Kuka kertoisi munulle oman tarinansa, siitä kuinka tuli/syntyi homoksi/lespoksi. En osaa tällä hetkellä ymmärtää teitä, mutta haluaisin kyllä.
-Vaikuttiko uskonto?
-Miten koitte omaisien reagoivan?
-Mikä sai teidät julkistamaan homoutenne/lespoutenne?
-Miksi mielestäsi olet nyt homo/lespo?
-Mitkä olivat vaiheet joita kävit läpi, pohtiessasi homouttasi/lespouttasi?
-Mitkä asiat sinun mielestäsi ovat pää syitä, sille että jostakusta tulee homo/lespo?
Terminaattori ei ole tullut tänne tuomitsemaan ketään, Terminaattori on tullut tänne oppimaan ja kiittää niitä jotka uskaltavat jakaa tietoaan.
-Vaikuttiko uskonto?
-Miten koitte omaisien reagoivan?
-Mikä sai teidät julkistamaan homoutenne/lespoutenne?
-Miksi mielestäsi olet nyt homo/lespo?
-Mitkä olivat vaiheet joita kävit läpi, pohtiessasi homouttasi/lespouttasi?
-Mitkä asiat sinun mielestäsi ovat pää syitä, sille että jostakusta tulee homo/lespo?
Terminaattori ei ole tullut tänne tuomitsemaan ketään, Terminaattori on tullut tänne oppimaan ja kiittää niitä jotka uskaltavat jakaa tietoaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kukaan. Se aina mielessä? Voi hyvänen aika!
Uskaltanut.
-Vaikuttiko uskonto?
Ei. En ymmärrä miten uskonto vaikuttaisi kenenkään homouteen/lesbouteen.
-Miten koitte omaisien reagoivan?
Hyvin.
-Mikä sai teidät julkistamaan homoutenne/lespoutenne?
Pelkkä halu olla oma itsensä. Kenenkään ei pitäisi elää näytellen jotain muuta kuin oikeasti on. Se on liian raskasta enkä soisi kenekään tuhlaavan elämäänsä sillä tavoin.
-Miksi mielestäsi olet nyt homo/lespo?
Homous/lesbous lienee ominaisuus, jonka meillä on jo syntyessä. Homoksi/lesboksi siis oikeasti synnytään, eikä tulla. Toki homoutensa/lesboutensa ymmärtäminen, myöntäminen ja hyväksyminen voi viedä pitkäänkin aikuisikään. Mutta se ominaisuus on meissä ollut aina.
-Mitkä olivat vaiheet joita kävit läpi, pohtiessasi homouttasi/lespouttasi?
Epäilys siitä että olisin erilainen, sitten lyhyt kieltäminen ja lopulta asian hyväksyminen.
-Mitkä asiat sinun mielestäsi ovat pää syitä, sille että jostakusta tulee homo/lespo?
Kuten ylempänä jo kirjoitin, homoksi/lesboksi synnytään, ei tulla. Se on ominaisuus siinä missä esim sinisilmäisyys tai vaaleahiuksisuus.
...mutta haluan silti vastata viimeiseen kysymykseen.
"-Mitkä asiat sinun mielestäsi ovat pää syitä, sille että jostakusta tulee homo/lespo? "
Minun mielestäni ihmisen seksuaalisuus ei ole lokeroita. Ei ihmisiä voi jakaa täsmällisesti lokeroihin 'homot', 'heterot' ja 'biseksuaalit' - kyse on pikemminkin todennäköisyysjakaumasta joka sekin voi vaihdella ja vaihteleekin elämän mittaan.
Jokaisessa on siis piilevä potentiaali löytää itsestään biseksuaalisuus - niin heteroissa kuin homoissakin. Kuka sitten päätyy identiteetiltään 'homoksi' tai 'biseksuaaliksi', kyse on pitkälti kahdesta asiasta; 1. avoinmielisyydestä (pitää mielensä avoimena kaikille mahdollisuuksille eli jos huomaa itsessään homoseksuaalisia taipumuksia, ottaa ne vastaan osaksi identiteettiään) ja 2. sattumasta, joista jälkimmäinen määrääkin aika pitkälle sen, kuka identifioituu 'homoksi' ja kuka ei. Sattuma määrää sen, kehen kulloinkin ihastuu ja mihin sukupuoleen ihastuksenkohde kuuluu. Toisaalta sattumaa voi rajoittaa täydellinen umpimielisyys, eli että heteroksi identifioituva ihminen kulkee laput silmillä ja puolitietoisesti torjuu kaikki homoseksuaaliset tuntemukset, jolloin tiedostettujen homoseksuaalisten tuntemusten saldo jää hyvin pieneksi, jolloin ihminen kokee jatkossakin olevansa 'hetero'.
Ihmisestä ei siis 'tule' homo tai lesbo - ihminen löytää itsestään puolen, joka on ollut siellä aina, potentiaalina. En usko, että syntymässä ihmisiin jotenkin koodataan joku tietty seksuaalisuus, eli en usko syntyneeni biseksuaaliksi sen enempää kuin kukaan muukaan.
Tämä on vain minun teoriani.
Loistavaa! Ihminen syntyy ja tekee niin kuin mielestään niillä tiedoilla kokee saavansa suurinmman yhödyn, eli jos ihminen syntyy uskovaiseen perheeseen, jossa suhtaudutaan kriittisesti kaikkeen raamatun vastaiseen, on tonen näköisempää että hänestä ei tule homoa. Koska tällöin hänellä on syy kieltää itseltään tämän laiset ajatukset ja jos hän kysyy itseltään että olenko homo, niin hän tuntee että ajatus olla homo laskisi hänen mahdollisuuksiaan uskonnon lupaamaan ikuiseenelämään, jolloin hän laskee että tämä olisi askel taakse päin koska hänen mahdollisuutensa ikuiseenelämään pienenisi, jolloin hän ei voisi antaa itsensä tuntea enää itseään niin onnelliseksi, josta seuraa että henkilö tuntee itsensä tässä tilanteessa onnellisemmaksi heterona kuin homona ja tämän takia hän kieltää itseltään homoutensa.
Ja luuletko että olisi totta että homojen homoudessa on jotain murrosikäkapinaa tai että homous on yhtä suurta kieltämistä kuin heterous, koska biseksuaalihan on se tila jossa ihminen ei kiellä itseltään mitään.
Homous johtuu siitä että, koska yhteiskunta suhtautuu kriittisesti homoihin ja muihin toisinajattelioihin, on sen jälkeen kun joku on laskenut saavuttavansa suurimman hyödyn homona enää vaikea tulla bi:ksi, silla hänen on leimattu homoksi ja hän on itsekkin se myöntänyt itselleen, jolloin hän kokee nyt vapauden tunteen homona ollessaan ja tässä tilanteessa ajatuskin vastakkaisesta sukupuolesta saa hänen tuntemaan itsensä epämukavaksi, koska ajatus myös vastakkaisen sukupuolen himoitsemisesta johtaisi hänet takaisin niiden ihmisten arvioitaviksi jotka hänet fiiriksi olivat jo ennemmin tuominneet. Tai hän tuntee että nainen ei huolisi häntä hänen homoutensa takia.
Mitä mieltä olet?
Sattuma on edelleen niin suuri tekijä, että vaikka miten uskonnolliseen perheeseen syntynyt lapsi voi löytää itsestään homoseksuaalisen kiinnostuksen. Tällöin perheen harjoittama törkeä lastensuojelurikos eli lapsen identiteettiin kohdistettu viha ja suvaitsemattomuus ei voi 'kitkeä' lapsesta pois sitä homoutta (joka muuten on yhtä lailla näissä vanhemmissa, ainoastaan tiedostamattomassa muodossa). Sen sijaan se voi ajaa lapsen esimerkiksi päihteidenkäyttöön, muihin kapinointi/pahan olon purkumuotoihin tai jopa itsemurhaan.
Pointtini oli se, että kerran sattuman kautta löydettyä homoseksuaalisuutta ei voi kitkeä ihmisestä pois eikä homous ole tietoinen valinta, mutta jotkut ihmiset välttävät homoseksuaalisen suunnan löytämisen itsestään siksi, etteivät satu kiinnostumaan miehistä siinä mielessä ja jos sattuvatkin, se on niin pientä että heidän on helppo sulkea se pois mielestään ja jatkaa identiteetiltään 'heterona'.
"Ja luuletko että olisi totta että homojen homoudessa on jotain murrosikäkapinaa tai että homous on yhtä suurta kieltämistä kuin heterous, koska biseksuaalihan on se tila jossa ihminen ei kiellä itseltään mitään."
Murrosikäkapinaan en usko, pikemminkin siihen että murrosikä on se ikä jossa kaikki seksuaalisuus voimistuu siten, että myös homoseksuaaliset virikkeet heräävät helposti.
Homous on kieltämistä, joskaan ei yhtä suurta kieltämistä kuin heterous, sillä homous identiteettinä on itsetutkiskelun takaa saavutettu, toisin kuin oletusarvoinen heterous. Joka tapauksessa en usko 100% homouteenkaan.
"Homous johtuu siitä että, koska yhteiskunta suhtautuu kriittisesti homoihin ja muihin toisinajattelioihin, on sen jälkeen kun joku on laskenut saavuttavansa suurimman hyödyn homona enää vaikea tulla bi:ksi, silla hänen on leimattu homoksi ja hän on itsekkin se myöntänyt itselleen, jolloin hän kokee nyt vapauden tunteen homona ollessaan ja tässä tilanteessa ajatuskin vastakkaisesta sukupuolesta saa hänen tuntemaan itsensä epämukavaksi, koska ajatus myös vastakkaisen sukupuolen himoitsemisesta johtaisi hänet takaisin niiden ihmisten arvioitaviksi jotka hänet fiiriksi olivat jo ennemmin tuominneet. Tai hän tuntee että nainen ei huolisi häntä hänen homoutensa takia."
Tähän en usko, sillä ihminen ei valitse seksuaalista identiteettiään minkään järkipohjaisen hyötyajattelun kautta. Kyse on tunteista, siitä kehen sattuu tuntemaan vetoa ja ihastumaan/rakastumaan. Ei ihminen voi valita että 'ihastunpa tästä lähtien vain tiettyyn sukupuoleen, koska siitä on minulle hyötyä'.
Haluan myös alleviivata sitä, että vaikka kaikki ihmiset ovat periaatteessa biseksuaaleja, tätä ei voi käyttää homoja vastaan siten, että heillä olisi mukamas velvollisuus taipua heteroseksuaaliseen suuntaan jos sekin on 'vaihtoehto', sillä parisuhteessa on aina kyse tunteista eli sattumasta. Ilman rakkautta ei toimi homoseksuaalinen eikä heteroseksuaalinen suhde.
Olen joskus aikaisemminkin tästä kirjoittanut ja kirjoitan nyt uudestaan: TEILLE BISSEILLE ON TUOSSA VIERESSÄ OMA PALSTANNE, MIKÄ SIINÄ ON, ETTÄ SE EI VARSINKAAN MIESBISSEILLE KELPAA? Voitte ihan vapaasti sepustaa siellä näkemyksiänne seksuaalisuudesta, joilla ei ole mitään tutkimuksellista pohjaa.
Laitan tähän vielä kerran tämän palstan ohjeet, jotka suomi.24.fin ylläpito on tuonne ylös laittanut, jos vaikka siinä lukutaidossa olisi sitten jotain vikaa tai muuten vaan dementia on päässyt iskemään:
"Homoseksuaalien oma keskustelupaikka - vain homoille. Keskusteluihin ei saa jättää asiattomia viestejä. Tarpeen vaatiessa kirjoittaja jäljitetään."