1)Turisti.
Esi isäsi kaatoi jo monta sataa vuotta sitten viimeisenkin uhripuunsa ja katkaisi yhteyden äitiisi luontoon, karkasi kelvoton omille teilleen.
Nyt sinä tulet pikiteitä autollasi tänne , meidän pieniin metsiin kertomaan kuinka sinä rakastat luontoa.
Autosi jäljet johtavat hauraan maan läpi erämaa järven rannalle, nuotiosi savuaa ja polttaa kilpaa keskiyön auringon kanssa ja radiosi huutaa viikon luonto ääntä, Kuikan huutoa.
Sinua inhoan ja sinunlaisia, teitä on liikaa ihan liikaa, ei luonto kestä sinun rakkauttasi ja sinun lähentelyäsi se rampautuu, köyhtyy ja viimein kuolee.
Mutta sinä rakastat jo toista erämaan kolkkaa ja radiosi toistaa viikon luontoääntä Kuikan huutoa.
2)Rukous.
Minä tahtoisin nähdä kuinka maa ravistaisi meidät pois, kuin koira kirppunsa.
Kääntäisi pallo kuorensa ja hautaisi meidät syvälle sisäänsä.
Peittäisi luoja näin virheensä.
3) Rumuuden palvojat.
Taas on aika sen kun saapuvat tänne tulevat.
Oi herra mikä se olikaan syntini mun tai isäni tai isäni isän.
Voi perkele sinunko käskystä tämän jälleen kestää saan.
Sieltä niitä tulee omin jaloin, autoillaan, jopa junat niitä tuo , eikä riitä edes tuo, sillä ilmojen teitä kulkee ne .
Rumuuden palvojat.
Laiskoja ne ole ei, sillä kuun tai kaksi ja kaiken ne saa taas rumemmaksi.
4) Roska
Katso!
Roska tuossa yksinään, kertoo se tarinan niin tympeän,
tuuliko se tuonkin lennätti.
Ei se oli yksi joutilas hampuusi.
5) Nuotion jälki.
Kuka se jätti jälkensä, poltti haavan tosi räikeän,
nuotiolla istuen, viinaksista niin nauttien.
Ennustaakkohan koitti tuo ja sirut siten kaikki nuo,
siksi siis synnytti,
Tuskin .
Varmaan oli se vain saatanan tunari.
6) Metsä poika.
Metsän poika tahdon olla ! huusi tyhmä nuotiolla.
Särkiessään luonnon rauhaa.
arvostamatta hiljaisuutta, taikka ääntä sinirinnan,
Kuulematta kukuntaa,,, iltatuulen kuiskintaa.
7) Perkeet.
Todistukseksi onnestain, jätän, mä nämä tähän,
roikkumaan.
Kalanperkeet kaikki nää, hajullansa kertokoon,
kuinka suuri toope oon.
8) Lohi.
Tämä oli suuri kala lohipala aivan oiva.
Oishan se voinut olla särki, niin ei ois
lähtenyt äijästä järki.
9) Kulttuuri teko.
”Terve ruskee ohran neste, terve jumal kulta suu”
lausuu vanhaa runoa, nykyajan kultturelli kulkija.
Heittäessään vähän vettä, polun varteen,
sekä että kaljatölkin tyhjenneen.
10) Tosi mies.
Minä täällä kunkku oon jalo miäs hongiston. Kaadan karhut, hirvet,
sudet, ammun ma vaikka ahmaa, jos kukaan ei sitä vaan huomaa.
Levitän ma lyijjyä, fismuttia sekä terästä, häkkejäkin ma viritän,
ansoiks tuohoaan näin suomaan, ”hilloa” mulle tuomaan
Olen uljas, olen suuri, olen maailman ma napa.
Täällä, kaukana siis kodistain.
Siellä onkin toinen tahto, akkavalta melkoinen.
Mut täällä ma oon velho!
Esi isäsi kaatoi jo monta sataa vuotta sitten viimeisenkin uhripuunsa ja katkaisi yhteyden äitiisi luontoon, karkasi kelvoton omille teilleen.
Nyt sinä tulet pikiteitä autollasi tänne , meidän pieniin metsiin kertomaan kuinka sinä rakastat luontoa.
Autosi jäljet johtavat hauraan maan läpi erämaa järven rannalle, nuotiosi savuaa ja polttaa kilpaa keskiyön auringon kanssa ja radiosi huutaa viikon luonto ääntä, Kuikan huutoa.
Sinua inhoan ja sinunlaisia, teitä on liikaa ihan liikaa, ei luonto kestä sinun rakkauttasi ja sinun lähentelyäsi se rampautuu, köyhtyy ja viimein kuolee.
Mutta sinä rakastat jo toista erämaan kolkkaa ja radiosi toistaa viikon luontoääntä Kuikan huutoa.
2)Rukous.
Minä tahtoisin nähdä kuinka maa ravistaisi meidät pois, kuin koira kirppunsa.
Kääntäisi pallo kuorensa ja hautaisi meidät syvälle sisäänsä.
Peittäisi luoja näin virheensä.
3) Rumuuden palvojat.
Taas on aika sen kun saapuvat tänne tulevat.
Oi herra mikä se olikaan syntini mun tai isäni tai isäni isän.
Voi perkele sinunko käskystä tämän jälleen kestää saan.
Sieltä niitä tulee omin jaloin, autoillaan, jopa junat niitä tuo , eikä riitä edes tuo, sillä ilmojen teitä kulkee ne .
Rumuuden palvojat.
Laiskoja ne ole ei, sillä kuun tai kaksi ja kaiken ne saa taas rumemmaksi.
4) Roska
Katso!
Roska tuossa yksinään, kertoo se tarinan niin tympeän,
tuuliko se tuonkin lennätti.
Ei se oli yksi joutilas hampuusi.
5) Nuotion jälki.
Kuka se jätti jälkensä, poltti haavan tosi räikeän,
nuotiolla istuen, viinaksista niin nauttien.
Ennustaakkohan koitti tuo ja sirut siten kaikki nuo,
siksi siis synnytti,
Tuskin .
Varmaan oli se vain saatanan tunari.
6) Metsä poika.
Metsän poika tahdon olla ! huusi tyhmä nuotiolla.
Särkiessään luonnon rauhaa.
arvostamatta hiljaisuutta, taikka ääntä sinirinnan,
Kuulematta kukuntaa,,, iltatuulen kuiskintaa.
7) Perkeet.
Todistukseksi onnestain, jätän, mä nämä tähän,
roikkumaan.
Kalanperkeet kaikki nää, hajullansa kertokoon,
kuinka suuri toope oon.
8) Lohi.
Tämä oli suuri kala lohipala aivan oiva.
Oishan se voinut olla särki, niin ei ois
lähtenyt äijästä järki.
9) Kulttuuri teko.
”Terve ruskee ohran neste, terve jumal kulta suu”
lausuu vanhaa runoa, nykyajan kultturelli kulkija.
Heittäessään vähän vettä, polun varteen,
sekä että kaljatölkin tyhjenneen.
10) Tosi mies.
Minä täällä kunkku oon jalo miäs hongiston. Kaadan karhut, hirvet,
sudet, ammun ma vaikka ahmaa, jos kukaan ei sitä vaan huomaa.
Levitän ma lyijjyä, fismuttia sekä terästä, häkkejäkin ma viritän,
ansoiks tuohoaan näin suomaan, ”hilloa” mulle tuomaan
Olen uljas, olen suuri, olen maailman ma napa.
Täällä, kaukana siis kodistain.
Siellä onkin toinen tahto, akkavalta melkoinen.
Mut täällä ma oon velho!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ymmärrän ajatuksiasi, Tunturin puhuri. On eri asia olla turisti kuin paikallinen asukas. En pidä minäkään henkilökohtaisesti esim. tuntureista, jotka on pilattu liioilla laskettelurinteillä ja metelillä, vaikka turismi tuokin tuloja Lapin asukkaille. Luonnollinen on kaunista. Itse olen puoliksi turisti, minulla on sukulaisia pohjoisessa. Haaveilen kuitenkin itsekin muuttamisesta tunturilappiin
Minä en suorastaan vastusta turismia, päin vastoin, sehän suo mahdollisuuden monelle paikalliselle elää kotikulmillaan. Se mitä vastustan on ihmisten tavattomuus luonnossa. Koska roskaaminen ja luonnon tärveleminen ei vaadi keneltäkään minkäänlaisia älyn lahjoja eikä tapoja. Niin minua ärsyttää sellaisen tekeminen. sillä ei tyhmyys ja osaamattomuus , mielestäni ansaitse niin suurta osaa ihmisten elossa kun se osakseen saa. Mieletäni paikalliset ihmiset omilla "paikallisilla tavoillaan" muokaavat noiden vierailijoidenkin tapoja, ovat siis esimerkkinä. Mutta kiitos kommentistasi oli iso ilo, että luit, Hyvää joulunalus aikaa T. MTL
Jopas on potpuri runoja.
Ehkä liian paljon kerralla sulatettavaksi, siis
ajatuksella että voisi kommentoida kutakin erik-
seen.
Suoraa tekstiä monessa, konstailematonta niin
kuin sanoin tänään tuolla rakkausrunojen puolella
eräälle runoilijattarelle. Mutta noin yleissil-
mäyksellä voin kertoa että pidin näistä.
Jos niitä olisi ollut vähemmän kerralla luetta-
vaksi, niin olisi pystynyt paremmin syventymään.
Tekoni oli tahallinen ja harkittu, halusin nimenomaan että ihmiselle tulee ähky olo lukiessaan noita, siis niin että vääjäämättä alkaa ärsyttämään. Kuten noista "runoista" voi päätellä niin ne ovat tuottaneet sisimpääni suurta vahinkoa ja siksi oireilen %]tietysti sydämmestäni toivon että ajallisesta rajoistamme huolimatta me joka ainut yksilönä kantaisimme sen vastuun minkä vapautena itsellemme otamme. Kiitos että jaksoit ne lukea ja otit kantaa. Hyvää joulun alusaikaa T. MTL
Näähän ovat upeita!
Kiitos saat lukea sitten vielä yhden joka on samaa sarjaa. toki minulla on noita liki koko kirjallinen tehtyinä,iloa joulun alus ajasta T MTL
Hiljaa !!!!
Töitä oikein olan takaa tekee sakki Riuttojen,
kovin iso joukko ole ei, tuo porukka peikkojen.
Hiljaa pitää väen olla, jotta kuuluis möly tuo,
jonka tuottaa sotkijat nuo.