Lapsella on todettu nyt ylivilkkaus ja impulsiivisuushäiriö. Perheneuvola suosittelee päiväkotia kuntouttavana toimenpiteenä.
Onko päivähoidosta hyötyä ylivilkkaalle sählärille ja jaksavatko päiväkodin tädit sählärin kanssa olla?
Mitähän päiväkodin tädit tuumivat lapsen tavoista?
Hänellä, kun on tapana ruokapöydässä pulista ja höpistä omia juttujaan koko ajan eikä hiljene vaikka kuinka käskee, että syöpäs nyt ja ole hiljaa edes hetki!! Välillä hän millään malttaisi ruokaa loppuun asti syödä, mutta jämäkällä otteella sekin onnistuu.
Päiväunille rauhoittuminen on vaikeaa ja silloinkin lapsi pulisee äänekkäästi omiaan, kunnes nukahtaa. Miten paljon tuo voi häiritä päiväkodissa muita samassa huoneessa nukkuvia lapsia?
Lapsi tykkää myös sisällä olla vain joko pikkuhousut tai shortsit jalasa. Pitkät housut ovat hänelle liikaa, hän alkaa valittaa, että on hiki ja kuuma. Sukkia ei myöskään halua sisällä pitää.
Lapsi myös vaatii todella paljon huomiota ja jos ei sitä saa, alkaa tekemään pientä kiusaa. Ei myöskään jaksa kovin kauan yhtä leikkiä leikkiä vaan vaihtaa toiseen. Eikä yleensä ole koskaan kovin hyvin oppinut leikkimään. Mieluiten tykkää väsätä palapelejä tai rakennella legoilla tai leikata saksilla tai maalata vesiväreillä.
Toiset lapset kyllä häntä kiinnostavat, muttei kovin hyvin heidän kanssaan osaa leikkiä. Usein tykkää myös halata toista lasta ja useasti arempi lapsi moista käytöstä säikähtää - lähtee pois. Olen siitäkin lapselle useasti sanonut, että et voi ja et saa mennä toista lasta liian lähelle. Vaan ei mene jakeluun.
Ulos mennessä tai sieltä tultaessa kyllä mielellään itsensä ainakin osittain pukee tai riisuu, muttei tykkää ottaa itse märkiä kenkiä jalasta pois. Tuostakin olen hänelle jo usein sanonut, että kun päiväkotiin menet, niin itse otat kenkäsi jaloista pois!!
Onko päivähoidosta hyötyä ylivilkkaalle sählärille ja jaksavatko päiväkodin tädit sählärin kanssa olla?
Mitähän päiväkodin tädit tuumivat lapsen tavoista?
Hänellä, kun on tapana ruokapöydässä pulista ja höpistä omia juttujaan koko ajan eikä hiljene vaikka kuinka käskee, että syöpäs nyt ja ole hiljaa edes hetki!! Välillä hän millään malttaisi ruokaa loppuun asti syödä, mutta jämäkällä otteella sekin onnistuu.
Päiväunille rauhoittuminen on vaikeaa ja silloinkin lapsi pulisee äänekkäästi omiaan, kunnes nukahtaa. Miten paljon tuo voi häiritä päiväkodissa muita samassa huoneessa nukkuvia lapsia?
Lapsi tykkää myös sisällä olla vain joko pikkuhousut tai shortsit jalasa. Pitkät housut ovat hänelle liikaa, hän alkaa valittaa, että on hiki ja kuuma. Sukkia ei myöskään halua sisällä pitää.
Lapsi myös vaatii todella paljon huomiota ja jos ei sitä saa, alkaa tekemään pientä kiusaa. Ei myöskään jaksa kovin kauan yhtä leikkiä leikkiä vaan vaihtaa toiseen. Eikä yleensä ole koskaan kovin hyvin oppinut leikkimään. Mieluiten tykkää väsätä palapelejä tai rakennella legoilla tai leikata saksilla tai maalata vesiväreillä.
Toiset lapset kyllä häntä kiinnostavat, muttei kovin hyvin heidän kanssaan osaa leikkiä. Usein tykkää myös halata toista lasta ja useasti arempi lapsi moista käytöstä säikähtää - lähtee pois. Olen siitäkin lapselle useasti sanonut, että et voi ja et saa mennä toista lasta liian lähelle. Vaan ei mene jakeluun.
Ulos mennessä tai sieltä tultaessa kyllä mielellään itsensä ainakin osittain pukee tai riisuu, muttei tykkää ottaa itse märkiä kenkiä jalasta pois. Tuostakin olen hänelle jo usein sanonut, että kun päiväkotiin menet, niin itse otat kenkäsi jaloista pois!!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Huonosti, jos joutuu isoon ryhmään.
...mutta luulen että hyvin alkaa sujua alun totuttelun jälkeen. Kaikenlaisesta päivähoidosta (eli perhepäivähoitajat, ryhmikset jne. mukaan lukien) ei ole apua mutta päiväkodista sen sijaan on. Päiväkodissa lapsi pääsee ympäristöön, joka on suunniteltu lapsen toiminnan ja kehityksen kannalta hyväksi. Päiväkodissa työskentelee lastentarhanopettajia, jotka ovat opiskelleet lastenkasvatusta ja opetusta yliopistossa 3 vuotta. Lisäksi lapsesi pääsee luultavasti ryhmään, jossa toimii myös elto eli erityislastentarhanopettaja tai kelto eli kiertävä sellainen. Nämä ovat opiskelleet 5 vuotta. Lapsesi ei varmasti ole ''päiväkodin tätien'' ensimmäinen näkemä ylivilkas tai impulsiivisuushäiriöinen lapsi ja lisäksi ne ''tädit'' ei ole mitä tahansa tätejä vaan kasvatusalan ammattilaisia :).
Päiväkodissa lapsi oppii vähitellen oman kykynsä mukaan ryhmässä toimimisen taitoja varhaiskasvattajien opastamana.
Päiväunilla muut lapset ovat kyllä tottuneet pieneen meteliin, joskus harkitaan eri huoneessa nukkumista, lapsi oppii yllättävän nopeasti ''talon tavoille'' ja voi hyvinkin nopeasti kyetä rauhoittumaan nukkumatilanteessa. Tällöin yleensä myös kotona tapahtuvat nukutus ja rauhoittumis tilanteet helpottuvat, kun lapsi on saanut mallin siitä päiväkodista.
Sortseissa voi kyllä olla, jos vain pysyy lämpimänä, tossuja pidetään liukastumis syistä, paljain jaloin ei hygieniasyistä olla. Ilman tossuja ei pääse eteistä pidemmälle leikkimään, niin en ole koskaan nähnyt kenenkään lapsen asiasta kinaavan sen enempää. Leikki houkuttelee.
Muista kuitenkin ottaa esille lapsesi tapoja jo päiväkotipaikan haku vaiheessa diagnoosien kertomisen lisäksi, jotta lapsellesi saadaan sopivin mahdollinen paikka. Ota esille askarruttavat asiat myös kun lapsesi aloittaa hoidossa, hakuvaiheen paperit eivät kulkeudu ryhmän aikuisille vaan oma aktiivisuus kannattaa. Kysele rohkeasti vinkkejä kotiinkin siirrettäväksi esim. syömisen ja pukemisen suhteen. Yleensä kodin ja päiväkodin yhteistyö ja yhteiset linjaukset ja sopimukset vauhdittavat lapsen sopeutumista päiväkotiin.
Mukavaa joulun odotusta ja mukavaa päiväkoti aikaa lapsellesi :)
heti alkuunsa tasapäistää hänet. Ajatelkaa nyt hyvät ihmiset sitä lasta, älkääkä niitä teidän tekemiä tapoja, joita jokainen lapsi pakosta joutuu noudattamaan päiväkodissa. Pieneen ryhmään ja yksilöllinen mukautettu kasvatus antaisi lapselle enemmän. Ettäkö pph:t ja ryhmiksen tädit on kaikenlaisia kasvattajia, katin kontit sanon minä.Ei se, että on lukenut esim. 3vuotta yliopistossa lasten kasvatusta, tee tälle alalle ammattilaista. Tiedän kokemuksesta. Molemmissa on sekä huonoja, että hyviä kasvattajia. Hyvä kasvattaminen, on kyky nähdä lapsen tarpeet ja toiveet kulloisellakin hetkellä.
Kyllä siellä mennään letkan mukana,ja jos ei sopeudu, on se oma vika.
Ryhmiksissäkin pärjää hyvin,kyllä siellä on yhtä koulutettua väkeä kuin pk.kin, on lastenhoitajaa ja sun muuta, jopa ihan sosionomejakin.
Pph.sta puhumattakaan,onhan moni lto perhiksenä oman lapsen kanssa.
Eikä näitäerityisjuttuja noin vaan koulussa opi,kokemus se on joka siinä auttaa!
jopa sosionomejakin, saosionomihan nyt ei ole yhtään sama kuin lastentarhanopettaja.
jos ei ole suorittanut 60op peda-opintoja. Muuten ihan samaa asiaa, eri muodossa opittua.
Toinen vaan saa paremmin muun alan työtä, koska on kasvatustieteen kandidaatti, siis menee hukkaan päiväkodissa.
päivähoidosta....
Siinä he ovat asiantuntijoita kuten muukin päivähoito, ei se ole mitään pilipalihommaa perhepäivähoito eikä ryhmishoitokaan.
Perhepäivähoitajinakin siis on kasvatusalan ammattilaisia ihan laidasta laitaan ja varmaan tälle lapselle löytyy oikea hoitopaikka ja oikea hoitomuoto!
Koulutuksesta viis jos ei ole käytännön älyä ohjatya lasta oikein, on hänellä diagnioosi mikä tahansa!
On tuo nähty!
että nämä päivähoidon ammattilaiset ei
osaa kun nostaa kädet pystyyn jos lapsi
raivoaa esim.pukeutumistilanteissa. Lueppa
yhden äidin kirjoitus alempana. Lapsi
raivoaa päiväkodissa ,mutta ei kotona.Lapselle
ehdotettiin päiväkodista psykiatrillä käyntejä,
ihan tosta vaan. Luulisi olevan ensiksi muita
keinoja näillä ammattilaisilla. Eli ei se hoitajien koulutus ole aina tae siitä miten
lapsella tulee menemään päiväkodissa.
nimittäin päiväkotiin sijoittamisessa. Siellä, hoitajat vaihtuu aikas usein, koska kunta/kaupungit käyttää kaikenmaailman määräaikaisia työllistettyjä suojatyöpaikkoinaan. Onhan tää nähty käytännössä.Niin, että he hoitavat käytännössä kaikki paskaset hommat siellä päiväkodissa, mihin ei "koulutetut" hoitajat puutu/kerkiä. Minusta ns. "erikoislapsi" tarvitsee YHDEN hoitajan, joka on aina tukena auttamassa ja katsomassa hänen peräänsä.
kertaakaan ainakaan meilläpäin...kaupunkilegendaa!
ja juuri tuollaisia ovat. Enkä minä ole ajatellut että olisivat jotenkin ylivilkkaita tai häirintyneitä.Puhuvat pölpöttävät ruokapöydässä,pitää koko ajan muistuttaa että syökää nyt eikä vaan höpötellä, haluavat juosta pikkukalsareissa sisällä,eivät jaksa pitkään esim. askarella. Vilkkaita ovat, mutta mikä vika vilkkaudessa on.Kun luin juttusi niin ajattelin että tuollaiset "minunkin" pojat ovat.
varokaa niitä "koulutettuja" hoitajia. Hakevat vaan "normaaleista" lapsista vikoja ja tekevät erilaisia diagnooseja.Lapselle riittää sydämellinen rakastava ihminen, jolla on sydän oikeassa paikassa ja paljon maalaisjärkeä.Minulla olisi vaikka kuinka paljon esimerkkejä tähän asiaan.
...ja vielä kasv.kandikin...
vakavasti puhuen, ryhmässäni on ollut juuri tuollainen lapsi, jolla ei vielä aluksi ollut edes diagnoosia. Perhe piti vain tottelemattomana. No nyt on tutkittu ja diagnosoitu ja me saatu ohjeita asiantuntijoilta jne.
Pidämme päivittäin yhteyttä perheen kanssa sekä keskustellen että reissuvihkolla. Palavereja pari-kolme kertaa vuodessa.
Me ei olla tätejä (yks on kylla 2 pojan täti) ja ei aina ilomielellä lapsen riekuntaa jaksetakaan ja ollaan vapaapäivistä iloisia. MUTTA, senkin lapsen kanssa toimiminen on työtämme, perheen ei pidä missään nimessä hävetä lastaan tai ajatella ammattilaisten jaksamista. Jaksaahan perhe itsekin lapsen kanssa.
Rehellinen kuvaus oman lapsen tavoista ja "kummallisuuksista" auttaa ammattilaisiakin. Muista vielä, että lapsesi on kuitenkin lapsi siellä impulssiivisuus/yliaktiivisuusdiagnoosin alla.
Ja aiemmin ketjussa mainituista perhepäivähoitajista; heissä on tosi helmiä, myös erityislasten hoitajiksi, mutta heillä vaativan lapsen hoito kuluttaa loppuun helpommin, kun ovat yksin. Päiväkodissa oman ryhmän aikuiset jakavat vastuun ja jaksamisenkin.
Äläkä sitä lastasi päiväkodilla pelottele, on päiväkodin aikuistenkin ymmärrettävä, että kotoa tulevan lapsen on aina saatava opetella ryhmässä olemisen taidot. Joidenkin rankemman kautta. Ja muista, että ryhmätaitoja (joita yhteiskunnassa kyllä tarvitsee) et voi kotona opettaa.
Siispä, sekaan vaan, tietoa mukaan ja yhteistyötä, kyllä varmasti sujuu!!