Valoni

Yksinäisyys piteli minua kädestä kiinni koko päivän. Se iski vasten kasvojani koko voimallaan.
Yritin juosta - juosta kauas pois, mutta se ympäröi minut kuin aamuinen usva kostuttaen poskeni.

Rimpuilin epätoivoisesti sitä vastaan vain väsyttäen itseni.

Hengästyneenä ja uuvuksissani pysähdyin - katsoin sitä silmiin - suoraan silmiin. Silloin ymmärsin sen olevan yksi niistä harvoista ystävistäni - yksi henkisen syvyyden lähteistäni.

Otin sitä hellästi kädestä kiinni hyväksyen sen osana minua ja elämääni.

Vähitellen näin auringon sarastuksen edessäni. Hitaasti nousten se toi lämpimän valon sisääni - vieden mennessään ympäröineen usvan ja kuivaten kostuneet poskeni. Se kietoi minut syliinsä ja piti siinä.

Rauhallisin mielin jatkan matkaani - minne se minut viekään.
3594
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kuinka yksinäisyydestäkin voi kauniisti kirjotella . Jaa kivaa ois jos vois sen yksinäisyyden noin hyväksyö ja uskoa sen vain kuuluvan juuri minun elämään vielä en ole ainakaan osannut sitä hyväksyä vaan rimpuilis vastaan vaan . Yksinäisyyskun tuntuu vaikealle joskus varsinkin kun sitä on liikaa elämässä .
Nautin kyllä siitäkin joskus että voin olla yksin mutta liikaa sitäkin on aivan liikaa se masentaa

Äänestä

Sanasi saavat henkeni salpautumaan.

Umpikujajuoksua yksinäisyysmörköä pakoon.
Turhaa.Turhaa. Äkkipysähdy,täys'käänny ja katso.
Pieni-isottelija yrittää saada sinut valtaansa kuvitellulla voimallansa.
Se on vain varjokaiku entisestä.

Äänestä

Kaunista. Kiitos.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mr Ujo kirjoitti:

Yksinäisyys piteli minua kädestä kiinni koko päivän. Se iski vasten kasvojani koko voimallaan.
Yritin juosta - juosta kauas pois, mutta se ympäröi minut kuin aamuinen usva kostuttaen poskeni.

Rimpuilin epätoivoisesti sitä vastaan vain väsyttäen itseni.

Hengästyneenä ja uuvuksissani pysähdyin - katsoin sitä silmiin - suoraan silmiin. Silloin ymmärsin sen olevan yksi niistä harvoista ystävistäni - yksi henkisen syvyyden lähteistäni.

Otin sitä hellästi kädestä kiinni hyväksyen sen osana minua ja elämääni.

Vähitellen näin auringon sarastuksen edessäni. Hitaasti nousten se toi lämpimän valon sisääni - vieden mennessään ympäröineen usvan ja kuivaten kostuneet poskeni. Se kietoi minut syliinsä ja piti siinä.

Rauhallisin mielin jatkan matkaani - minne se minut viekään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu