Hetken elän.
Hetken siipiäni räpytän.
Onneani julistan.
Kunnes tuskaani tuuperrun.
Lennän kuin päämäärää vailla.
Rakastan omalla tavalla.
Vain Sinua.
Tiedäthän sen.
Silloin olen onnellinen.
Siipirikkonakin kulkien.
Pää pystyssä hiipien.
Käyn luodollein hetkeksi.
Pakopaikkaani.
Kunnes tuulen lailla takaisin.
Käy tieni luoksesi.
Kuin turvaa hakien.
Sinulle kertoilen.
Mä oon vain perhonen.
Nauraen leikkien.
Käyn illoin nuotiolle.
Ajatuksin liitelen.
Luoksesi kaipailen.
Tulethan takaisin.
Kun kesä kaunein.
Saa polut, niityt kukkimaan.
Silloin olen taas.
Neitoperhosi.
Joka osaa rakastaa.
Uskothan kun kuiskaan.
Olet onneni unelmain.
Hetken siipiäni räpytän.
Onneani julistan.
Kunnes tuskaani tuuperrun.
Lennän kuin päämäärää vailla.
Rakastan omalla tavalla.
Vain Sinua.
Tiedäthän sen.
Silloin olen onnellinen.
Siipirikkonakin kulkien.
Pää pystyssä hiipien.
Käyn luodollein hetkeksi.
Pakopaikkaani.
Kunnes tuulen lailla takaisin.
Käy tieni luoksesi.
Kuin turvaa hakien.
Sinulle kertoilen.
Mä oon vain perhonen.
Nauraen leikkien.
Käyn illoin nuotiolle.
Ajatuksin liitelen.
Luoksesi kaipailen.
Tulethan takaisin.
Kun kesä kaunein.
Saa polut, niityt kukkimaan.
Silloin olen taas.
Neitoperhosi.
Joka osaa rakastaa.
Uskothan kun kuiskaan.
Olet onneni unelmain.
Vastaukset 4
Vanhimmat
voiko sen enää kauniimmin ja herkemmin
kirjoittaa kauniin rakastuneen perhosen
lentoa, liitelyä,,,
,,,,,odotusta kesän niittypeltojen,
rajatonta rakkautta,,
,,,oon aina pitänyt perhosrunoista
ja tämä on kyllä kauniimpia, mitä oon lukenut, nämä sanana sydämestä sulle,
rakkaudella tirpu** :)
Olitkos se sinä kun tuossa jokin aika sitten näin perhosen lentelevän?
Kyllä se varmaan olit, eihän niitä muuten ole tähän aikaan näillä lakeuksilla!
"Siipirikkonakin kulkien.
Pää pystyssä hiipien.
Käyn luodollein hetkeksi.
Pakopaikkaani."
Voimapaikka se on eiköstä vain, mistä virtaa saa,, virtaa ja jaksaa taas,,
"Kunnes tuulen lailla takaisin.
Käy tieni luoksesi.
Kuin turvaa hakien.
Sinulle kertoilen."
Ja hymyn viimein saat Murullekin loppulentoasi kun luen,
"Silloin olen taas.
Neitoperhosi.
Joka osaa rakastaa.
Uskothan kun kuiskaan.
Olet onneni unelmain."
*Halirutsiz* iltaasi, sillain sievästä, että ei menen siivet ihan lyttyyn! :D
Entä sitten.
Olet yhdessä meidän kaikkien.
Ilo ja onni.
Etkä tuuperru ymmärtäessäsi kaikkeutta.
Löydät tien kyllä.
Niinhän teet juuri.
Sinä.
Totta.
Onni on.
Ihmisen mielellä ei ole materiaalisia siipiä.
Ylpeästi eteenpäin aina.
Vierailet halutessasi luonamme.
Saarekkeella.
Tuuli tietää sinut.
Aina.
Turvassa.
Kerro mitä vain.
Olet mitä vain.
Eläen.
Etsit lämpöä.
Pohdiskellen.
Meidän luo.
Olen luonasi.
Milloin vain.
Polut ovat merkityksettömiä tunteessa.
Olet aina.
Haluttu.
Rakastettu.
Usko on jokaisen.
Olet itsesi kuvajainen halutessasi niin.
sillä Sinä olet paljon enemmän.
Tässä runossasi on jotain äärimmäisen herkkää,
ehkä se on nuo perhosen siipien räpyttelyt ja
kukkivat polut ja niityt.
Kaunis kokonaisuus, jota tuonpuoleinen omalla
osuudellaan on hienosti vielä täydentänyt.