Mitenköhän se on..ilman uskoa ei ole toivoa,ja päinvastoin.Mutta mä en usko..mä vaan toivon.
Toivon parempaa,haluaisin jotain mukavaa tapahtuvan minullekin.Ehkä alan uskoa..vielä joskus.En halua olla ikuisesti yksinäinen.
Mä olen melankolisen,surumielisyyden,ilon ja huumorintajun sekoitus.Ajattelen paljon,olen syvällinen.
Pieni tytöksi tunnistettava tyttönen,josta tuntuu ettei kukaan huomaa.Vaeltaa pitkin eteläisen kaupungin kylmiä katuja..
En tunnu löytävän keinoa,millä tutustua ihmisiin.Kaikenlaista on kokeiltu,yritetty.
Ehkä olen kohdannut vain ihmisiä jotka ovat vääriä minulle.
Olen kokenut henkisesti,muuten kokematon..ainakin rakkaudessa ja läheisyydessä.
Haluaisin löytää ihmisen jonka kanssa jakaa henkisen ja fyysisen maailmamme..ajatukset..toiveet..ystävystyä..ehkä rakastua.
*Haluan olla täysillä juuri nyt,olisitko sinä se joka pelastaisi minut?pelastettaisiin toisemme? eikä vain pelastamisen halusta,vaan aidosta tunteesta*
Meleh
[email protected]
Toivon parempaa,haluaisin jotain mukavaa tapahtuvan minullekin.Ehkä alan uskoa..vielä joskus.En halua olla ikuisesti yksinäinen.
Mä olen melankolisen,surumielisyyden,ilon ja huumorintajun sekoitus.Ajattelen paljon,olen syvällinen.
Pieni tytöksi tunnistettava tyttönen,josta tuntuu ettei kukaan huomaa.Vaeltaa pitkin eteläisen kaupungin kylmiä katuja..
En tunnu löytävän keinoa,millä tutustua ihmisiin.Kaikenlaista on kokeiltu,yritetty.
Ehkä olen kohdannut vain ihmisiä jotka ovat vääriä minulle.
Olen kokenut henkisesti,muuten kokematon..ainakin rakkaudessa ja läheisyydessä.
Haluaisin löytää ihmisen jonka kanssa jakaa henkisen ja fyysisen maailmamme..ajatukset..toiveet..ystävystyä..ehkä rakastua.
*Haluan olla täysillä juuri nyt,olisitko sinä se joka pelastaisi minut?pelastettaisiin toisemme? eikä vain pelastamisen halusta,vaan aidosta tunteesta*
Meleh
[email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä aihe on varmasti koskettanut useimpia meistä vähemmistökansalaisista.Mutta kärsimys kasvattaa. Ainakin mulle kävi niin. Nyt kun teini-iän angsti on laantunut ja olen päässyt oman elämäni makuun huomasin yhtäkkiä olevani onnellinen. En tarkoita että joku on tullut ja pelastanut mut, päin vastoin. Suurimmassa yksinäisyydessäni hain sitä jotakin niin ehdottoman sokeana, että kuka tahansa tuntui oikealta. En halunnut päästää näistä ihmisistä irti koska kuvittelin yksinäisyyden olevan kauheampaa kuin rikkinäisen ja raastavan parisuhteen. Voit kuvitella että tästä ei seurannut mitenkään autuaallista olotilaa.
Mutta viimeinkin kun jaksoin kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuun itse itsestäni humasin itsetuntoni vahvistuvan päivä päivältä. Enää en hae ketään jakamaan arkea kanssani, enkä tartu ja roiku jokaisessa vastaantulijassa vain poistaakseni pelkojani. Ja juuri tästä epätoivoisesta asenteesta luopumisesta johtuen uskon voivani joku päivä rauhoittua ja antautua pitkään ja kestävään parisuhteeseen. Mutta vasta kun olen saanut ensin tutustua kunnolla omaan itseeni.
Yksinäisyys voi siis olla myös ihana vaihtoehto. Riippuu asenteesta.
-K
Tuskin kukaan on ikuisesti yksinäinen. Tosin se riippuu myös itsestä.. etsivä löytää lopulta.
Jos ei jaksa etsiä tuskin mitään löytääkään.
olen sitä mieltä, että kun etsimällä etsii, niin silloin sitä ei löydäkään. kyllä se rakkaus tulee kun sitä vähiten odottaa, jos on tullakseen.