

PK 7:10
"Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta."

Jos on kysymyksessä on - kuten näyttää - PK 7:3.3:ssa tarkoitettu suosiolahja, lahjan arvo (pääsääntäisesti antoajankohdan mukaisena) lisätään perittävän reaaliseen jäämistöön. Tästä lasketaan muiden perillisten lakiosat. Jollei reaalinen jäämistö riitä lakiosiin, suosiolahjan saanut on velvollinen antamaan muille perillisille näiden lakiosista puuttuvat määrät lakiosan täydennyksenä (kuitenkin siten, että hän säilyttää joka tapauksessa oman lakiosansa määrän). Jollei asiasta perillisten kesken päästä sopuun, lakiosan täydennystä on - tässä tapauksessa - vaadittava kanteella käräjäoikeudessa vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta.

Esimerkki:
Perittävän lahja ("ei ennakkoperintöä") yhdelle lapselle 1.000.000
Perittävän varat (reaalinen jäämistö) kuollessa 100.000
Perittävällä 4 lasta, joista yksi em. lahjansaaja

Lakiosalaskelma:
(100.000 1.000.000) : 4 : 2 = 137.500 (lakiosa)

100.000 : 3 = 33.333

Lakiosan täydennys:
137.500 - 33.333 = 104.167

Kolme perillista jakavat keskenään reaalisen jäämistön 100.000 ja vaativat kukin lakiosan täydennysta lahjansaajalta 104.167.

Jos kysymyksessä on maatilaan liittyvä sukupolvenvaihdos (ja syytinki), tilalle hyväksytään jakoarvoksi oleellisesti käypää arvoa alempi arvo (PK 25 luku).

KIITOS!!!!