joo elikkä pieni ongelma yhden jätkän suhteen... siis tässä muutama viikko sitten kerroin ihastukselleni että olen häneen ihastunut... poika sanoi kuitenkin ettei ole minuun enää (oli ollut pitkään aiemmin) mutta että voitaisiin olla kavereita... suostuin.
nyt en sitten tiedä mitä ajatella tästä pojasta, kun olen vieläkin vähän ihastunut siihen mutten haluaisi vahingossakaan asettaa poikaa kiusalliseen tilanteeseen jos sanon hänelle jotain tyyliin oot kiva tms ja se sit luulee et yritän jotenkin iskeä sitä tai jtn...
en sit tiiä pitäiskö mun vaan unohtaa et olin ihastunut siihen vai olla salaa ihastunut, mikä on hankalaa...? Hyviä kavereita ollaan ja oon onnellinen et sellasina pysyttiin vaikka sanoinkin sille rehellisesti miltä musta tuntuu... Mitä tässä nyt tekis?
nyt en sitten tiedä mitä ajatella tästä pojasta, kun olen vieläkin vähän ihastunut siihen mutten haluaisi vahingossakaan asettaa poikaa kiusalliseen tilanteeseen jos sanon hänelle jotain tyyliin oot kiva tms ja se sit luulee et yritän jotenkin iskeä sitä tai jtn...
en sit tiiä pitäiskö mun vaan unohtaa et olin ihastunut siihen vai olla salaa ihastunut, mikä on hankalaa...? Hyviä kavereita ollaan ja oon onnellinen et sellasina pysyttiin vaikka sanoinkin sille rehellisesti miltä musta tuntuu... Mitä tässä nyt tekis?
Vastaukset 3
Vanhimmat
että oo vaan normisti, jos se vielä joskus haluaa ollla sun kans yhessä niin kyllä se ilmottaa... älä missään nimessä unohda mitään
ei sulla oo mikää hätä ihastusta yrittää unohtaa. kaverisuhteen kehittyessä saattaa poika taas "syttyä" suhun. kyllähän sä saat sitä kehua, mutta ei kannata ylistää liiallisuuksiin, vaik tuskin siitä mitää vakavaa haittaa oiskaan. enkä usko vaik poika tietäis sun olevan ihastunu siihen, et se haittais tätä laisinkaan enemmänkin imartelee. sit sä saatat jopa tutustuu uusiin poikiin sen kautta ja ja..
eli älä suotta unohda vaan pidä siitä kii ^^
Mulla on sama ongelma, tuossa puolisen vuotta sitten ihastuin yhteet tyttöön ja kerroin siitä aivan avoimesti hänelle. ei siitä mitään ongelmia tai kiusallisuuksia syntynyt, paitsi että suurehko vitutus oli kun sain vastaukseksi että ollaan vain frendejä. pitkään odotin tytön tunteiden "syttyvän" mutta nyt olen jo hyväksynyt sen että kohtaloni on palvoa luostarissa jumalaa. :'< mutta halusin sinun vain tietävän että kyllä tähän mereen kaloja mahtuu, muillakin on sama ongelma, et ole yksin :>