Tämänpäivän Keparissa mielipidesivulla ihmettelee Nathalie Björkqvist
Lukiossamme Kokkolan ruotsinkielisessä lukiossa, ei ole kielistudiota kuten muissa Kokkolan lukioissa.
Todettakoon, että ruotsinkielisistä oppilaista maksettava valtionosuus on 12 % suurempi kuin kuin suomenkielisistä oppilaista.
Kun tarkastellaan suomenkielisten ja ruotsinkielisten kirjakustannusten eroa viimeisinä viitenä vuotena, alakouluissa ero on ollut keskimäärin 18,80 euroa/oppilas, yläkouluissa ero on ollut keskimäärin 41,20 euroa/oppilas.
Samaa minäkin ihmettelen mihinkä rahat hävitetään,
Suomenkieliset saavat pienemmällä rahalla enemmän aikaan ja kaiken maksaa suomenkieliset veronmaksajat joita on sentään 96,5% mannersuomessa.
Lukiossamme Kokkolan ruotsinkielisessä lukiossa, ei ole kielistudiota kuten muissa Kokkolan lukioissa.
Todettakoon, että ruotsinkielisistä oppilaista maksettava valtionosuus on 12 % suurempi kuin kuin suomenkielisistä oppilaista.
Kun tarkastellaan suomenkielisten ja ruotsinkielisten kirjakustannusten eroa viimeisinä viitenä vuotena, alakouluissa ero on ollut keskimäärin 18,80 euroa/oppilas, yläkouluissa ero on ollut keskimäärin 41,20 euroa/oppilas.
Samaa minäkin ihmettelen mihinkä rahat hävitetään,
Suomenkieliset saavat pienemmällä rahalla enemmän aikaan ja kaiken maksaa suomenkieliset veronmaksajat joita on sentään 96,5% mannersuomessa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Muita ruosinkielisiä "erikoistukeja".
Suomalaisesta tukijärjestelmästä on ruotsinkielisten rikkaudet sivistyneesti kerätty.
Suomi myöntää vähemmistökielisille viestimille 500 000 euroa vuodessa. Käytännössä esimerkiksi STT:n ruotsinkielinen palvelu FNB sekä pienemmät alueelliset ruotsinkieliset lehdet voivat hakea tukea.
Sanomalehdistön tuen tarkoituksena on tukea ruotsin, saamen ja romanin kielillä sekä viittomakielellä julkaistuja sanomalehtiä ja verkkojulkaisuja sekä ruotsinkielistä uutispalvelua. Tarkoituksena on siten edistää sananvapautta sekä tiedonvälityksen monipuolisuutta ja moniarvoisuutta.
Valtioneuvosto myönsi torstaina 400 000 euroa lehdistötukea Suomen Tietotoimiston tytäryhtiölle Nyhetsbyrån FNB Ab:lle.
Onko oikein, että tukea jaetaan kielipoliittisin perustein?
Suomenruotsalainen kulttuuri nauttii kesähelteestä. Ruotsinkieliset kulttuurisäätiöt ovat viime vuosina rikastuneet roimasti pääasiassa osakkeilla ja jakavat nyt mansikoitaan ruotsinkieliselle taiteelle ja kulttuurille.
Tätä kielilakiin perustuvaa epäkohtaa ovat monet kansalaisjärjestöt erillaisin adressein viestittäneet päättäjille.
Miksi mitään ei muutu?
Johtuu siitä että RKP on hallituskausien aikana saaneet eri johtaviin virkamiesportaisiin omia kannattajia,jotka estävät kielilain muutoksen.
Onko oikein?
Että kielilain sisältö on vuosikymmenien aikana lietsonut vihaa ja katkeruutta vähemmistöä kohtaan,ja asettaa eriarvoiseen asemaan valtaväestön.
Voiko lakiin tehdä muutoksia, VOI
Jo vuosikymmenien ajan on jouduttu eri lakitestejä päivittämään,vastaamaan tätä päivää.
Miksi laki pitää muuttua.
Laki estää muun tärkeämmän kaupallisen kielen kehityksen kansainvälisessä kilpailussa.
Sekä eriarvoistaa työmarkkinoita valtaväestöä kohtaan.
Laki on jäänne kaukaisesta historiasta ja on tullut aikojen saatossa maksamaan suomalaiselle valtaväestölle kohtuuttomia summia.
Uusi sukupolvi on Suomenruotsalaisia kasvanut, jotka pärjäävät suomenkielellä.
Ainoa este on RKP:N häikäilemätön politiikka,joka ajaa vain omia etuja,ja panee valtaväestön maksamaan Ruotsinkielisten elintasoa.
Huolimatta siitä, minkäkielisestä abiturientista on kyse, pitäisi kaikilla olla ehdottomasti häiriöttömän kuullunymmärtämisen kokeen varmistava kielistudio. Jo vuonna 1981 sellainen löytyi pienestä pohjois-pohjalaisesta kunnasta, jossa itse suoritin yo-tutkinnon. En edes tiennyt, että studiottomia lukioita on enää olemassakaan. Todella eriarvoisessa asemassa ovat lukiolaiset, jos vierustoverin flunssaista köhimistä ja räästämistä täytyy kuunnella hetkellä, joka vaikuttaa loppuelämässä menestymiseen kokeessa onnistumisen tai epäonnistumisen kautta.