Aloituspaikkoja liian vähän

Eihän lääkäreitä työttömiksi joutuisi, vaikka koulutusta lisättäisiin. Lääkäreitä pitääkin valmistua huomattavasti enemmän kuin eläköityy, eihän lääkäripula muuten hellitä! Pari sataa työtöntä lääkäriä tuskin tulisi sen kalliimmaksi kuin tällä hetkellä työttömänä olevat 3000 insinööriä ja 1000 diplomi-insinööriä.

Itseasiassa lääkäreitä pitäisi olla työttömänä edes prosentin verran, niin tilanne olisi normaali. Silloin lääkärifirmojen välillä olisi edes jonkinlaista kilpailua.

Myös hyvien työolojen paikoissa on paha lääkäripula. Eihän väestöön suhteutettu lääkärimäärä voi mitenkään olla hyvä, jos lääkäreistä on jatkuvasti pulaa.

sivusta seuraaja kirjoitti:

Eihän lääkäreitä työttömiksi joutuisi, vaikka koulutusta lisättäisiin. Lääkäreitä pitääkin valmistua huomattavasti enemmän kuin eläköityy, eihän lääkäripula muuten hellitä! Pari sataa työtöntä lääkäriä tuskin tulisi sen kalliimmaksi kuin tällä hetkellä työttömänä olevat 3000 insinööriä ja 1000 diplomi-insinööriä.

Itseasiassa lääkäreitä pitäisi olla työttömänä edes prosentin verran, niin tilanne olisi normaali. Silloin lääkärifirmojen välillä olisi edes jonkinlaista kilpailua.

Myös hyvien työolojen paikoissa on paha lääkäripula. Eihän väestöön suhteutettu lääkärimäärä voi mitenkään olla hyvä, jos lääkäreistä on jatkuvasti pulaa.

Lue lisää

Eikö kannattaisi karsia aloituspaikkoja aloilta joilta valmistutaan työttömiksi ja lisätä niitä esimerkiksi lääketieteellisessä jossa työntekijöistä on pulaa?

sivusta seuraaja kirjoitti:

Eihän lääkäreitä työttömiksi joutuisi, vaikka koulutusta lisättäisiin. Lääkäreitä pitääkin valmistua huomattavasti enemmän kuin eläköityy, eihän lääkäripula muuten hellitä! Pari sataa työtöntä lääkäriä tuskin tulisi sen kalliimmaksi kuin tällä hetkellä työttömänä olevat 3000 insinööriä ja 1000 diplomi-insinööriä.

Itseasiassa lääkäreitä pitäisi olla työttömänä edes prosentin verran, niin tilanne olisi normaali. Silloin lääkärifirmojen välillä olisi edes jonkinlaista kilpailua.

Myös hyvien työolojen paikoissa on paha lääkäripula. Eihän väestöön suhteutettu lääkärimäärä voi mitenkään olla hyvä, jos lääkäreistä on jatkuvasti pulaa.

Lue lisää

on työttömänä prosentin verran.

lääkäreitä kirjoitti:

on työttömänä prosentin verran.

Suomessa on noin 17600 työikäistä lääkäriä ja AKAVAn mukaan lääkäreitä on työttömänä 71, eli työttömyysprosentti on 0,38. Jos lääkäreitä olisi prosentti työttömänä olisi työttömyysaste noin kolminkertainen ja silloin työttömiä olisi pari sataa.

Tosin lääkäreille avoimia työpaikkoja on ympäri maata, terveyskeskuksissa on ainakin keskimäärin lähes 10% vajaus. Voiko työtön lääkäri saada tässä tilanteessa työttömyyskorvausta? Luulisi ettei siihen olisi perustetta, kun työpaikkoja on tarjolla joka puolella.

prosenttia työttömänä kirjoitti:

Suomessa on noin 17600 työikäistä lääkäriä ja AKAVAn mukaan lääkäreitä on työttömänä 71, eli työttömyysprosentti on 0,38. Jos lääkäreitä olisi prosentti työttömänä olisi työttömyysaste noin kolminkertainen ja silloin työttömiä olisi pari sataa.

Tosin lääkäreille avoimia työpaikkoja on ympäri maata, terveyskeskuksissa on ainakin keskimäärin lähes 10% vajaus. Voiko työtön lääkäri saada tässä tilanteessa työttömyyskorvausta? Luulisi ettei siihen olisi perustetta, kun työpaikkoja on tarjolla joka puolella.

Lue lisää

Niin on insinööreillekin jatkuvasti avoimia paikkoja ympäri maata sairaanhoitajista puhumattakaan. On lisättävä insinööri ja sairaanhoitajakoulutusta jotta saadaan paikat täytettyä.

koulutusmääriä kirjoitti:

Niin on insinööreillekin jatkuvasti avoimia paikkoja ympäri maata sairaanhoitajista puhumattakaan. On lisättävä insinööri ja sairaanhoitajakoulutusta jotta saadaan paikat täytettyä.

Lue lisää

Sairaanhoitajien koulutusta tulisikin lisätä lääkärikoulutuksen ohella. Insinöörikoulutusta tuskin kannattaa lisätä, jo nyt on puolelle ikäluokasta aloituspaikkoja. Kaikkia aloituspaikkoja ei edes saada täytettyä. Sen sijaan yhtä lääketieteen aloituspaikkaa kohden on noin 10 hakijaa. Insinöörejä on työttömänä kuitenkin noin 40 kertainen määrä lääkäreihin verrattuna. Minkäköhän koulutusalan aloituspaikkoja pitäisi siis mieluummin nostaa?

Lääkärikoulutusta pitäisi lisätä aika paljon että lääkäreiden ja insinöörien työttömyys olisi samalla tasolla.

on paljon korkeampi kirjoitti:

Sairaanhoitajien koulutusta tulisikin lisätä lääkärikoulutuksen ohella. Insinöörikoulutusta tuskin kannattaa lisätä, jo nyt on puolelle ikäluokasta aloituspaikkoja. Kaikkia aloituspaikkoja ei edes saada täytettyä. Sen sijaan yhtä lääketieteen aloituspaikkaa kohden on noin 10 hakijaa. Insinöörejä on työttömänä kuitenkin noin 40 kertainen määrä lääkäreihin verrattuna. Minkäköhän koulutusalan aloituspaikkoja pitäisi siis mieluummin nostaa?

Lääkärikoulutusta pitäisi lisätä aika paljon että lääkäreiden ja insinöörien työttömyys olisi samalla tasolla.

Lue lisää

Prosentin työttömyys olisi hyvä?
Öööh, tuota noin ihan vain tiedoksi, että lääkärikoulutus vaatii aika paljon resursseja. AMK-inssejä voidaan valmistaa vaikka kirjekursseilla, mutta lääkärikoulutus vaatii hieman tasokkaampaa opetusta. Työtön lääkäri aiheuttaa aivan liian suuret kustannukset yhteiskunnalle ja on toisaalta omalta osaltaan syönyt lääkärikoulutuksen alimitoitettuja resursseja. Pieni lääkäripula on toisaalta omiaan tehostamaan terveydenhuoltoa, kun kymmenen lääkärin työt tekee yhdeksän lääkäriä. Sehän on selvää säästöä yhteiskunnalle, vain oikeasti sairaat hoidetaan.

Vertaa: Suomessa on viisi täysimittaista lääkistä (asukkaita 5 milj.), Ruotsissa 3 (asukkaita 9 milj.). Nytkin lääkäreitä koulutetaan Suomessa huomattavan paljon väestön kokoon suhteutettuna, nuorista ikäluokista n. joka sadas on lääkäri.

eilääkiksessä kirjoitti:

Prosentin työttömyys olisi hyvä?
Öööh, tuota noin ihan vain tiedoksi, että lääkärikoulutus vaatii aika paljon resursseja. AMK-inssejä voidaan valmistaa vaikka kirjekursseilla, mutta lääkärikoulutus vaatii hieman tasokkaampaa opetusta. Työtön lääkäri aiheuttaa aivan liian suuret kustannukset yhteiskunnalle ja on toisaalta omalta osaltaan syönyt lääkärikoulutuksen alimitoitettuja resursseja. Pieni lääkäripula on toisaalta omiaan tehostamaan terveydenhuoltoa, kun kymmenen lääkärin työt tekee yhdeksän lääkäriä. Sehän on selvää säästöä yhteiskunnalle, vain oikeasti sairaat hoidetaan.

Vertaa: Suomessa on viisi täysimittaista lääkistä (asukkaita 5 milj.), Ruotsissa 3 (asukkaita 9 milj.). Nytkin lääkäreitä koulutetaan Suomessa huomattavan paljon väestön kokoon suhteutettuna, nuorista ikäluokista n. joka sadas on lääkäri.

Lue lisää

Insinöörien koulutus vie myös huomattavan paljon resursseja. Myös työtön insinööri aiheuttaa yhteiskunnalle suuret kustannukset. Missä päin insinöörejä valmistuu kirjekurssilla? Onko lääkärin kouluttaminen 40-kertaa kalliimpaa kuin insinöörin kouluttaminen? Näin ei taida olla. Lääkäreistä on pulaa, ja resursseja pitäisi siirtää insinöörikoulutuksesta lääkäreiden kouluttamiseen.

Lääkäripula suurentaa yhteiskunnan resursseja, sillä lääkäreiden palkkiot nousevat pulan takia epärealistiselle tasolle. Samalla kansalaiset jäävät ilman kunnollista hoitoa, joka aiheuttaa sairauksia ja työkyvyttömyyttä.

Vertaa: Norjassa (alle 5 miljoonaa asukasta) lääketieteen koulutuksessa on 900 aloituspaikkaa vuosittain kun taas Suomessa (yli 5 miljoonaa asukasta) aloituspaikkoja on hieman yli 600. Ruotsissa lääkäreiden palkkiot ovat myös pienemmät kuin Suomessa.

Lääkäripulasta kirjoitti:

Insinöörien koulutus vie myös huomattavan paljon resursseja. Myös työtön insinööri aiheuttaa yhteiskunnalle suuret kustannukset. Missä päin insinöörejä valmistuu kirjekurssilla? Onko lääkärin kouluttaminen 40-kertaa kalliimpaa kuin insinöörin kouluttaminen? Näin ei taida olla. Lääkäreistä on pulaa, ja resursseja pitäisi siirtää insinöörikoulutuksesta lääkäreiden kouluttamiseen.

Lääkäripula suurentaa yhteiskunnan resursseja, sillä lääkäreiden palkkiot nousevat pulan takia epärealistiselle tasolle. Samalla kansalaiset jäävät ilman kunnollista hoitoa, joka aiheuttaa sairauksia ja työkyvyttömyyttä.

Vertaa: Norjassa (alle 5 miljoonaa asukasta) lääketieteen koulutuksessa on 900 aloituspaikkaa vuosittain kun taas Suomessa (yli 5 miljoonaa asukasta) aloituspaikkoja on hieman yli 600. Ruotsissa lääkäreiden palkkiot ovat myös pienemmät kuin Suomessa.

Lue lisää

Höpönlöpön. AMK-inssejä voidaan kouluttaa vaikka joka niemen nokassa. Lääkärikoulutus on yhteiskunnalle kalleimpia olemassolevia koulutusohjelmia. Sitä paitsi resursseja ei voi "siirtää" korkea-amiksesta lääkikseen. Tarvitaan pätevää opetushenkilökuntaa eli pitkälle erikoistuneita lääkäreitä ja riittävää potilasaines. Jos lääkikseen haluttaisiin lisää opiskelijoita, pitäisi ensin kouluttaa lisää erikoislääkäreitä ja vasta sitten lisätä peruskoulutuksen paikkoja.

Ruotsissa matalammat palkat? Taidat olla joku sosialisti. Tiesitkö, että Ruotsissa terveydenhuolto vie huomattavasti suuremman osan BKT:stä, vaikka väestö on nuorempaa ja terveempää? Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen huipputehokasta ja lääkärit saavat kohtuullisen korvauksen niskalimassa raatamisesta. Verrattuna vaikka Britanniaan terveydenhuoltoalan palkat ovat naurettavan alhaiset.

Kaikille samat palkat, järjetön veroprogressio, akateemisesti koulutetut kyykkyyn ja sinikaulusinsinööreille ja muille työläisille lisää etuuksia. Niinhän sen on mentävä.

Lääkäripulasta kirjoitti:

Insinöörien koulutus vie myös huomattavan paljon resursseja. Myös työtön insinööri aiheuttaa yhteiskunnalle suuret kustannukset. Missä päin insinöörejä valmistuu kirjekurssilla? Onko lääkärin kouluttaminen 40-kertaa kalliimpaa kuin insinöörin kouluttaminen? Näin ei taida olla. Lääkäreistä on pulaa, ja resursseja pitäisi siirtää insinöörikoulutuksesta lääkäreiden kouluttamiseen.

Lääkäripula suurentaa yhteiskunnan resursseja, sillä lääkäreiden palkkiot nousevat pulan takia epärealistiselle tasolle. Samalla kansalaiset jäävät ilman kunnollista hoitoa, joka aiheuttaa sairauksia ja työkyvyttömyyttä.

Vertaa: Norjassa (alle 5 miljoonaa asukasta) lääketieteen koulutuksessa on 900 aloituspaikkaa vuosittain kun taas Suomessa (yli 5 miljoonaa asukasta) aloituspaikkoja on hieman yli 600. Ruotsissa lääkäreiden palkkiot ovat myös pienemmät kuin Suomessa.

Lue lisää

Suomessa on sitä paitsi käytännössä kuudes lääkis: ulkomailta tulee kymmeniä nuoria lääkäreitä joka vuosi.

Tämä lääkärikoulutuksesta itkevä taitaa olla keskinkertainen insinööri, joka ei lääkikseen päässyt. Vika ON tietysti yhteiskunnassa ja lääkäriliitossa, jos MINÄ en pääse lääkikseen.

sosialismi kirjoitti:

Höpönlöpön. AMK-inssejä voidaan kouluttaa vaikka joka niemen nokassa. Lääkärikoulutus on yhteiskunnalle kalleimpia olemassolevia koulutusohjelmia. Sitä paitsi resursseja ei voi "siirtää" korkea-amiksesta lääkikseen. Tarvitaan pätevää opetushenkilökuntaa eli pitkälle erikoistuneita lääkäreitä ja riittävää potilasaines. Jos lääkikseen haluttaisiin lisää opiskelijoita, pitäisi ensin kouluttaa lisää erikoislääkäreitä ja vasta sitten lisätä peruskoulutuksen paikkoja.

Ruotsissa matalammat palkat? Taidat olla joku sosialisti. Tiesitkö, että Ruotsissa terveydenhuolto vie huomattavasti suuremman osan BKT:stä, vaikka väestö on nuorempaa ja terveempää? Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen huipputehokasta ja lääkärit saavat kohtuullisen korvauksen niskalimassa raatamisesta. Verrattuna vaikka Britanniaan terveydenhuoltoalan palkat ovat naurettavan alhaiset.

Kaikille samat palkat, järjetön veroprogressio, akateemisesti koulutetut kyykkyyn ja sinikaulusinsinööreille ja muille työläisille lisää etuuksia. Niinhän sen on mentävä.

Lue lisää

AMK-insinöörejä ei ihan jokapaikassa voida kouluttaa. Resursseja voidaan kyllä siirtää, palkataan lisää opetushenkilökuntaa ja rakennetaan lisää tiloja. Ja tosiaan ensin pitää kouluttaa lisää erikoislääkäreitä.

Suomessa lääkäreiden palkkiot ovat yleiseen palkkatasoon nähden eurooppalaisittain huipputasoa. No, "vaikkapa" Britanniassa ne ovat korkeammat, mutta Britannia on niitä harvoja maita joissa lääkäreiden palkat ovat korkeammat kuin Suomessa. "Esimerkiksi" Britanniassa insinöörien keskipalkka on noin 8000 euroa kuukaudessa, eli yli 2-kertainen Suomeen nähden.

minäminä... kirjoitti:

Suomessa on sitä paitsi käytännössä kuudes lääkis: ulkomailta tulee kymmeniä nuoria lääkäreitä joka vuosi.

Tämä lääkärikoulutuksesta itkevä taitaa olla keskinkertainen insinööri, joka ei lääkikseen päässyt. Vika ON tietysti yhteiskunnassa ja lääkäriliitossa, jos MINÄ en pääse lääkikseen.

Lue lisää

Yhteiskunnan resurssien tuhlausta on kouluttaa ihmisiä työttömiksi samalla, kuin toisilla aloilla on työvoimapula. Kartellit rajoittavat kilpailua ja aiheuttavat hyvinvointitappiota.

Se, että Suomalaiset nuoret joutuvat lähtemään ulkomaille opiskelemaan opiskelupaikkojen puutteessa kertoo myös koulutusmäärien vähäisyydestä.

Onko sitten järkevää, että yhä suuremmalla osalla lääketieteen opiskelijoista on jo takana korkeakoulututkinto?

sosialismi kirjoitti:

Höpönlöpön. AMK-inssejä voidaan kouluttaa vaikka joka niemen nokassa. Lääkärikoulutus on yhteiskunnalle kalleimpia olemassolevia koulutusohjelmia. Sitä paitsi resursseja ei voi "siirtää" korkea-amiksesta lääkikseen. Tarvitaan pätevää opetushenkilökuntaa eli pitkälle erikoistuneita lääkäreitä ja riittävää potilasaines. Jos lääkikseen haluttaisiin lisää opiskelijoita, pitäisi ensin kouluttaa lisää erikoislääkäreitä ja vasta sitten lisätä peruskoulutuksen paikkoja.

Ruotsissa matalammat palkat? Taidat olla joku sosialisti. Tiesitkö, että Ruotsissa terveydenhuolto vie huomattavasti suuremman osan BKT:stä, vaikka väestö on nuorempaa ja terveempää? Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen huipputehokasta ja lääkärit saavat kohtuullisen korvauksen niskalimassa raatamisesta. Verrattuna vaikka Britanniaan terveydenhuoltoalan palkat ovat naurettavan alhaiset.

Kaikille samat palkat, järjetön veroprogressio, akateemisesti koulutetut kyykkyyn ja sinikaulusinsinööreille ja muille työläisille lisää etuuksia. Niinhän sen on mentävä.

Lue lisää

Jos lääkäreitä olisi tarpeeksi, niin työtä ei tarvitsisi tehdä "niskalimassa". Tällöin myös työssä viihtyminen paranisi.

sosialismi kirjoitti:

Höpönlöpön. AMK-inssejä voidaan kouluttaa vaikka joka niemen nokassa. Lääkärikoulutus on yhteiskunnalle kalleimpia olemassolevia koulutusohjelmia. Sitä paitsi resursseja ei voi "siirtää" korkea-amiksesta lääkikseen. Tarvitaan pätevää opetushenkilökuntaa eli pitkälle erikoistuneita lääkäreitä ja riittävää potilasaines. Jos lääkikseen haluttaisiin lisää opiskelijoita, pitäisi ensin kouluttaa lisää erikoislääkäreitä ja vasta sitten lisätä peruskoulutuksen paikkoja.

Ruotsissa matalammat palkat? Taidat olla joku sosialisti. Tiesitkö, että Ruotsissa terveydenhuolto vie huomattavasti suuremman osan BKT:stä, vaikka väestö on nuorempaa ja terveempää? Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen huipputehokasta ja lääkärit saavat kohtuullisen korvauksen niskalimassa raatamisesta. Verrattuna vaikka Britanniaan terveydenhuoltoalan palkat ovat naurettavan alhaiset.

Kaikille samat palkat, järjetön veroprogressio, akateemisesti koulutetut kyykkyyn ja sinikaulusinsinööreille ja muille työläisille lisää etuuksia. Niinhän sen on mentävä.

Lue lisää

Ruotsissa lääkäreitä on yli 30% enemmän väkilukuun suhteutettuna kuin Suomessa. Tämä voi osaltaa selittää sen, että väestö pysyy siellä terveempänä. Moni Suomalainen varmasti haluaisi lisää resursseja terveydenhuoltoon.

eilääkiksessä kirjoitti:

Prosentin työttömyys olisi hyvä?
Öööh, tuota noin ihan vain tiedoksi, että lääkärikoulutus vaatii aika paljon resursseja. AMK-inssejä voidaan valmistaa vaikka kirjekursseilla, mutta lääkärikoulutus vaatii hieman tasokkaampaa opetusta. Työtön lääkäri aiheuttaa aivan liian suuret kustannukset yhteiskunnalle ja on toisaalta omalta osaltaan syönyt lääkärikoulutuksen alimitoitettuja resursseja. Pieni lääkäripula on toisaalta omiaan tehostamaan terveydenhuoltoa, kun kymmenen lääkärin työt tekee yhdeksän lääkäriä. Sehän on selvää säästöä yhteiskunnalle, vain oikeasti sairaat hoidetaan.

Vertaa: Suomessa on viisi täysimittaista lääkistä (asukkaita 5 milj.), Ruotsissa 3 (asukkaita 9 milj.). Nytkin lääkäreitä koulutetaan Suomessa huomattavan paljon väestön kokoon suhteutettuna, nuorista ikäluokista n. joka sadas on lääkäri.

Lue lisää

siis liikaa lääkärikoulutusta? Kamoonnnn... jos on jatkuva pula niin et voi millään perustella sitä vertailemalla naapurimaihin ym. Haluat vain itselles lisää liksaa kun ei oo niin paljoo kilpailijoita (se on ihan läpinäkyvää viesteissäs). Tosiasiassa säästöä syntyisi, kun alkuhaastattelussa olisi tarpeeksi lääkärillä aikaa perehtyä potilaaseenm mutta se on haaveissa vain niin kauan kuin lääkäreitä on niin vähän kuin nyt on.

sosialismi kirjoitti:

Höpönlöpön. AMK-inssejä voidaan kouluttaa vaikka joka niemen nokassa. Lääkärikoulutus on yhteiskunnalle kalleimpia olemassolevia koulutusohjelmia. Sitä paitsi resursseja ei voi "siirtää" korkea-amiksesta lääkikseen. Tarvitaan pätevää opetushenkilökuntaa eli pitkälle erikoistuneita lääkäreitä ja riittävää potilasaines. Jos lääkikseen haluttaisiin lisää opiskelijoita, pitäisi ensin kouluttaa lisää erikoislääkäreitä ja vasta sitten lisätä peruskoulutuksen paikkoja.

Ruotsissa matalammat palkat? Taidat olla joku sosialisti. Tiesitkö, että Ruotsissa terveydenhuolto vie huomattavasti suuremman osan BKT:stä, vaikka väestö on nuorempaa ja terveempää? Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen huipputehokasta ja lääkärit saavat kohtuullisen korvauksen niskalimassa raatamisesta. Verrattuna vaikka Britanniaan terveydenhuoltoalan palkat ovat naurettavan alhaiset.

Kaikille samat palkat, järjetön veroprogressio, akateemisesti koulutetut kyykkyyn ja sinikaulusinsinööreille ja muille työläisille lisää etuuksia. Niinhän sen on mentävä.

Lue lisää

Eikös markkinatalouteen kuuluisi jonkinlainen kilpailu? Jatkuvan lääkäripulan ylläpitäminen tuskin edistää kilpailua alalla.

sosialismi kirjoitti:

Höpönlöpön. AMK-inssejä voidaan kouluttaa vaikka joka niemen nokassa. Lääkärikoulutus on yhteiskunnalle kalleimpia olemassolevia koulutusohjelmia. Sitä paitsi resursseja ei voi "siirtää" korkea-amiksesta lääkikseen. Tarvitaan pätevää opetushenkilökuntaa eli pitkälle erikoistuneita lääkäreitä ja riittävää potilasaines. Jos lääkikseen haluttaisiin lisää opiskelijoita, pitäisi ensin kouluttaa lisää erikoislääkäreitä ja vasta sitten lisätä peruskoulutuksen paikkoja.

Ruotsissa matalammat palkat? Taidat olla joku sosialisti. Tiesitkö, että Ruotsissa terveydenhuolto vie huomattavasti suuremman osan BKT:stä, vaikka väestö on nuorempaa ja terveempää? Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen huipputehokasta ja lääkärit saavat kohtuullisen korvauksen niskalimassa raatamisesta. Verrattuna vaikka Britanniaan terveydenhuoltoalan palkat ovat naurettavan alhaiset.

Kaikille samat palkat, järjetön veroprogressio, akateemisesti koulutetut kyykkyyn ja sinikaulusinsinööreille ja muille työläisille lisää etuuksia. Niinhän sen on mentävä.

Lue lisää

Kivahan se täällä on naureskella massakoulutetuille työttömille insinööreille. Insinöörit ja vientiteollisuus sentään tuovat ne rahat Suomeen jolla myös lääkäreiden ja muiden julkisen sektorin työntekijöiden palkat maksetaan. Lääkäreiden ei tarvitse kilpailla ulkomaisten tekijöiden kanssa tuotteillaan, sillä lääkärit voivat sopia palkkansa keskenään Suomessa. Lääkärit maksavat myös veroissaan jokaisen työttömän insinöörin työttömyyskorvaukset ja koulutuksen. Ai niin, mutta eihän lääkäreiden (ja juristien) tarvitse edes maksaa veroja...

"Lääkäreitä on turha kouluttaa työttömiksi, koska lääkäreiden kouluttaminen on kallista. Kohta valmistumaan alkavat koulutusmäärät johtavat tilanteeseen, että lekureita valmistuu enemmän kuin eläköityy."

Ei ole kovin kallista. 80 000 euroa halvimmassa yliopistossa per tutkinto. Eli vähemmän kuin ala-aste ja peruskoulu lukio yhteensä. Jos ne kaikki on käynyt, kannattaa jatkokouluttaa johonkin, ettei aiempi koulutus mene hukkaan. Jos vaikkapa 10 prosenttia ylimääräistä kouluttamalla säästetään 300 euroa jokaisen muun lääkärin palkankorotuspaineista, ja lääkäreitä on Lääkäriliiton mainostama 20 000, niin säästöä tulee noin 12kk*300 euroa/kk*20 000=72 miljoonaa euroa, siis joka vuosi. Ja 2000 lisälääkärin koulutus maksaa 100 000 euron kappalehinnalla 200 miljoonaa. Eli tuollainen massiivinen lisäkoulutus kattaisi hintansa muutamassa vuodessa, ja vuosikymmenen tarkastelujaksolla se olisi yhteiskunnallisesti jo suorastaan kannattavaa.

Lääkärien tarve nousee muutenkin juuri eläköitymisten takia. Jostain kumman syystä yli 60-vuotiailla on suurempi lääkärintarve kuin vaikkapa 30-50 -vuotiailla. Eli väestön vanheneminen lisää lääkärin tarvetta. Etenkin kun vanha väestö on varakasta, ja haluaa hoitoa. Enemmänkin kuin mitä valtio maksaa.

Yksi sadasta ei taida riittää, sillä lääkäripula on muodostunut suureksi. Yksi sadasta ei ole kovin suuri luku, insinööreiksi koulutetaan noin 50 sadasta.

Lääkäreiden määrä on kasvanut, mutta niin on myös tarve. Kovin massiivista ei koulutus ole ollut, koska lääkäreistä on ollut pulaa viimeiset 10 vuotta. Samalla tavalla voisi verrata insinöörien määrän kasvua. Ne luvut ovat vielä huomattavasti suurempia.

Lääkäreiden töitä pitäisi varmasti siirtää esim. hoitajille, mutta hoitajapula pahenee pienten palkkojen takia. Monet hoitajat vaihtavat tästä syystä ammattia.

Suomen lääkäritiheys EI ole euroopan tasolla kovinkaan suuri. Faktaa (ei mitää lääkäriliiton "tietoja") löytyy vaikka täältä:
http://www.finfacts.com/irelandbusinessnews/publish/article_1010625.shtml

Lääkäreiden määrä on kasvanut myös muualla voimakkaasti. Se on siis ihan normaalia. Nuo lääkäriliiton luvut lääkäreiden määrän "hurjasta" kasvusta ja "massiivisesta" koulutuksesta vaikuttavat melkoiselta propagandalta.

eräs toinen kirjoitti:

Yksi sadasta ei taida riittää, sillä lääkäripula on muodostunut suureksi. Yksi sadasta ei ole kovin suuri luku, insinööreiksi koulutetaan noin 50 sadasta.

Lääkäreiden määrä on kasvanut, mutta niin on myös tarve. Kovin massiivista ei koulutus ole ollut, koska lääkäreistä on ollut pulaa viimeiset 10 vuotta. Samalla tavalla voisi verrata insinöörien määrän kasvua. Ne luvut ovat vielä huomattavasti suurempia.

Lääkäreiden töitä pitäisi varmasti siirtää esim. hoitajille, mutta hoitajapula pahenee pienten palkkojen takia. Monet hoitajat vaihtavat tästä syystä ammattia.

Suomen lääkäritiheys EI ole euroopan tasolla kovinkaan suuri. Faktaa (ei mitää lääkäriliiton "tietoja") löytyy vaikka täältä:
http://www.finfacts.com/irelandbusinessnews/publish/article_1010625.shtml

Lääkäreiden määrä on kasvanut myös muualla voimakkaasti. Se on siis ihan normaalia. Nuo lääkäriliiton luvut lääkäreiden määrän "hurjasta" kasvusta ja "massiivisesta" koulutuksesta vaikuttavat melkoiselta propagandalta.

Lue lisää

Ehkäpä insinööreiksi ei kouluteta sentään puolta ikäluokasta. Diplomi-insinöörikoulutuksen aloittaa vuosittain noin 4000 ja insinöörikoulutuksen noin 10000. Tästä joukosta jonkin verran yli puolet valmistuu eli vaikuttaa siltä että ainakaan insinööriopinnot ammattikorkeakoulussa eivät kaikkia kiinnosta.

Lääkäreiden tarve on varmasti kasvanut sairaaloissa ja terveyskeskuksessa kun enemmän pystytään hoitamaan erilaisia sairauksia. Verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilateeseen on sairaaloissa nyt noin tuhat lääkäriä enemmän kun taas terveyskeskuksissa työvoima on noussut muutamalla sadalla. Joka tapauksessa lääkäreitä on terveydenhuollossa enemmän kuin koskaan.

Lääkärimäärä on noussut erityisesti yksityisellä sektorilla, työterveyshuollossa ja tutkimuksen parissa.

Ruotsissa lääkärikoulutuksen aloittaa 900 joka vuosi väestön ollessa 9,2 miljoonaa. Meillä aloittajia on nykyisin 600 kun väestöä on puolestaan 5,3 miljoonaa. Suhteellisesti koulutusta tarjotaan on 10 prosenttia enemmän Suomessa.

Lääkäriliiton tilastot eivät ole propagandaa vaan täyttä totta. Lääkäreiden määrä näyttää kasvavan viidellä sadalla per vuosi eli viidellä tuhannella kymmenen vuoden välein. Ennustan että lääkäreitä 25000 vuonna 2010 ja 30000 vuonna 2020. Näin ollen vuonna 2020 lääkäritiheys olisi noin yksi lääkäri per 180 asukasta. Luulisi jo riittävän vai?

Yksi vaan. kirjoitti:

Ehkäpä insinööreiksi ei kouluteta sentään puolta ikäluokasta. Diplomi-insinöörikoulutuksen aloittaa vuosittain noin 4000 ja insinöörikoulutuksen noin 10000. Tästä joukosta jonkin verran yli puolet valmistuu eli vaikuttaa siltä että ainakaan insinööriopinnot ammattikorkeakoulussa eivät kaikkia kiinnosta.

Lääkäreiden tarve on varmasti kasvanut sairaaloissa ja terveyskeskuksessa kun enemmän pystytään hoitamaan erilaisia sairauksia. Verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilateeseen on sairaaloissa nyt noin tuhat lääkäriä enemmän kun taas terveyskeskuksissa työvoima on noussut muutamalla sadalla. Joka tapauksessa lääkäreitä on terveydenhuollossa enemmän kuin koskaan.

Lääkärimäärä on noussut erityisesti yksityisellä sektorilla, työterveyshuollossa ja tutkimuksen parissa.

Ruotsissa lääkärikoulutuksen aloittaa 900 joka vuosi väestön ollessa 9,2 miljoonaa. Meillä aloittajia on nykyisin 600 kun väestöä on puolestaan 5,3 miljoonaa. Suhteellisesti koulutusta tarjotaan on 10 prosenttia enemmän Suomessa.

Lääkäriliiton tilastot eivät ole propagandaa vaan täyttä totta. Lääkäreiden määrä näyttää kasvavan viidellä sadalla per vuosi eli viidellä tuhannella kymmenen vuoden välein. Ennustan että lääkäreitä 25000 vuonna 2010 ja 30000 vuonna 2020. Näin ollen vuonna 2020 lääkäritiheys olisi noin yksi lääkäri per 180 asukasta. Luulisi jo riittävän vai?

Lue lisää

Jotta lääkäreitä olisi 30 000 vuonna 2020 pitäisi koulutusmääriä nostaa todella paljon. Jo vuonna 1980 oli aloituspaikkoja noin 550. Tällä hetkellä aloituspaikkoja on noin 600. Lähes 30 vuoden aikana aloituspaikkojen määrä on noussut vaivaiset kymmenen prosenttia, ja välillä aloituspaikkoja oli vain 350 kun lääkäreistä oli työttömänä "hurjat" 2%.

Yksi lääkäri 180 asukasta kohden riittäisi varmasti, mutta nykyisillä koulutusmäärillä ei päästä lähellekään.

Lääkäriliiton mukaan lääkäritiheys on Suomessa "kansainvälisesti korkealla tasolla". Niin, ovathan Suomessa autot kansainvälisesti katsoen todella uusia, ja kansa on myös äärimmäisen varakasta. Jos verrataan muuhun länsi-eurooppaan tai OECD -maihin onkin tilanne hieman erilainen...Tästä tulee väistämättä vaikutelma aika paksusta propagandasta.

Ehkä insinööriliittojenkin pitäisi esitellä tilastoja enemmän. Insinöörien määrä on noin 2,5 -kertaistunut vuodesta 2007 "massakoulutuksen" seurauksena. Myös insinöörejä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä ei silti muuta sitä tosiasiaa, että lääkäreistä on huutava pula, insinööreistä taas ei.

tunkkaista makua kirjoitti:

Jotta lääkäreitä olisi 30 000 vuonna 2020 pitäisi koulutusmääriä nostaa todella paljon. Jo vuonna 1980 oli aloituspaikkoja noin 550. Tällä hetkellä aloituspaikkoja on noin 600. Lähes 30 vuoden aikana aloituspaikkojen määrä on noussut vaivaiset kymmenen prosenttia, ja välillä aloituspaikkoja oli vain 350 kun lääkäreistä oli työttömänä "hurjat" 2%.

Yksi lääkäri 180 asukasta kohden riittäisi varmasti, mutta nykyisillä koulutusmäärillä ei päästä lähellekään.

Lääkäriliiton mukaan lääkäritiheys on Suomessa "kansainvälisesti korkealla tasolla". Niin, ovathan Suomessa autot kansainvälisesti katsoen todella uusia, ja kansa on myös äärimmäisen varakasta. Jos verrataan muuhun länsi-eurooppaan tai OECD -maihin onkin tilanne hieman erilainen...Tästä tulee väistämättä vaikutelma aika paksusta propagandasta.

Ehkä insinööriliittojenkin pitäisi esitellä tilastoja enemmän. Insinöörien määrä on noin 2,5 -kertaistunut vuodesta 2007 "massakoulutuksen" seurauksena. Myös insinöörejä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä ei silti muuta sitä tosiasiaa, että lääkäreistä on huutava pula, insinööreistä taas ei.

Lue lisää

siis insinöörien määrä on 2,5 -kertaistunut vuodesta 1980 vuoteen 2007

tunkkaista makua kirjoitti:

Jotta lääkäreitä olisi 30 000 vuonna 2020 pitäisi koulutusmääriä nostaa todella paljon. Jo vuonna 1980 oli aloituspaikkoja noin 550. Tällä hetkellä aloituspaikkoja on noin 600. Lähes 30 vuoden aikana aloituspaikkojen määrä on noussut vaivaiset kymmenen prosenttia, ja välillä aloituspaikkoja oli vain 350 kun lääkäreistä oli työttömänä "hurjat" 2%.

Yksi lääkäri 180 asukasta kohden riittäisi varmasti, mutta nykyisillä koulutusmäärillä ei päästä lähellekään.

Lääkäriliiton mukaan lääkäritiheys on Suomessa "kansainvälisesti korkealla tasolla". Niin, ovathan Suomessa autot kansainvälisesti katsoen todella uusia, ja kansa on myös äärimmäisen varakasta. Jos verrataan muuhun länsi-eurooppaan tai OECD -maihin onkin tilanne hieman erilainen...Tästä tulee väistämättä vaikutelma aika paksusta propagandasta.

Ehkä insinööriliittojenkin pitäisi esitellä tilastoja enemmän. Insinöörien määrä on noin 2,5 -kertaistunut vuodesta 2007 "massakoulutuksen" seurauksena. Myös insinöörejä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä ei silti muuta sitä tosiasiaa, että lääkäreistä on huutava pula, insinööreistä taas ei.

Lue lisää

Miksi et lukenut yllä olevia viestejä jossa mainittiin lääkärimääriä aikaisempina vuosina? Älä kirjoita valheellista propagandaa kun oikeaa tietoakin on saatavana. Nimenomaan lääkäreitä oli vuonna 1980 yhteensä 9517 ja 2007 yhteensä 22358.

Lääkärimäärä on 27 vuoden aikana kasvanut lukumääräisesti 12841 uudella lääkärillä (= 135 prosenttia!). Kasvua on 476 joka vuosi huolimatta parin vuoden mittaisesta koulutussupistuksesta 1990-luvulla. Jo tämän perusteella lääkärimäärä olisi vuonna 2020 yhteensä 28546 ilman että on huomioitu reilua noin sadan paikan vuotuista koulutusmäärän lisäystä vuosituhannen vaihteen jälkeen.

Lääkäreistä ei kovin suurta pulaa ole sairaaloissa paitsi ehkä muutamalla erikoisalalla keskus- ja aluesairaaloissa. Lääkäripula on nimenomaan perusterveydenhuollossa. Pitäisikö lisätä pakollista työskentelyaikaa terveyskeskuksissa tai kouluttaa nimenomaan terveyskeskuslääkäreitä jotka sitoutuisivat jo pääsykokeiden yhteydessä työskentelemään perusterveydenhuollossa?

Yksi vaan. kirjoitti:

Miksi et lukenut yllä olevia viestejä jossa mainittiin lääkärimääriä aikaisempina vuosina? Älä kirjoita valheellista propagandaa kun oikeaa tietoakin on saatavana. Nimenomaan lääkäreitä oli vuonna 1980 yhteensä 9517 ja 2007 yhteensä 22358.

Lääkärimäärä on 27 vuoden aikana kasvanut lukumääräisesti 12841 uudella lääkärillä (= 135 prosenttia!). Kasvua on 476 joka vuosi huolimatta parin vuoden mittaisesta koulutussupistuksesta 1990-luvulla. Jo tämän perusteella lääkärimäärä olisi vuonna 2020 yhteensä 28546 ilman että on huomioitu reilua noin sadan paikan vuotuista koulutusmäärän lisäystä vuosituhannen vaihteen jälkeen.

Lääkäreistä ei kovin suurta pulaa ole sairaaloissa paitsi ehkä muutamalla erikoisalalla keskus- ja aluesairaaloissa. Lääkäripula on nimenomaan perusterveydenhuollossa. Pitäisikö lisätä pakollista työskentelyaikaa terveyskeskuksissa tai kouluttaa nimenomaan terveyskeskuslääkäreitä jotka sitoutuisivat jo pääsykokeiden yhteydessä työskentelemään perusterveydenhuollossa?

Lue lisää

Oletko vähän yksinkertainen, vai haluatko vain levitellä lääkäriliiton propagandaa? Yrittäisit edes laskea tai ajatella itse.

Lääkäreitä oli vuonna 1980 yhteensä vain 9517, sillä 50- ja 60-luvuilla aloituspaikkoja oli todella vähän (100-400). Lääkäriliitto vääristelee (luultavasti tarkoituksella) kyseisessä tilastossa lääkäreiden kokonaismäärää ja siten myös esittää lääkäritiheyden suurempana kuin se on. Lääkäriliiton tilastossa ovat nimittäin mukana myös eläkkeellä olevat lääkärit jolloin kokonaismääräksi saadaan 22358. Työikäisiä ja työssä olevia lääkäreitä on 17 609, joka myös selviää sivustolta.

Luuletko tosiaan, että lääkärimäärä jatkaa nykyistä kasvuvauhtia myös jatkossa? Tällä hetkellä suurimman työelämässä olevien lääkärien ikäluokan muodostavat 50-54 vuotiaat, joita on 3209. Noin 30 vuotta sitten lääkäreitä on siis koulutettu vuosittain yli 600. Kun tämä ikäluokka jää eläkkeelle, tarvitaan uusia lääkäreitä vähintää yhtä paljon, jotta lääkärimäärä kasvaisi lainkaan.

Jos olisit itse lukenut yllä olevia viestejä olisit saattanut huomata, että jo 80-luvun alussa ja 70-luvun lopussa lääkärikoulutuksessa aloituspaikkoja oli n. 550. Tämä on lähes yhtä paljon kuin nykyään, ja yli 1,5 -kertainen verrattuna vuoteen 1994.

Jotta lääkäreitä olisi yli 28000 vuonna 2020, olisi edellisen noin 40 vuoden aikana pitänyt valmistua vuosittain vähintään 700 (lasketaan mukaan vain työssäolevat ja työuran pituudeksi noin 40 vuotta). Tämä ei tule toteutumaan, koska esimerkiksi 90-luvun puolivälissä lääkäreitä koulutettiin todella vähän, ja vielä nytkin jäädään tuosta lukemasta.

Tämänhetkisillä koulutusmäärillä lääkäreiden määrä kasvaa nopeasti enää muutaman vuoden ajan, tämän jälkeen koulutusmääriä pitäisi viimeistään nostaa.

Lääkäreistä ei ole kaikkialla kovin suurta pulaa, mutta miksi pulaa pitäisi edes olla? Terveyskeskuksissa pula on paha joka puolella vaikka palkatkin ovat korkeat. Paras ja tehokkain keino olisi koulutusmäärän nostaminen 100-200 nykyisestä, jolloin lääkäreiden määrä kasvaisi myös jatkossa (tosin hitaammin kuin nyt) väestön vanhetessa.

Eikö useammalle pitäisi antaa mahdollisuus kouluttautua kun lääkäreistä on jatkuva pula? Koulutusmäärät ovat laahanneet paikallaan jo pitkään. Samalla hakijamäärät ovat kasvaneet hurjaa vauhtia.

yksi toinen kirjoitti:

Oletko vähän yksinkertainen, vai haluatko vain levitellä lääkäriliiton propagandaa? Yrittäisit edes laskea tai ajatella itse.

Lääkäreitä oli vuonna 1980 yhteensä vain 9517, sillä 50- ja 60-luvuilla aloituspaikkoja oli todella vähän (100-400). Lääkäriliitto vääristelee (luultavasti tarkoituksella) kyseisessä tilastossa lääkäreiden kokonaismäärää ja siten myös esittää lääkäritiheyden suurempana kuin se on. Lääkäriliiton tilastossa ovat nimittäin mukana myös eläkkeellä olevat lääkärit jolloin kokonaismääräksi saadaan 22358. Työikäisiä ja työssä olevia lääkäreitä on 17 609, joka myös selviää sivustolta.

Luuletko tosiaan, että lääkärimäärä jatkaa nykyistä kasvuvauhtia myös jatkossa? Tällä hetkellä suurimman työelämässä olevien lääkärien ikäluokan muodostavat 50-54 vuotiaat, joita on 3209. Noin 30 vuotta sitten lääkäreitä on siis koulutettu vuosittain yli 600. Kun tämä ikäluokka jää eläkkeelle, tarvitaan uusia lääkäreitä vähintää yhtä paljon, jotta lääkärimäärä kasvaisi lainkaan.

Jos olisit itse lukenut yllä olevia viestejä olisit saattanut huomata, että jo 80-luvun alussa ja 70-luvun lopussa lääkärikoulutuksessa aloituspaikkoja oli n. 550. Tämä on lähes yhtä paljon kuin nykyään, ja yli 1,5 -kertainen verrattuna vuoteen 1994.

Jotta lääkäreitä olisi yli 28000 vuonna 2020, olisi edellisen noin 40 vuoden aikana pitänyt valmistua vuosittain vähintään 700 (lasketaan mukaan vain työssäolevat ja työuran pituudeksi noin 40 vuotta). Tämä ei tule toteutumaan, koska esimerkiksi 90-luvun puolivälissä lääkäreitä koulutettiin todella vähän, ja vielä nytkin jäädään tuosta lukemasta.

Tämänhetkisillä koulutusmäärillä lääkäreiden määrä kasvaa nopeasti enää muutaman vuoden ajan, tämän jälkeen koulutusmääriä pitäisi viimeistään nostaa.

Lääkäreistä ei ole kaikkialla kovin suurta pulaa, mutta miksi pulaa pitäisi edes olla? Terveyskeskuksissa pula on paha joka puolella vaikka palkatkin ovat korkeat. Paras ja tehokkain keino olisi koulutusmäärän nostaminen 100-200 nykyisestä, jolloin lääkäreiden määrä kasvaisi myös jatkossa (tosin hitaammin kuin nyt) väestön vanhetessa.

Eikö useammalle pitäisi antaa mahdollisuus kouluttautua kun lääkäreistä on jatkuva pula? Koulutusmäärät ovat laahanneet paikallaan jo pitkään. Samalla hakijamäärät ovat kasvaneet hurjaa vauhtia.

Lue lisää

Mutta eihän sillä ole väliä, vaikka lääkäreitä koulutettisiin yhä enemmän. Pulaa on nimenomaan pienten paikkakuntien terveysasemilla, joilla lääkirit eivät yksinkertaisesti halua työskennellä, oli heitä sitten sata tai vaikka miljoona! Ja vaikka suurten kaupunkien sairaaloihin tulisi kolutuspaikkojen isäämisen johdosta ylityöllisyyttä, lähtisivät lääkärit todennäköisesti mielummin ulkomaille töihin, kuin jonnekin perämaan pikkuterveyskeskukseen, näin ainakin itse tekisin. Näin ollen ongelman lähtökohtana ei ole lääkäreiden liian vähäinen koulutus, vaan suoraan sanottuna terveyskeskuksien paskat työolot!

lukija vain kirjoitti:

Mutta eihän sillä ole väliä, vaikka lääkäreitä koulutettisiin yhä enemmän. Pulaa on nimenomaan pienten paikkakuntien terveysasemilla, joilla lääkirit eivät yksinkertaisesti halua työskennellä, oli heitä sitten sata tai vaikka miljoona! Ja vaikka suurten kaupunkien sairaaloihin tulisi kolutuspaikkojen isäämisen johdosta ylityöllisyyttä, lähtisivät lääkärit todennäköisesti mielummin ulkomaille töihin, kuin jonnekin perämaan pikkuterveyskeskukseen, näin ainakin itse tekisin. Näin ollen ongelman lähtökohtana ei ole lääkäreiden liian vähäinen koulutus, vaan suoraan sanottuna terveyskeskuksien paskat työolot!

Lue lisää

Pulaa on myös suurten paikkakuntien, kuten Helsingin, Espoon ja Oulun terveysasemilla. Osa koulutukseen hakevista varmasti haluaisi työskennellä kyseisissä töissä. Tällä hetkellä lääkäreitä ei vain riitä kaikkiin töihin, ja siksi mielenkiintoisimmat paikat menevät ensin.

Terveyskeskusten työoloissa varmasti olisi parannettavaa. Palkat ovat jo erittäin hyvät, mutta työmäärä on usein liiallinen. Tosin keikkafirmatkin kärsivät lääkäripulasta, vaikka niiden kautta työmäärää voisikin säädellä. Myös yksityiset lääkäriasemat kärsivät lääkäripulasta. Ovatko työolot niissäkin "paskat"?

yksi toinen kirjoitti:

Oletko vähän yksinkertainen, vai haluatko vain levitellä lääkäriliiton propagandaa? Yrittäisit edes laskea tai ajatella itse.

Lääkäreitä oli vuonna 1980 yhteensä vain 9517, sillä 50- ja 60-luvuilla aloituspaikkoja oli todella vähän (100-400). Lääkäriliitto vääristelee (luultavasti tarkoituksella) kyseisessä tilastossa lääkäreiden kokonaismäärää ja siten myös esittää lääkäritiheyden suurempana kuin se on. Lääkäriliiton tilastossa ovat nimittäin mukana myös eläkkeellä olevat lääkärit jolloin kokonaismääräksi saadaan 22358. Työikäisiä ja työssä olevia lääkäreitä on 17 609, joka myös selviää sivustolta.

Luuletko tosiaan, että lääkärimäärä jatkaa nykyistä kasvuvauhtia myös jatkossa? Tällä hetkellä suurimman työelämässä olevien lääkärien ikäluokan muodostavat 50-54 vuotiaat, joita on 3209. Noin 30 vuotta sitten lääkäreitä on siis koulutettu vuosittain yli 600. Kun tämä ikäluokka jää eläkkeelle, tarvitaan uusia lääkäreitä vähintää yhtä paljon, jotta lääkärimäärä kasvaisi lainkaan.

Jos olisit itse lukenut yllä olevia viestejä olisit saattanut huomata, että jo 80-luvun alussa ja 70-luvun lopussa lääkärikoulutuksessa aloituspaikkoja oli n. 550. Tämä on lähes yhtä paljon kuin nykyään, ja yli 1,5 -kertainen verrattuna vuoteen 1994.

Jotta lääkäreitä olisi yli 28000 vuonna 2020, olisi edellisen noin 40 vuoden aikana pitänyt valmistua vuosittain vähintään 700 (lasketaan mukaan vain työssäolevat ja työuran pituudeksi noin 40 vuotta). Tämä ei tule toteutumaan, koska esimerkiksi 90-luvun puolivälissä lääkäreitä koulutettiin todella vähän, ja vielä nytkin jäädään tuosta lukemasta.

Tämänhetkisillä koulutusmäärillä lääkäreiden määrä kasvaa nopeasti enää muutaman vuoden ajan, tämän jälkeen koulutusmääriä pitäisi viimeistään nostaa.

Lääkäreistä ei ole kaikkialla kovin suurta pulaa, mutta miksi pulaa pitäisi edes olla? Terveyskeskuksissa pula on paha joka puolella vaikka palkatkin ovat korkeat. Paras ja tehokkain keino olisi koulutusmäärän nostaminen 100-200 nykyisestä, jolloin lääkäreiden määrä kasvaisi myös jatkossa (tosin hitaammin kuin nyt) väestön vanhetessa.

Eikö useammalle pitäisi antaa mahdollisuus kouluttautua kun lääkäreistä on jatkuva pula? Koulutusmäärät ovat laahanneet paikallaan jo pitkään. Samalla hakijamäärät ovat kasvaneet hurjaa vauhtia.

Lue lisää

"Eikö useammalle pitäisi antaa mahdollisuus kouluttautua kun lääkäreistä on jatkuva pula? Koulutusmäärät ovat laahanneet paikallaan jo pitkään. Samalla hakijamäärät ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. "

Suurin syy, miksi lääketieteen opiskelijat, minä mukaan lukien, vastustavat sisäänottomäärien nostoa, on se, että jo nyt törmään päivittäin liian suuriin ryhmäkokoihin. Kaikille ei riitä potilaita, obduktioissa aremmat kurkkivat rohkeampien olkien yli, ja jos pakollisia luentoja järjestetään oman koulumme pienemmässä luentosalissa, osa joutuu istumaan lattialla.
Jos kurssikoot vielä suurenisivat, opetuksen laatu kärsisi kovasti. Tavallaan oikeudentajuuni kyllä istuu se, että rohkeimmat näkevät ja kokevat paljon arkajalkoja enemmän, mutta miten asian ajattelee sen aremman lääkärin potilas?

Livia.. kirjoitti:

"Eikö useammalle pitäisi antaa mahdollisuus kouluttautua kun lääkäreistä on jatkuva pula? Koulutusmäärät ovat laahanneet paikallaan jo pitkään. Samalla hakijamäärät ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. "

Suurin syy, miksi lääketieteen opiskelijat, minä mukaan lukien, vastustavat sisäänottomäärien nostoa, on se, että jo nyt törmään päivittäin liian suuriin ryhmäkokoihin. Kaikille ei riitä potilaita, obduktioissa aremmat kurkkivat rohkeampien olkien yli, ja jos pakollisia luentoja järjestetään oman koulumme pienemmässä luentosalissa, osa joutuu istumaan lattialla.
Jos kurssikoot vielä suurenisivat, opetuksen laatu kärsisi kovasti. Tavallaan oikeudentajuuni kyllä istuu se, että rohkeimmat näkevät ja kokevat paljon arkajalkoja enemmän, mutta miten asian ajattelee sen aremman lääkärin potilas?

Lue lisää

Ehkä ei pitäisi vastustaa sisäänottomäärien nostoa, vaan pyrkiä saamaan koulutukselle lisää resursseja ja rahoitusta. Näin saataisiin laadukkaampaa opetusta ja myös koulutusmäärien nosto olisi mahdollista.

___________________________... kirjoitti:

Ehkä ei pitäisi vastustaa sisäänottomäärien nostoa, vaan pyrkiä saamaan koulutukselle lisää resursseja ja rahoitusta. Näin saataisiin laadukkaampaa opetusta ja myös koulutusmäärien nosto olisi mahdollista.

Lue lisää

Resursseja on luvattu monta kertaa ja lupailtiin kun sisäänottomääriä kasvatettiin, mutta kas kun mitään ei tapahtunut. Siksi on parempi vastustaa sisäänottomäärien nostoa kuin luottaa katteettomiin lupauksiin lisäresursseista. Lisäksi moni resurssi on sellainen, joita ei rahalla saa lisää. (Esim. potilaat ja pätevät opettajat yliopistosairaalassa.)

___________________________... kirjoitti:

Ehkä ei pitäisi vastustaa sisäänottomäärien nostoa, vaan pyrkiä saamaan koulutukselle lisää resursseja ja rahoitusta. Näin saataisiin laadukkaampaa opetusta ja myös koulutusmäärien nosto olisi mahdollista.

Lue lisää

ne resurssit ja rahoitus sekä pätevät opettajat, joista on jo nykyisillä sisäänottomäärillä puutetta. Sitten voidaan kasvattaa määriä.

ensin saada kirjoitti:

ne resurssit ja rahoitus sekä pätevät opettajat, joista on jo nykyisillä sisäänottomäärillä puutetta. Sitten voidaan kasvattaa määriä.

Rahoitusta pitäisi hankkia huomattavasti lisää koulutuksen laadun ja myös määrän turvaamiseksi. Irtoaisiko esimerkiksi kuntaliitolta ylimääräistä? Kuntaliitto ainakin voisi olla kiinnostunut rahoittamaan tällaista toimintaa.

tunkkaista makua kirjoitti:

Jotta lääkäreitä olisi 30 000 vuonna 2020 pitäisi koulutusmääriä nostaa todella paljon. Jo vuonna 1980 oli aloituspaikkoja noin 550. Tällä hetkellä aloituspaikkoja on noin 600. Lähes 30 vuoden aikana aloituspaikkojen määrä on noussut vaivaiset kymmenen prosenttia, ja välillä aloituspaikkoja oli vain 350 kun lääkäreistä oli työttömänä "hurjat" 2%.

Yksi lääkäri 180 asukasta kohden riittäisi varmasti, mutta nykyisillä koulutusmäärillä ei päästä lähellekään.

Lääkäriliiton mukaan lääkäritiheys on Suomessa "kansainvälisesti korkealla tasolla". Niin, ovathan Suomessa autot kansainvälisesti katsoen todella uusia, ja kansa on myös äärimmäisen varakasta. Jos verrataan muuhun länsi-eurooppaan tai OECD -maihin onkin tilanne hieman erilainen...Tästä tulee väistämättä vaikutelma aika paksusta propagandasta.

Ehkä insinööriliittojenkin pitäisi esitellä tilastoja enemmän. Insinöörien määrä on noin 2,5 -kertaistunut vuodesta 2007 "massakoulutuksen" seurauksena. Myös insinöörejä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä ei silti muuta sitä tosiasiaa, että lääkäreistä on huutava pula, insinööreistä taas ei.

Lue lisää

Erikoistuminen, että kaikki lääkärit, jotka valmistuvat, eivät hoida kaikkia potilaita vaan hyvin paljon on erikoistuneitä, jotka hoitavat vain tiettyjä sairauksia potevia. Eli Yleislääkäreitä tuskin on millään paikkakunnalla liikaa, vai onko?

"Ikäluokasta joka sadas koulutetaan lääkäriksi eli joka vuosi aloittaa 600 uutta lääkäriopiskelijaa."

Joka vuosi aloittaa 600 uutta lääkäriopiskelijaa. Valmistuneita näkyy olevan näistä 85-90 prosenttia. Osa jää matkan varrelle. Vuonna 2010 oli tilastokummajainen tutkintorakenneuudistuksen takia, jolloin muinaisia opiskelijoita tuli suorittamaan tutkintonsa loppuun, mutta tässä lääkäreiden valmistumismääriä viime vuosilta:

2005 460
2006 415
2007 536
2008 510
2009 582
2010 656
2011 583

Aloitusmäärät ovat olleet vuonna 1999 480 ja vuodesta 2001 alkaen yli 600. Katoa käy jonkin verran, eli kaikki aloittaneet eivät valmistu. Lääkäriksi kouluttamismääriä arvioitaessa pitäisi käyttää valmistumismääriä, ei aloituspaikkamääriä. Jos joka ikäluokasta todella prosentti koulutettaisiin lääkäriksi, Suomessa olisi 50 vuoden päästä noin yksi työikäinen lääkäri 200-250 asukasta kohti. Syynä se, että lääkäriksi valmistutaan keskimäärin jossain 30 ikävuoden tienoilla, eli nuorissa ei ole paljoa lääkäreitä - ja vastaavasti eläkeikäluokat ovat myös työikäisen väestön ulkopuolella. Ja väestö vanhenee.

Lääketieteen opetusresursseja pitäisi ehdottomasti lisätä. Tähän luulisi löytyvän rahaa. Lääkäripulasta kärsivät kunnat ovat varmasti kiinnostuneita antamaan rahaa koulutuksen resurssien lisäämiseksi.

Pitäisikö perustaa uusi lääketieteellinen tiedekunta esimerkiksi Joensuun tai Rovaniemen yliopistoon?

on liian vähän kirjoitti:

Lääketieteen opetusresursseja pitäisi ehdottomasti lisätä. Tähän luulisi löytyvän rahaa. Lääkäripulasta kärsivät kunnat ovat varmasti kiinnostuneita antamaan rahaa koulutuksen resurssien lisäämiseksi.

Pitäisikö perustaa uusi lääketieteellinen tiedekunta esimerkiksi Joensuun tai Rovaniemen yliopistoon?

Lue lisää

Joo uusia lääkiksiä kehiin. Lisää siltarumpuja kepulandioihin.

tietenkin kirjoitti:

Joo uusia lääkiksiä kehiin. Lisää siltarumpuja kepulandioihin.

Niin, uusi tiedekunta idässä tai pohjoisessa voisi helpottaa pahimmasta lääkäripulasta kärsivien paikkakuntien ahdinkoa. Rovaniemi ja Joensuu vaikuttaisivat tällä perusteella parhailta vaihtoehdoilta.

missä siitä on pulaa kirjoitti:

Niin, uusi tiedekunta idässä tai pohjoisessa voisi helpottaa pahimmasta lääkäripulasta kärsivien paikkakuntien ahdinkoa. Rovaniemi ja Joensuu vaikuttaisivat tällä perusteella parhailta vaihtoehdoilta.

Lue lisää

Jos todella halutaan rakentaa uusi lääketieteellinen tiedekunta on ajateltava riittävän suurta väestöpohjaa. Rovaniemen alueella eli Lapin läänissä on vain 185000 asukasta mikä tuntuu tosi vähältä jos ajatellaan vaikka neurokirugista ja sydänkirurgista toimintaa. Joensuu taas on vain melko lyhyen matkan päässä Kuopiosta.

Yksi tapa olisi muodostaa erityisvastuualueeksi Etelä-Karjalan shp, Etelä-Savon shp, Itä-Savon shp ja Kymenlaakson shp jotka tekisivät yhteensä 470000 asukasta. Toinen tapa olisi yhdistää Vaasan shp, Etelä-Pohjanmaan shp ja Keski-Pohjamaan shp erityisvastuualueeksi jolloin väkimäärä olisi 440000. Näin muodostettuna kyseessä olisivat kaikista pienimmät alueet yliopistollisista sairaaloista. Vaasan etuna olisi yliopistollisen tiedekunnan lisäksi sydänkirurginen perinne sikäli kuin sirä vielä tehdään siellä.

Jos todella halutaan pakottaa nuoria vastavalmistuneita lääkäreitä terveyskeskuksiin niin työolojen parantaminen on yksi keino. Voidaan tietysti pidentää yleislääkärin oikeuksien saamiseksi vaadittua pakollista terveyskeskusjaksoa vuoteen tai kahteen. Tuolloin toivoisi että erikoistumisopintoja ei lyhennettäisi vastaavalla aikajaksolla.

Yksi vaan. kirjoitti:

Jos todella halutaan rakentaa uusi lääketieteellinen tiedekunta on ajateltava riittävän suurta väestöpohjaa. Rovaniemen alueella eli Lapin läänissä on vain 185000 asukasta mikä tuntuu tosi vähältä jos ajatellaan vaikka neurokirugista ja sydänkirurgista toimintaa. Joensuu taas on vain melko lyhyen matkan päässä Kuopiosta.

Yksi tapa olisi muodostaa erityisvastuualueeksi Etelä-Karjalan shp, Etelä-Savon shp, Itä-Savon shp ja Kymenlaakson shp jotka tekisivät yhteensä 470000 asukasta. Toinen tapa olisi yhdistää Vaasan shp, Etelä-Pohjanmaan shp ja Keski-Pohjamaan shp erityisvastuualueeksi jolloin väkimäärä olisi 440000. Näin muodostettuna kyseessä olisivat kaikista pienimmät alueet yliopistollisista sairaaloista. Vaasan etuna olisi yliopistollisen tiedekunnan lisäksi sydänkirurginen perinne sikäli kuin sirä vielä tehdään siellä.

Jos todella halutaan pakottaa nuoria vastavalmistuneita lääkäreitä terveyskeskuksiin niin työolojen parantaminen on yksi keino. Voidaan tietysti pidentää yleislääkärin oikeuksien saamiseksi vaadittua pakollista terveyskeskusjaksoa vuoteen tai kahteen. Tuolloin toivoisi että erikoistumisopintoja ei lyhennettäisi vastaavalla aikajaksolla.

Lue lisää

Välttämättä pakottaminen ei ole paras keino saada nuoria vastavalmistuneita lääkäreitä terveyskeskukseen. Terveyskeskuksissa on usein hirveä kiire ja suuri työmäärä, joka johtuu osittain lääkäripulasta.

Moni olisi varmasti valmis tekemään terveyskeskustyötä, jos työaika olisi lyhyempi (esim. kiinteä 40 tuntia viikossa) vaikka palkka olisikin hieman pienempi. Progressiivisen verotuksen takia käteen jäävä osuus ei pienenisi merkittävästi. Tämä järjestely tosin edellyttäisi sitä, että lääkäreitä olisi tarpeeksi.

Yksi vaan. kirjoitti:

Jos todella halutaan rakentaa uusi lääketieteellinen tiedekunta on ajateltava riittävän suurta väestöpohjaa. Rovaniemen alueella eli Lapin läänissä on vain 185000 asukasta mikä tuntuu tosi vähältä jos ajatellaan vaikka neurokirugista ja sydänkirurgista toimintaa. Joensuu taas on vain melko lyhyen matkan päässä Kuopiosta.

Yksi tapa olisi muodostaa erityisvastuualueeksi Etelä-Karjalan shp, Etelä-Savon shp, Itä-Savon shp ja Kymenlaakson shp jotka tekisivät yhteensä 470000 asukasta. Toinen tapa olisi yhdistää Vaasan shp, Etelä-Pohjanmaan shp ja Keski-Pohjamaan shp erityisvastuualueeksi jolloin väkimäärä olisi 440000. Näin muodostettuna kyseessä olisivat kaikista pienimmät alueet yliopistollisista sairaaloista. Vaasan etuna olisi yliopistollisen tiedekunnan lisäksi sydänkirurginen perinne sikäli kuin sirä vielä tehdään siellä.

Jos todella halutaan pakottaa nuoria vastavalmistuneita lääkäreitä terveyskeskuksiin niin työolojen parantaminen on yksi keino. Voidaan tietysti pidentää yleislääkärin oikeuksien saamiseksi vaadittua pakollista terveyskeskusjaksoa vuoteen tai kahteen. Tuolloin toivoisi että erikoistumisopintoja ei lyhennettäisi vastaavalla aikajaksolla.

Lue lisää

Pakottaminen ei tosiaankaan paras keino. Terveyskeskus on sikälikin epämiellyttävä työpaikka vastavalmistuneille, että siellä joutuu tekemään paljon itsenäisiä päätöksiä, kun taas sairaalassa erikoistuva voi koko ajan hyödyntää kokeneempien apua ja ei ole yksin pulassa potilaan kanssa. Monellako muulla alalla vastavalmistuneet menevät mielellään hommiin yksin paikkaan, jossa opastusta on vain vähän tarjolla ja tykkäävät siitä? Englannissa GP eli "yleislääkäri" on arvostettu ja kokenut lääkäri, ennen kuin hommiinsa pääsee, Suomessa taas ajatellaan, että paras terveyskeskuslääkäri on hommaan pakotettu vastavalmistunut.

missä siitä on pulaa kirjoitti:

Niin, uusi tiedekunta idässä tai pohjoisessa voisi helpottaa pahimmasta lääkäripulasta kärsivien paikkakuntien ahdinkoa. Rovaniemi ja Joensuu vaikuttaisivat tällä perusteella parhailta vaihtoehdoilta.

Lue lisää

Lapissa ei ole pahin lääkäripula. Viime vuonna isoimmat terveyskeskusten aukot taisivat olla Kainuussa ja Kymenlaaksossa. Eli lääkikset Anjalankoskelle ja Kuhmoon.

yks toinen vaan kirjoitti:

Pakottaminen ei tosiaankaan paras keino. Terveyskeskus on sikälikin epämiellyttävä työpaikka vastavalmistuneille, että siellä joutuu tekemään paljon itsenäisiä päätöksiä, kun taas sairaalassa erikoistuva voi koko ajan hyödyntää kokeneempien apua ja ei ole yksin pulassa potilaan kanssa. Monellako muulla alalla vastavalmistuneet menevät mielellään hommiin yksin paikkaan, jossa opastusta on vain vähän tarjolla ja tykkäävät siitä? Englannissa GP eli "yleislääkäri" on arvostettu ja kokenut lääkäri, ennen kuin hommiinsa pääsee, Suomessa taas ajatellaan, että paras terveyskeskuslääkäri on hommaan pakotettu vastavalmistunut.

Lue lisää

Osuit naulan kantaan! Nimenomaan yleislääkärin tulisi olla yli erikoislääkäraiden. Kokemuksen ym. kautta ja palkkauksen sen mukainen. Eiköhän alkaisi päteviä lääkäreitä löytymään sairauksia hoitamaan jo ensi askeleilla. Ja tämän myötä säästöjä syntyisi!!!

Niin, koulutusmäärien nosto näkyy vasta viiveellä, ja siksi muutokset täytyy tehdä ajoissa ilman viivytyksiä. Jo nyt on tiedossa, että noin 10 vuoden päästä alkaa eläkkeelle siirtymään vuosittain ennennäkemättömän suuri määrä lääkäreitä.

Mistä sait päähäsi, että 80-luvulla kurssit olivat muutaman kymmenen hengen porukoita? Saisiko vaikka lähteen? Lääkäriliiton sivuilta voit käydä katsomassa, että vuonna 1980 opiskelun aloitti 557 uutta opiskelijaa. Tässä ei edes ole mukana ulkomailla opiskelleita. Ainakin 60- ja 70-luvuilla Suomesta jopa lähetettiin varta vasten opiskelijoita ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi, joten todelliset määrät olivat vieläkin suurempia. Aloituspaikkamäärät pysyivät tuolla tasolla 90-luvulle jolloin niitä vähennettiin rajusti.

Sisäänottomäärien nosto on hidas toimenpide, ja siksi se täytyykin tehdä mahdollisimman nopeasti ilman viivytyksiä. Pitkä viive toimenpiteen vaikutuksessa ei anna mitään aihetta viivytyksille!

Sisäänoton lisääminen ei ole yhtä kallista kuin jatkuvan lääkäripulan aiheuttamat kustannukset. Koulutusmäärien noston lisäksi pitää tietysti myös pyrkiä tekemään muita nopeammin vaikuttavia toimenpiteitä pulan helpottamiseksi.

Lääkäritilanne varmasti paranee jo näillä koulutusmäärillä lähivuosina, mutta kun tällä hetkellä 50-59 vuotiaat lääkärit alkavat jäädä eläkkeelle on tilanne jo toinen. 50-54 vuotiaita lääkäreitä on 3200, jolloin noin 10 vuoden kuluttua pitäisi vuosittain valmistua yli 600 lääkäriä jotta määrä pysyisi edes samana!

katso vaikka lääkäriliiton ... kirjoitti:

Niin, koulutusmäärien nosto näkyy vasta viiveellä, ja siksi muutokset täytyy tehdä ajoissa ilman viivytyksiä. Jo nyt on tiedossa, että noin 10 vuoden päästä alkaa eläkkeelle siirtymään vuosittain ennennäkemättömän suuri määrä lääkäreitä.

Mistä sait päähäsi, että 80-luvulla kurssit olivat muutaman kymmenen hengen porukoita? Saisiko vaikka lähteen? Lääkäriliiton sivuilta voit käydä katsomassa, että vuonna 1980 opiskelun aloitti 557 uutta opiskelijaa. Tässä ei edes ole mukana ulkomailla opiskelleita. Ainakin 60- ja 70-luvuilla Suomesta jopa lähetettiin varta vasten opiskelijoita ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi, joten todelliset määrät olivat vieläkin suurempia. Aloituspaikkamäärät pysyivät tuolla tasolla 90-luvulle jolloin niitä vähennettiin rajusti.

Sisäänottomäärien nosto on hidas toimenpide, ja siksi se täytyykin tehdä mahdollisimman nopeasti ilman viivytyksiä. Pitkä viive toimenpiteen vaikutuksessa ei anna mitään aihetta viivytyksille!

Sisäänoton lisääminen ei ole yhtä kallista kuin jatkuvan lääkäripulan aiheuttamat kustannukset. Koulutusmäärien noston lisäksi pitää tietysti myös pyrkiä tekemään muita nopeammin vaikuttavia toimenpiteitä pulan helpottamiseksi.

Lääkäritilanne varmasti paranee jo näillä koulutusmäärillä lähivuosina, mutta kun tällä hetkellä 50-59 vuotiaat lääkärit alkavat jäädä eläkkeelle on tilanne jo toinen. 50-54 vuotiaita lääkäreitä on 3200, jolloin noin 10 vuoden kuluttua pitäisi vuosittain valmistua yli 600 lääkäriä jotta määrä pysyisi edes samana!

Lue lisää

Juu, halusinkin lähinnä tuoda esiin, että koulutusmäärien nosto ei todellakaan ole mikään pikaratkaisu mihinkään. Lisäksi muistan joskus nähneeni jossain tilaisuudessa laskelman, että jo n.4-5kuluttua nykyisillä koulutusmäärillä lääkärien suhteellinen osuus lähtee korjaantumaan ja tämä kestää eläkepoistuman..

En koulutusmäärien nostolle tarvittaessa näe esteitä - mikäli siihne vaadittavat resurssit kaivettaisiin jostain esiin. Vanhat kurssit tosiaan olivat oikeastikin pieniä 50-60 ihmisen porukoita - ainakin vanhojejn valmistujaiskuvien perusteella. Ainakin jossain vaiheessa tosin suomessa aloitti aina 2 eri kurssia/vuosi - kevät ja syksy kurssit erikseen, mikä voi siis selittää noita lukuja. Jonkinlainen kurssien parempi pilkkominen eri klinikoihin jne toimisi varmasti nykyäänkin, mutta sellainen vaatisi ympärivuotista opetustoimintaa klinikoilta ja huomattavasti enemmän rahaa.

Nykyään lääkärin työhön kuuluu niin paljon kaikkea koulutuksen ulkopuolista, eilääketieteellistä paperityötä yms, minkä karsimalla varmasti saataisiin lääkärien ammattitaitoa kohdennettua sinne mihin sitä tarvitaan. Kyllä minä väitän että nykyiselläkin lääkäritilanteella pärjätään kohtuu hyvin. Sairaat kyllä saadaan hoidettua. Eri asia sitten tarviiko jokainen nuhanenä/polvikipuinenn välttämättä lääkärin arviota.. Eli en näe että sairastavuus nykyisestä mihinkään oikeasti vähenisi vaikka lääkäreitä lisättäisiinkin - helposti voisi käydä päinvastoin, turhienkin vaivojen kanssa tohtorilla juostaisiin, kun tarjontaa kerran löytyisi.

abbc kirjoitti:

Juu, halusinkin lähinnä tuoda esiin, että koulutusmäärien nosto ei todellakaan ole mikään pikaratkaisu mihinkään. Lisäksi muistan joskus nähneeni jossain tilaisuudessa laskelman, että jo n.4-5kuluttua nykyisillä koulutusmäärillä lääkärien suhteellinen osuus lähtee korjaantumaan ja tämä kestää eläkepoistuman..

En koulutusmäärien nostolle tarvittaessa näe esteitä - mikäli siihne vaadittavat resurssit kaivettaisiin jostain esiin. Vanhat kurssit tosiaan olivat oikeastikin pieniä 50-60 ihmisen porukoita - ainakin vanhojejn valmistujaiskuvien perusteella. Ainakin jossain vaiheessa tosin suomessa aloitti aina 2 eri kurssia/vuosi - kevät ja syksy kurssit erikseen, mikä voi siis selittää noita lukuja. Jonkinlainen kurssien parempi pilkkominen eri klinikoihin jne toimisi varmasti nykyäänkin, mutta sellainen vaatisi ympärivuotista opetustoimintaa klinikoilta ja huomattavasti enemmän rahaa.

Nykyään lääkärin työhön kuuluu niin paljon kaikkea koulutuksen ulkopuolista, eilääketieteellistä paperityötä yms, minkä karsimalla varmasti saataisiin lääkärien ammattitaitoa kohdennettua sinne mihin sitä tarvitaan. Kyllä minä väitän että nykyiselläkin lääkäritilanteella pärjätään kohtuu hyvin. Sairaat kyllä saadaan hoidettua. Eri asia sitten tarviiko jokainen nuhanenä/polvikipuinenn välttämättä lääkärin arviota.. Eli en näe että sairastavuus nykyisestä mihinkään oikeasti vähenisi vaikka lääkäreitä lisättäisiinkin - helposti voisi käydä päinvastoin, turhienkin vaivojen kanssa tohtorilla juostaisiin, kun tarjontaa kerran löytyisi.

Lue lisää

Suurin osa lääkäreistä kuitenkin vastustaa töiden siirtämistä muille. Luulisi, että lääkärit haluaisivat helpostusta työmääräänsä johon lääkäripulan poistaminen ja koulutusmäärien lisääminen vaikuttaisivat. Raha tosin taitaa mennä etusijalle.

helpotus lääkäripulaan kirjoitti:

Suurin osa lääkäreistä kuitenkin vastustaa töiden siirtämistä muille. Luulisi, että lääkärit haluaisivat helpostusta työmääräänsä johon lääkäripulan poistaminen ja koulutusmäärien lisääminen vaikuttaisivat. Raha tosin taitaa mennä etusijalle.

Lue lisää

Lääkäreiden toivomus on nimenomaan työn järkeistäminen ainakin terveyskeskuksissa. Tällöin työ sujuisi nimenomaan potilaita hoitaessa eikä paperitöitä tehtäessä. Toivelistalla ovat turhista todistuksista luopuminen (esim. sosiaalitoimistolle asunnon hankkimista varten, sairauslomatodistukset flunssakausina), toimivat tietojärjestelmät, potilasasiakirjojen sanelumahdollisuus, toimiva laboratorio ja röntgen terveysasemalla, lääkäri-hoitaja työparisysteemi, mahdollisuus tehdä oma työlista.

Jos työajan voisi käyttää nimenomaan potilaiden hoitamiseen eikä tietokoneen kanssa seurustelemiseen pakon edestä niin potilaiden hoito olisi paljon nopeampaa ja tehokkaampaa. Yllä mainitut muutokset olisivat hyvä alku työn järkeistämisessä ja työviihtyvyyden parantamisessa. Aivan varmasti kaikkien etu on riittävä lääkärimäärä työmäärän helpottamiseksi mutta
Kun työ terveyskeskuksissa on huonosti järjestetty niin kuka sinne pakollisen jakson jälkeen haluaa enää jäädä? Parhaiten toimivissa terveyskeskuksissa lääkärit ovat viihtyneet kun taas huonoimmissa lääkäripula on jatkunut vuosikausia.

Yksi vaan. kirjoitti:

Lääkäreiden toivomus on nimenomaan työn järkeistäminen ainakin terveyskeskuksissa. Tällöin työ sujuisi nimenomaan potilaita hoitaessa eikä paperitöitä tehtäessä. Toivelistalla ovat turhista todistuksista luopuminen (esim. sosiaalitoimistolle asunnon hankkimista varten, sairauslomatodistukset flunssakausina), toimivat tietojärjestelmät, potilasasiakirjojen sanelumahdollisuus, toimiva laboratorio ja röntgen terveysasemalla, lääkäri-hoitaja työparisysteemi, mahdollisuus tehdä oma työlista.

Jos työajan voisi käyttää nimenomaan potilaiden hoitamiseen eikä tietokoneen kanssa seurustelemiseen pakon edestä niin potilaiden hoito olisi paljon nopeampaa ja tehokkaampaa. Yllä mainitut muutokset olisivat hyvä alku työn järkeistämisessä ja työviihtyvyyden parantamisessa. Aivan varmasti kaikkien etu on riittävä lääkärimäärä työmäärän helpottamiseksi mutta
Kun työ terveyskeskuksissa on huonosti järjestetty niin kuka sinne pakollisen jakson jälkeen haluaa enää jäädä? Parhaiten toimivissa terveyskeskuksissa lääkärit ovat viihtyneet kun taas huonoimmissa lääkäripula on jatkunut vuosikausia.

Lue lisää

Lääkärit vastustavat työn järkeistämistä:
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article194424.ece

Hyvätkin terveyskeskukset kärsivät lääkäripulasta:
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article172100.ece?s=l&wtm=mediuutiset/-24112008

Ei siis riitä pelkästään, että työolot ovat hyvät. Lääkäreitä pitää myös olla tarpeeksi, jotta virat saadaan täytettyä.

"Tällä vauhdilla lääkäritilanne todellakin on laskettu lähtevän paranemaan aivan näinä vuosina - huolimatta väestön ikääntymisestä yms. Tulevaisuutta on kuitenkin vaikeaa ennustaa... "

Hienosti laskettu. Lääkäripula ei vaan ole kadonnut mihinkään, vaikka viestistäsi on 4 vuotta aikaa.

No hohhoijjaa. Lääkäreistä nyt kuitenkin sattuu olemaan pulaa jokapuolella. Tässä on nyt kysymys siitä, että aloituspaikkojen määrää pitäisi lisätä, hakijoitakin on vaikka kuinka paljon. Näillä koulutusmäärillä lääkäreistä on jatkuvasti pulaa.

Monethan sinne lääkikseen hakevat, mutta aloituspaikkoja on liian vähän.

Terveyskeskustyö on kyllä erittäin hyvin palkattua ja arvostettua, kannattaisiko vähän tarkastella omia asenteita?

Lääkäreiden työn ja palkkauksen takiahan lääkikseen on paljon kiinnostuneita hakijoita. Aloituspaikkoja on tarjolla vain harvoille.

Jos itseä ei kiinnosta terveyskeskustyö, niin mikseivät muut saisi opiskella lääkäriksi ja mennä terveyskeskustyöhön? Kiinnostuneita hakijoiden joukossa olisi paljon, koulutuspaikkoja on vain liian vähän.

Onko parempi että ihmisiä pidetään työttöminä sen sijaan että lääkäreitä olisi tarpeeksi?

Osu ja upposi.

Suostuisitko itse lähtemään esim. 300 km eri paikkakunnalle töihin, johon et halua mennä ja josta maksetaan huonommin kuin nykyisestä?

Ja jos kerran "valitat" lääkärien palkan suuruutta niin mikä sitten mielestäsi olisi sopiva palkka?

Senkin tomppeli! Ihan yhtä lailla muillakin aloilla kuten oikeustieteessä ja kauppatieteessä voitaisiin pakottaa julkishallinnon palvelukseen. Ei se niin toimi. Terveydenhuoltojärjestelmä kaipaa kyllä uudistusta mutta ei pakkotyötä eikä opiskelupaikkojen lisäystä.

viiraako sulla kirjoitti:

Senkin tomppeli! Ihan yhtä lailla muillakin aloilla kuten oikeustieteessä ja kauppatieteessä voitaisiin pakottaa julkishallinnon palvelukseen. Ei se niin toimi. Terveydenhuoltojärjestelmä kaipaa kyllä uudistusta mutta ei pakkotyötä eikä opiskelupaikkojen lisäystä.

Lue lisää

Varmasti vähemmän kuin sinulla.

Oletko tietoinen, että juuri kaupallisen alan opiskelijoita hyödynnetään ilmaisharjoittelussa.

Ja mitä tulee tuohon oikeustieteelliseen, niin tiedän erään juuri valmistuneen lakimiehen olleen kuluneen vuoden aikana palkattomassa työharjoittelussa.

kuin eno veneestä..? kirjoitti:

Varmasti vähemmän kuin sinulla.

Oletko tietoinen, että juuri kaupallisen alan opiskelijoita hyödynnetään ilmaisharjoittelussa.

Ja mitä tulee tuohon oikeustieteelliseen, niin tiedän erään juuri valmistuneen lakimiehen olleen kuluneen vuoden aikana palkattomassa työharjoittelussa.

Lue lisää

Juu, kauppatieteiden opiskelijana olen hyvinkin tietoinen ettei ylemmän korkea-asteen opiskelijat todellakaan laajassa määrin tee ilmaisia työharjoitteluja.

Jos joku sun oikkarikaveris on ollut palkattomassa harjoittelussa niin ei kannata yleistää että muut niin tekisivät.

oletko tietoinen ite kirjoitti:

Juu, kauppatieteiden opiskelijana olen hyvinkin tietoinen ettei ylemmän korkea-asteen opiskelijat todellakaan laajassa määrin tee ilmaisia työharjoitteluja.

Jos joku sun oikkarikaveris on ollut palkattomassa harjoittelussa niin ei kannata yleistää että muut niin tekisivät.

Lue lisää

Niin ja sen verran vielä että lääketieteen opiskelijat tekevät monta kuukautta ilmaistöitä amanuensuureina jos et tiennyt.