27.11.2008
Tiedote 346/2008
Mielenterveysongelmien ratkaisu edellyttää uusia toimintatapoja
Peruspalveluministeri Paula Risikko peräänkuuluttaa entistä tiiviimpää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ratkaisuna mielenterveysongelmiin. ”Useilla ihmisillä on sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Jotta asiakkaan ei tarvitse juosta luukulta toiselle, tarvitaan moniammatillisia tiimejä, joissa on mukana lääkäreitä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä sekä mielenterveys- ja päihdehoitajia. Apua hakevan on saatava ongelmiinsa tarvittavat palvelut matalan kynnyksen vastaanotoilta, mieluiten omalta terveysasemalta”, sanoi Risikko avatessaan 27. marraskuuta Yleislääkäripäivät Helsingissä.
”Ottamalla käyttöön yhden luukun periaate selkiytetään mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asiakkaiden pääsyä hoitojärjestelmään. Hoitojärjestelmän täytyy toimia niin hyvin, että se kykenee ohjaamaan asiakkaan eteenpäin kulloinkin tarvittaviin palveluihin. Maanlaajuinen ja ympäri vuorokauden toimiva perusterveydenhuolto on matalan kynnyksen yksiköistä se luonnollisin ja asiakkaan kannalta helpoin vaihtoehto. Perusterveydenhuollossa on kyettävä toteamaan häiriöt varhain, ehkäistävä ongelmia pahenemasta ja hoidettava apua tarvitsevat kuntoon”, painotti Risikko.
”Perusterveydenhuollolla ja yleislääkäreillä sekä terveyskeskuksissa että työterveyshuollossa on tärkeä rooli mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon etulinjana. Etulinjan vahvistukseksi tarvitaan erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden jalkautumista perusterveydenhuoltoon, kuten ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi esittää. Tämä koskee kaikkia erikoisaloja, myös psykiatriaa ja päihdelääketiedettä”, Risikko totesi.
Risikko otti puheessaan esille ensi vuoden alussa valmistuvan kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, Mieli 2009. Sen tarkoitus on paitsi parantaa potilaan asemaa, myös lisätä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintaa.
”Yleislääkäri törmää työssään usein epäselvyyteen siitä, kuka potilaista kuuluu terveyskeskuksen hoitoon, kuka erikoislääkärille, kuka päihdehuoltoon, kuka Kelan harkinnanvaraiseen psykoterapiakuntoutukseen ja kuka taas kolmannen sektorin palveluihin. Tähän monimutkaiseen kokonaisuuteen Mieli 2009 –suunnitelma etsii parannusta”, Risikko lupaa.
”Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt ovat merkittävimpiä suomalaisten kansanterveyden ja hyvinvoinnin haasteita. Jokaisen yleislääkärin työhön kuuluu vastata tähän haasteeseen. Laajan tutkimustiedon mukaan mielenterveyden häiriöiden ja päihdehäiriöiden hoito on sitä tehokkaampaa, mitä varhaisemmin hoito aloitetaan. Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito onnistuu parhaiten yleislääkärin pitkäaikaisissa hoitosuhteissa, kunhan potilaan kuunteluun ja riittävän tiheään seurantaan vain annetaan mahdollisuus. Juuri tässä työssä on tärkeää, että tarvittaessa tukena on myös moniammatillinen työryhmä”, Risikko sanoi.
Lisätietoja:
Ylilääkäri Timo Aronkytö, (09) 160 74178, 050 3121678
Erityisavustaja Anna Manner-Raappana, puh. (09) 160 74157, 040 576618
Tiedote 346/2008
Mielenterveysongelmien ratkaisu edellyttää uusia toimintatapoja
Peruspalveluministeri Paula Risikko peräänkuuluttaa entistä tiiviimpää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ratkaisuna mielenterveysongelmiin. ”Useilla ihmisillä on sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Jotta asiakkaan ei tarvitse juosta luukulta toiselle, tarvitaan moniammatillisia tiimejä, joissa on mukana lääkäreitä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä sekä mielenterveys- ja päihdehoitajia. Apua hakevan on saatava ongelmiinsa tarvittavat palvelut matalan kynnyksen vastaanotoilta, mieluiten omalta terveysasemalta”, sanoi Risikko avatessaan 27. marraskuuta Yleislääkäripäivät Helsingissä.
”Ottamalla käyttöön yhden luukun periaate selkiytetään mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asiakkaiden pääsyä hoitojärjestelmään. Hoitojärjestelmän täytyy toimia niin hyvin, että se kykenee ohjaamaan asiakkaan eteenpäin kulloinkin tarvittaviin palveluihin. Maanlaajuinen ja ympäri vuorokauden toimiva perusterveydenhuolto on matalan kynnyksen yksiköistä se luonnollisin ja asiakkaan kannalta helpoin vaihtoehto. Perusterveydenhuollossa on kyettävä toteamaan häiriöt varhain, ehkäistävä ongelmia pahenemasta ja hoidettava apua tarvitsevat kuntoon”, painotti Risikko.
”Perusterveydenhuollolla ja yleislääkäreillä sekä terveyskeskuksissa että työterveyshuollossa on tärkeä rooli mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon etulinjana. Etulinjan vahvistukseksi tarvitaan erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden jalkautumista perusterveydenhuoltoon, kuten ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi esittää. Tämä koskee kaikkia erikoisaloja, myös psykiatriaa ja päihdelääketiedettä”, Risikko totesi.
Risikko otti puheessaan esille ensi vuoden alussa valmistuvan kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, Mieli 2009. Sen tarkoitus on paitsi parantaa potilaan asemaa, myös lisätä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintaa.
”Yleislääkäri törmää työssään usein epäselvyyteen siitä, kuka potilaista kuuluu terveyskeskuksen hoitoon, kuka erikoislääkärille, kuka päihdehuoltoon, kuka Kelan harkinnanvaraiseen psykoterapiakuntoutukseen ja kuka taas kolmannen sektorin palveluihin. Tähän monimutkaiseen kokonaisuuteen Mieli 2009 –suunnitelma etsii parannusta”, Risikko lupaa.
”Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt ovat merkittävimpiä suomalaisten kansanterveyden ja hyvinvoinnin haasteita. Jokaisen yleislääkärin työhön kuuluu vastata tähän haasteeseen. Laajan tutkimustiedon mukaan mielenterveyden häiriöiden ja päihdehäiriöiden hoito on sitä tehokkaampaa, mitä varhaisemmin hoito aloitetaan. Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito onnistuu parhaiten yleislääkärin pitkäaikaisissa hoitosuhteissa, kunhan potilaan kuunteluun ja riittävän tiheään seurantaan vain annetaan mahdollisuus. Juuri tässä työssä on tärkeää, että tarvittaessa tukena on myös moniammatillinen työryhmä”, Risikko sanoi.
Lisätietoja:
Ylilääkäri Timo Aronkytö, (09) 160 74178, 050 3121678
Erityisavustaja Anna Manner-Raappana, puh. (09) 160 74157, 040 576618
Vastaukset 3
Vanhimmat
neurologia? Kun en huomannut siitä mainintaa..kuin tämän.... "Tämä koskee kaikkia erikoisaloja, myös psykiatriaa ja päihdelääketiedettä”, Risikko totesi."
koska toteaa, että mt-ohjelmien hoito onnistuu parhaiten yleislääkärin pitkäaikaisessa hoitosuhteessa. :D Psykiatrit ovat kyllä itse soppansa keittäneet, ei voi muuta sanoa.
piiriin ja vielä hoitotakuun piiriin,
voisi edesauttaa monen lastensuojelussakin asiakkaana olevan päihdeperheen tilannetta ja positiivisesti.
Jos päihdehuolto on samaisen vp., vs., vt. sossun kontolla,
joka hoitaa muitakin sosiaalihuollon ja lastensuojelunkin retuperällä olevia ja lakisääteisiä palveluita,
niin tässä maassa
ei asiat todellakaan päihdehuollon toimivuuden ja saatavuuden osalta parane eivätkä edisty.
Nythän siis, jos päihdehuoltoa ja -kuntoutusta jne siirretään terveydenhuollon alaisuuteen,
olisi sentään jo ammattilaiset asialla
- päihdehuollossakin.