ootte metsän istuttamisesta hakkuun jälkeen,itsellä ollut jonkin verran erimielisyyksiä metsäkeskuksen kanssa istutus asioista koska omistanhan minä itse kyseisen metsänpohjan ja päätän silloin itse koska istutan vai istutanko laisinkaan.olis kiva saada muidenkin mielipiteitä tälläsestä asiasta
mitä
mieltä
242213
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Suomen lain mukaan huolehdit metsän uudistumisesta. mMetsäkeskus vain valvoo, että uusi metsä syntyy säädyllisessä ajassa.
Tämä on mielestäni hyvä käytäntö sillä muuten kaltaisesi (=rahanahneet) maanomistajat eivät huolehtisi metsän uudistamisesta.
Ts.jos puuttut luonnon kiertokulkuun kaatamalla kaikki metsän puut niin sinun on myös huolehdittava, että tilalle syntyy uusi metsä. - Yksinkertaista, vai mitä?
Tuhoaa metsän,mutta ei se kyllä uudista,vaikka metsäkeskus kuinka valvoisi/nukkuisi.
Minäkin tiedän paljon uudistamattomia (1-15v hakkuusta)hakkuualueita,joita kyllä valvotaan,valvonnasta saa valvontapalkan,mutta kun mitään sanktioita ei ole,niin rahanahneet/rahattomat maanomistajat siirtävät uudistustöitä jotka sitten aika hoitaa.
on valtion suojatyöpaikka,en suostu niiten persettä nuoleen
onhan se mettä siihen kasvanut vaikkei sitä kukaan siihen oo istuttanu
kunhan määräävät uhkasakon tai jotain vastaavaa.
Vähä sama kuin ei viitsisi pyyhkiä takapuoltaan isomman hädän jälkeen. Elävässä elämässä kanssaihmiset ohjaavat sinut hajun perusteella takaisin hoitamaan pyyhkimisen.
Metsänhoidossa uudistamisen laiminlyönti ei samalla tavalla haise. Sitä varten on valvoja, joka katsoo perään, että velvollisuus täyttyy.
Kyllähän Suomen oloissa metsä aina uudistuu itsestäänkin, ennemmin tai myöhemmin - viljelemättä yleensä myöhemmin ja huonompilaatuisena. Kyllä minusta jokaisen metsänomistajan velvollisuus olisi uudistaa hakkaamansa alat tulevia sukupolviakin ajatellen. Sitäpaitsi niskuroimalla lakia vastaan saat vielä itsellesikin harmia aikaan.
liika kallista sellanen istuttaminen
Jonkun verran vuosikymmenten aikana tuli tuolla metsissä kuleskeltua,silmät kun sattui sotien jälkeen auki pysymään näki hyvälaatuisia "hongikkoja",nehän olivat ihan itekseen syntyneitä.
Liekö näkö huonontunu mutta nykyiset viljelyhongikot eivät miestäni niin hyviltä näytä.
Syntytavan kalleuden perusteella niiden kyllä pitäisi olla vähintään punahonkaa.
saa tehä mitä vaan...polttaa rahansa sijoituskeinottelussa, pyramiidi kaupoissa ...kukaan ei perään kysele
metsäomaisuuden käyttöä valvoo laki...ja virkamiehet
Metsän uudistamiseen velvoittaa metsälaki. Avohakkuun jälkeen uudistaminen voidaan toteuttaa kylväen ( karut, vähäravinteiset pohjat) tai istuttaen. Avohakkuun jälkeä ei voi verrata metsäpalon jälkeen kuin poikkeustapauksissa. Palo jättää melkein aina osan puuyksilöistä henkiin ja toisaalta palon polttamaan pohjaan luontainen siemen itää hyvin.
Väite, että muuta omaisuutta saa käsitellä miten vain ei pidä paikkaansa. Rahan polttaminen on kielettyä.
Esim maankäyttöä sääntelee maankäyttölaki, kaivostoimintalaki ja lisäksi erilaiset kaavoitusmääräykset.
Niin että pankaa vaan ne taimet maahan,laista riippumatta se on teidänkin etu
Mikään laki ei velvoita istuttamaan avohakkuunkaan jälkeen. Riittää kun uusi metsä tulee viiden vuoden kuluessa alueelle. Suurin osa avohakkuualueista voidaan uudistaa luontaisesti tai kylväen. Alle parin hehtaarin aukot uudistuu reunametsän kylvämänä kunhan laikuttaa alueen kaivurilla perusteellisesti.Karkeat maat kannattaa kylvää männylle jos on mustikkatyyppiä tai karumpaa.
Istuttaa kannattaa ainoastaan OMT-tyypin maapohjat ja niistäkin lähes puhtaat kuusikot saattaa onnistua koivun luontaisella uudistamisella jos on hyviä rauduskoivuja siemenpuiksi 5-10 r/ha, vaatii kyllä perusteellisen muokkauksen.
Turha istuttaminen ei ole ainakaan metsänomistajan etu. Kymmeniä miljoonia hyviä luontaisia rauduskoivuja on Suomessa tänäkin kesänä raivattu pois pienten surkeiden istutuskuusien päältä, hölmöläisten hommaa.
Taitaa kuitenkin tuo koivu olla puuna yliarvostettu - kuitupuuna se ei ole kovinkaan kummoinen, ja sitähän koivikosta valtaosin tulee. Viisainta on raivata koivu pois aina jos se haittaa kehityskelpoisen männyn tai kuusen kasvua.
näissä asioissa. Metsänhoitosuunnitelmassa oli avohakkuun jälkeen täydennysistutus ja luontainen uudistuminen. Meidän epäonneksemme istutimme kuivana kesänä 2006 ja paljon taimia kuoli kuivuuteen. Luontaisesti tulleet voivat hyvin. Olen seuraillut kuviota ja uusia taimia ilmestyy koko ajan. Taisi olla turhaa koko istutus, nyt näkyvät myyrät häärivän varsinkin lehtikuusien kimpussa.
Nimimerkin "Turhaa jorinaa" kirjoitus todistaa hyvin metsälain tarpeellisuuden. Niin kauan kun joku vakavalla mielellä kirjoittaa tuollaista soopaa, on lakiin pohjautuva ohjaus tarpeen
istutetaa niitä RÄKÄMÄNNYN taimia joista ei koskaan tule kun POLTTOPUUHAKETTA ja KUUSISTA HYVIÄ RISUKARHIN TARVEPUITA TÄÄ ON TOTUUS metsäinsinööööööööööööööööööööööörille.
Mikä on vähäistä ja mikä ylittää ilmoituskynnyksen,jos kyseessä on epäily lainrikkomuksesta ?
Metsäkeskusten ja MHY:n ohjaava toiminta metsänuudistamista koskevissa toimissa tehoaa niihin jotka ymmärtävät taloudellisesta metsänhoidosta riittävästi.
Kuitenkin esim. metsäkeskus edustaa viranomaistahoa ja väitän että heiltä on ote lipsunut lainvalvonnasa ja kestävän metsätalouden periaatteissa.Tietoa on mutta munat puuttuu.
Harteille on otettu ohjaajan loimi,vaikka metsäkeskusten pitäisi olla valvojan roolissa metsienkäytön osalla.
Kirstunvartiointi ja byrokratian pyörittäminen on tullut toimenkuvaksi metsäkeskuksille ja samalla on päästetty metsätalous kuralle.Esimerkkinä vajaatuottoiset ja ylitiheät taimistot,kasvatusmetsät ja rästiintyneet hoitohakkuut niillä kuvioilla joista saanto ei ole ollut riittän korkea.
Metäsätaloutta on kehitetty yksinomaan kannattavan korjuun ehdoilla ja sielläkin pyritty liikaa maksimituottoon.
Mitä tulee uudistamisvelvollisuuden laiminlyöntiin niin avainasemassa on metsäkeskus,ei ohjaajana vaan valvovana viranomaisena.
seur. lainattu voimassaolevasta metsälaista
""Metsäkeskuksen on 18 §:ssä tarkoitetun teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta syyttäjälle syytteen nostamista varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.
Metsäkeskukselle on varattava tilaisuus tulla esitutkinnassa ja alioikeudessa kuulluksi asiassa, josta metsäkeskus on tehnyt syyteilmoituksen.""
jossa 100 ha metsää on pantu hakkuukieltoo 10-vuodeksi vaikka oli kylän parhaiten hoidetut metsät eikä ollut aukkohakkuita suoritettu,tapahtui 1963 vuonna ja tosi on. Näin toimii valvojat, kyllä nykyisin näkee paljon enemmän RAISKATTUJA metsiä kun silloin.
uudistamisvelvoitteesta palvelee...metsäteollisuuttako,jolla ei sitten olekkaan enää mitään velvotteita metsänomistajien suuntaan ....puutatuodaan Venäjältä kalliilla hinnalla ..pohjanmaalla ja itä-lapissa ei lakisääteisesti uudistetuilla ensiharvennuspuilla kohta mitään arvoa.
pikkusahoille ei anneta mahdollisuutta alkaa tuottaa energiaa ,iso teollisuus haluaa senkin edun pitää itsellään.
varrelta löytyy varmaan paljonkin kuvailemasi tapauksen kaltaisia viranomaisratkaisuja.Taustalla voi olla yhtenä syynä metsänomistajan ja viranomaisen eturistiriita.
Metsänomistajalla tavoite hyötyä omistamastaan omaisuudesta ja viranomaisella tavoite hyötyä saavutetusta asemastaan.
Mielestäni metsäkeskuksen tehtävä on puolustaa järkevää metsätalouden harjoittamista,eikä asettua kenenkään edunvalvojaksi.Siis metsän parasta ajatellen.
Lukekaapa nuoren uuri aivopestyn metsäinssin jorinoita.
Lisää metsätyöharjoittelua metsäinsseille että oppivat laskemaan kannattavuuksia ja tuntemaan miten luonto toimii.
Kun tuota työkokemustakin on jo yli 20v
Näin se vaan on että mitään keinoja ei metsäkeskuksen toimihenkilöillä onneksi ole "pakkoistutuksiin" ennen kun viisi vuotta on kulunut hakkuusta. Paljon olen avohakkualueita ilmoittanut luontaisesti taimettuneeksi toteutusilmoituksella vuosien varrella eikä ole ongelmia ollut.
Istuttaa kannattaa todellakin vain ne alueet mihin ei luontaisesti tule tyydyttävää metsää. Parhaimmillaan säästyneillä uudistuskuluilla saa ostettua saman verran isoja taimia maapohjineen!
Metsätalous voi olla kannattavaakin kun välttää turhia kustannuksia.
Kylvö ja luontainen uudistaminen ovat hyviä vaihtoehtoja istuttamiselle ja vielä täysin laillisia menetelmiä.