Minä tyhma luotin ja maksan sitä edelleen mutta "puhun" itseni kanssa....Olen murheet "maksanut" niin henkisesti kuin taloudellisesti. Joskus vitutti että olin "tyhmä" ja luotin mutta hymyilyttää, selvisin sittenkin. En kerro siitä miten monesti minut laitettiin polvilleen, vaan siitä miten usein siitä nousin! Voimia!
0Äänestä
Viss´
Ei ehkä ole paras neuvo, mutta kuitenkin.
0Äänestä
vp.
Jos on hyvä luottoystävä, joka osaa kuunnella. Puhuminen on hyvä keino. Samoin kirjoittaminen. Kun asiat puhuu ääneen tai kirjoittaa ne eivät enää tunnu niin suurilta.
0Äänestä
tietty......
murheen laadustakin. Joskus täytyy myöntää itelleen että nyt ei selviä ja nollata tilanne eikä jäädä itsesäälissä rypee. Kaikkea tietty aikansa, mutta peili on hyvä apu.
0Äänestä
Neiti Pee
Elämässä tulee aina murheita ja joskus todella pahoja. Yleensä puhuminen helpottaa.. Itselleni on niin paljon pahaa tapahtunut,ja sanotaan 2 viikkoa kun jaksaa niin taas näyttää valoisammalta.suosittelen "2 viikon" odotusrajaa, ihmismieli unohtaa,ja asiat vaan taas menee kuin väkisin eteenpäin! Tsemppiä:)
0Äänestä
jos vain pystyy...
Mulla ehkä kuuluu jo leijonanluonteeseeni, että vaikeuksien tullen herää taistelumieli ja sarvet kasvaa otsaan. Noh, tietty ne pohjat on täälläkin ensin ryvetty, mutta pääsääntöisesti lähden tulta päin ja koitan kaikin mahdollisin keinoin selvittää tilanteen. Kysyvä saa kyl aina neuvoja, jos jää rypemään huonoon oloonsa ja ongelmiinsa niin sinnehän jää myös. Ammattiapu on auttanut selvittään omia ajatuksia ja saamaan niihin vähän eri näkökulmia. Suosittelen! Tsemppiä!
0Äänestä
Tynnyri-Eikka
Kyllä siitä elämästä varmasti jotain hyvääkin löytyy. Se on joskus kovan työn takana, mutta palkitsee varmasti etsijänsä.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minä tyhma luotin ja maksan sitä edelleen mutta "puhun" itseni kanssa....Olen murheet "maksanut" niin henkisesti kuin taloudellisesti. Joskus vitutti että olin "tyhmä" ja luotin mutta hymyilyttää, selvisin sittenkin.
En kerro siitä miten monesti minut laitettiin polvilleen, vaan siitä miten usein siitä nousin!
Voimia!
Ei ehkä ole paras neuvo, mutta kuitenkin.
Jos on hyvä luottoystävä, joka osaa kuunnella. Puhuminen on hyvä keino. Samoin kirjoittaminen. Kun asiat puhuu ääneen tai kirjoittaa ne eivät enää tunnu niin suurilta.
murheen laadustakin. Joskus täytyy myöntää itelleen että nyt ei selviä ja nollata tilanne eikä jäädä itsesäälissä rypee. Kaikkea tietty aikansa, mutta peili on hyvä apu.
Elämässä tulee aina murheita ja joskus todella pahoja. Yleensä puhuminen helpottaa..
Itselleni on niin paljon pahaa tapahtunut,ja sanotaan 2 viikkoa kun jaksaa niin taas näyttää valoisammalta.suosittelen "2 viikon" odotusrajaa, ihmismieli unohtaa,ja asiat vaan taas menee kuin väkisin eteenpäin! Tsemppiä:)
Mulla ehkä kuuluu jo leijonanluonteeseeni, että vaikeuksien tullen herää taistelumieli ja sarvet kasvaa otsaan. Noh, tietty ne pohjat on täälläkin ensin ryvetty, mutta pääsääntöisesti lähden tulta päin ja koitan kaikin mahdollisin keinoin selvittää tilanteen. Kysyvä saa kyl aina neuvoja, jos jää rypemään huonoon oloonsa ja ongelmiinsa niin sinnehän jää myös. Ammattiapu on auttanut selvittään omia ajatuksia ja saamaan niihin vähän eri näkökulmia. Suosittelen! Tsemppiä!
Kyllä siitä elämästä varmasti jotain hyvääkin löytyy. Se on joskus kovan työn takana, mutta palkitsee varmasti etsijänsä.