Kuka haluaisi mennä karhun lailla talviunille ja herätä helmikuun puolessa välissä taas ihmettelemään tätä maailman menoa? Itselleni nämä sydäntalven kuukaudet ovat tosi ankeita eli tosi masentavia.
Karhun lailla
xxbb
13517
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hukata elämästä tuollainen siivu nukkumiseen. Eikun tukka putkella tuulta vasten ja hymyä huuleen.
No ainaskin minä, sillä erolla, että haluaisin nukkua maaliskuuhun asti. Vaikkapa herätä aina mun synttäripäivänä.
Kevät on ihanaa aikaa. Luonto herää henkiin ja on kutkuttavan mukavaa seurailla, kun joka kiven juurelta kurkistelee hento, vihreä ruohontupsu.
Ja puhumattakaan Auringosta.
Saa touhuta ulkona ja suunnitella mihin mitäkin taimia istuttelis.
Niin ja keväällä, kun jäät lähtevät, pääsee taas saareen. Kunnon saunaan.
nukkua 11 - 12 / 24 / 7 ja nousta ylös tammikuussa.
No, välillä vois käydä tankkaamassa jotain hyvää :)
hukata hetkeäkään turhaan nukkumiseen.
Siinähän menisi ohi tämä kaamos ja iki-ihana joulunaika.
Enkä malttaisi nukkua kuitenkaan.
Tulisin kurkistelemaan, onko lunta miten paljon, joko pääsen hiihtämään.
Minulla ei käy koskaan aika pitkäksi, oli mikä vuodenaika tahansa.
jouda..
mut lauseestasi tuli mieleen lammas..
Eräs kesä pojat pelas lentopalloa lammasaitauksen vieressä olin syöttämässä lampaita. joku pelaajista huusi kovaan ääneen "ota" johon lammas vastasi hyvin lakonisesti "emmääää":
Että tälleen mutta en varmana nuku silloin kun alkaa mun aikani.
Me menninkäiset noustaa ja nautitaan ja juhlitaan just syksyllä.
määä siinä olinkin :)
Lampaat on kova äänisiä, ainakin yksinäiset, - ilman ilman laumaa olevat..
En päivääkään vaihtaisi pois...
Kyllä elämä on elettävä jos ei muuten niin lämpimiä ajatuksia täynnä,vaikka olisi pakkastakin,ja tekisi mieli paksun vällyn alle piiloon.
Kyllähän tosi on, että sitten viimeisellä viivalla haluaisi elää jokaisen päivän. Näin synkkänä vuodenaikana se vaan tahtoo unohtua. Kun saisi itsensä kinnostumaan kirjoista tai jostain muusta tähän aikaan sopivasta harrastuksesta.
Kyllä se on aika raskasta varmaan tuo nukkuminenkin koko talven. Voisi käydä selän päälle. Nytkin jos nukkuu yhtäsoittoa vaikka 12 tuntia, niin kyllä selkä on aika kankea herättyä.
Ja aatteleppa miten kylmää hommaa se olis tuolla pesässä nukkua, ja jos omassa sängyssä meinais nukkua, niin siihen hajuunhan jo vois menehtyä talven aikana. Itellat täyttäisivät laatikot ja oven aluset, ja laskut jäisivät maksamatta.
Toisaalta tuo lihominen ja laihtuminen tuntuisi aika hankalalta. Miten sitten olisi rantakelpoisessa kondiksessa, jos pitäisi keväällä jo alkaa lihottamaan itseään talven varalle. Vai sattuisiko se juuri paras lihaisuus niihin aikoihin kesästä, mene ja tiedä. Ainakin syksyllä olisi melko pulska olotila oltava.
Kyllä se on paras tälläinen puolihorrostila, nukkuu silloin kun nukuttaa. Ja ihmettellee tätä maailman menoa vaikka keinovaloloissa, jos alkaa ahistammaan enemmälti. Nyt on hyvä aika suunnitella mitä pahuutta sitten helmikuussa keksii ruveta tekemään. Voi aatella sellaisia pehmosia ajatuksia, eikä kovia ollenkaan.
Näin minä tämän ajattelen. d;)
Ehdin jo tuvan nurkkaan kerätä nukkumispesään tarvittavia pehmusteita ja ämpärillisen vettä, mutta tulin toisiin ajatuksiin. Pitänee katsella nämä pimeätkin kuukaudet ja odotella, mitä ne tarjoavat.
Katsellaan vaan yhdessä nämä pimeydet tieltä pois, ja sitten mennään porukalla kevättä ja aurinkoa kohden. Kyllä siitä tästä pimeydestäkin jotain iloa löytyy, jos ei muuta niin valo. Keinovalo voi olla joskus hyvinkin piristävää, jos sattuu sitä katsomaan oikeasta kulmasta.
menee muutenkin niin pirun nopeasti, ettei sitä enään talviunille liikene.
Tosin työpäivät voisin nukkua pois ja herätä aina kun vapaa-aika alkaa.