Kiinnostaa tietää mitä puuhailette etälapsien kanssa kun tulevat käymään, siis sekä "oikea" vanhempi että äiti/isäpuoli? Elävätkö mukana ns. normaalissa arjessa vai onko jotain extraa ja kuinka usein?
KOKEMUKSIA! Niitä kaipailee varmaan muutkin kuin minä!
KOKEMUKSIA! Niitä kaipailee varmaan muutkin kuin minä!
Vastaukset 6
Vanhimmat
mitään puuhailla. Lapset (kaksi kpl) katsovat telkkaria, lukevat, piirtävät, leikkivät keskenään, ovat joskus ulkona naapurin lasten kanssa. Itse olen yleensä töissä näinä lapsi-viikonloppuina. Mutta jos olen vapaalla, saatetaan käydä ostoksilla tai ulkoilemassa koko porukalla.
Isänsä ei kyllä puuhaile lasten kanssa juuri mitään, juttelee kylläkin ja katselee telkkaria... Eli uskon, että lapsilla on mukavampi vkl, jos minä olen kotona, mutta haluan olla töissä/poissa kotoa noina viikonloppuina. Että sitten "lapsettomina" viikonloppuina saamme viettää "laatuaikaa" mieheni kanssa ja se auttaa minua jaksamaan uusperhe-elämää.
Itse olen kyllä lähinnä sillä kannalla, että lapset saavta leikkiä keskenään, aikuiset ovat jo leikkinsä leikkineet. En siis ymmärrä, että lapsia pitäisi viihdyttää (kun on kyseessä n. 10 vuotiaat lapset). Toki pelkkä telkkarin tuijottaminen on pahasta myös, sillä lapset (kuten myös aikuiset) tarvitsevat liikuntaa ja raitista ilmaa.
Mieheni 6-vuotias poika on meillä pari päivää viikossa, useimmiten viikonloput kun työn puolesta on muuten hankala järkätä yhteistä aikaa isälle ja pojalle. Ehkä tarkoitit kysymyksessäsi enemmän sellaisia perheitä, joissa lapsi on etävanhemman luona joka toinen viikonloppu, mutta ajattelin kuitenkin kertoa meidän tilanteesta.
Mieheni ollessa sinkku hän järkkäsi pojalle lähes aina jotain extraa: kylpyläkäyntejä, leffareissuja jne. Sama juttu jatkui kun muutimme saman katon alle, ja pian alkoi tuntua, että viikonloppumme olivat yhtä sirkusta ja juoksua paikasta toiseen vain siksi, että pojalla ei vahingossakaan ole tylsää. Erään kiivaan keskustelun päätteeksi ehdotin miehelleni, että eläisimme tavallista arkea myös pojan ollessa luonamme, koska poika oli jo selvästi oppinut ylenpalttiseen hemmotteluun ja siihen, että joka kerta sai uusia leluja tms. Vaatimukset huvitusten suhteen vain kasvoivat ja meillä mielikuvitus ja rahat olivat tiukilla.
Käytäntö muuttui niin, että nykyään elämme ihan tavallista arkea myös pojan kanssa,koska hänen on hyvä oppia, että elämä ei ole pelkkää huvittelua. Tietysti välillä poikkeamme rutiineista ja teemme jotain erityistä. Viikonloppuisin ulkoilemme, käymme uimahallissa, pelaamme lautapelejä jne. Minusta tuntuu, että poika on nykyään rauhallisempikin, kun ei koko ajan ole hirveä hösellys ja kiire jonnekin. Kotona saa keskittyä vaikka koko päiväksi rakentamaan autorataa. Olen myös ollut ilahtunut siitä, että poika tykkää auttaa minua leipomisessa, pöydän kattamisessa jne. ja välillä oikein kysyy että koska taas tehdään lettuja ja saanhan taas sekoittaa taikinaa. :) Se on selkeästi meidän yhteinen juttumme, kun poika on isällään. Kahdestaan he käyvät välillä kalassa, ajamassa crossipyörillä tai katselemassa autoja, sellaisia poikien juttuja, joihin en haluakaan osallistua jotta saavat viettää myös kahdenkeskistä aikaa.
Opetetaan lapselle sivistystä, kulttuuria ja käytännön asioita kun kotona niitä ei opi. Käydään talvella pulkkamäessä ja kesällä uimassa. Vietetään yhdessä aikaa pelaillen ym.
tai muuten vaan jälessä kehityksestä. Eivät osaa edes perunoita itse kuoria, tai vessaa vetää. Sen minä olen heille opettanut, kun heidän äiti ei viitsi. Lapset ovat jo 8 ja 12 ja melko avuttomia ikäisekseen, säälittää. Mutta meillä opitaan, minun lapseni kera, jotka ovat 4 ja 6 vuotiaita.
n. 10 vuotiaat lapset ovat alkaneet ekaa kertaa elämässään opetella voileivän tekoa, perunoiden kuorimista ja pieniä kotitöitä. Äitinsä mielestä he eivät osaa tehdä ko. asioita, mutta KYLLÄ OSAAVAT!
Mitä miehenne puuhastelevat etälastensa kanssa?
Olen lapseton, miehelläni kaksi etälasta, käyvät perinteisesti joka toinen viikonloppu. Mieheni ei tee mitään lastensa kanssa. Lapset istuvat sohvalla koko viikonlopun, lukevat, katsovat tv:tä ja ehkä piirtävät. Lapset 8 ja 10 v.
Koskaan mies ei vie lapsia mihinkään, ei leiki, pelaa, ulkoile... Varmaan "vieraassa" paikassa on hankala keksiä tekemistä, kun meillä ei ole mitään lapsille sopivia tietokonepelejä, ei pleikkaria tms. Leluja tuovat joskus mukanaan, mutta eivät niillä yleensä leiki.
Itse olen töissä noina viikonloppuina, koska haluan aikaa mieheni kanssa lapsettomina viikonloppuina (ja joka toinen vkl pakko olla töissä).
Minua joskus säälittää, kun lapset vaan istuvat sohvalla. Äitinsä luona kuitenkin harrastavat kai jotain: uimahallikäyntejä, ulkoilua jne. Mutta joka toinen vkl tylsää sohvalla istumista.
-NYXÄ-