Harva metsästäjä nykyään viihtyy metsällä liikkumisesta.Kaikilla on uudet aseet,uudet koretex-vaatteet,uudet kännykät pirisemässä ja tietty maha täynnä kaljaa...Eikä kukaan huomaa luonnon kauneutta,rauhaa,viereisessä puussa piipittävää tiaisparvea,kaukaa kuluvaa traktorin pörinää kyntöpellolla...Sitä vaan tullaa juovuksissa autolla sora lentäen metsäteille ja ihmisten nurkkiin paukuttelemaan ja juopottelemaan eikä siinä ole luonnon rauhasta tietoakaan...pakoon sinä meikäukko lähtee.Vaan ennen ne metsästäjät kävelivät korpien kätköissä...nykymetsästäjä on täysin riippuvainen autosta,viinasta,uusista asemalleista ja kännykästä.Siinä sitä sitten ovat kuin "tuli perseen alla" ja hyvässä lykyssä ampuvat haavakon.Eikä sitä haavakkoa(hirveä) mitenkään voida samana iltana etsiä...kaikilla kun on tiukka aikataulu kotia (=jatkoille).
nykymetsästäjä
ukko-Tapio
221352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ei nuo tuon tyylin metsästäjät tosin saa saalistakaan. Yksi runtasu soratiellä ja riista on kilometrin päässä.
Kuka muuten kantaa kaljakoreja metsässä ?
Ennen jaoin ilolla aarteitani rohdinpaitaiselle jousimiehelle, jonka perhe odotti syksyllä syötävää. Hän oli kiitollinen annista ja palasi hyvillä mielin kotiinsa. Hän ei piti metsää kotinaan eikä huvin vuoksi tappanut.
Nykyisistä metsästäjistä ei voi sanoa samaa. ”Harrastajat” jahtaavat eläimiä teknologian, koneiden, optiikan ja asearsenaalien avulla. Tapion anti on väkisin otettua pröystäilyä yltäkylläisten pöydässä. Lisäksi ihmiset hävittävät Tapion metsän koneilla, kaivureilla ja tiehirvityksillään. Kehtaavat raiskioita vielä metsäksi nimittää…
Peitän kasvoni suomalaisilta ja rangaistuksenaan he unohtavat metsän olemuksen, sillä he ovat kadottaneet hyvät tavat ja ylittäneet kohtuuden rajat.
tapa tuhota luonnon elämää, huolimatta välineiden
parantumisesta ja varsinkin siitä, ettei saalis
merkitse toimeentulon kannalta juuri mitään.
Kun ihminen on kehittänyt laajamittaisen maa-
ja metsätalouden, kaivostoiminnan, teollisuuden,
kaupan ja liikenteen, jolla evästä voi tuoda
maailman ääristä, ja siten saatu vielä aikaan
kunnon ylikansoitus maapallolle, niin on todella alkeellista näpertelyä tuhota luontoa metsästä-
mällä.
Mutta vielä annan maani vuokralle metsästys-
seuralle, enkä kauhistu vaikka pellonreunakarhun
ampuivatkin. Kulmilla kulkevat kaivannaisten
etsijät ovat paljon pahempi uhka kuin metsästäjät.
Jousimieskö osasi tappaa elävät kiusaamatta ? Siis ei tullut haavakkoja ?
Ei se ole turhaan keksitty, että kiväärin luodin energian pitää olla 100 m:n päässä vielä n. 2700 kJ (muistaakseni). Ainakin hirvenmetsästyksessä.
Ai ajaa, "Kaikilla on uudet aseet,uudet koretex-vaatteet,uudet kännykät pirisemässä ja tietty maha täynnä kaljaa,,,,,,,,,,,nykymetsästäjä on täysin riippuvainen autosta,viinasta,uusista asemalleista ja kännykästä"
KOskaan en ole viina juonut metsällä, en omista core-tex puku, ase ei ole uusi. Voisitko vielä enemmän yleistää ? ? ?? ? ?!!!!!
Tosi idiootti oot, ota järki käteen.
stereotypiöiden varassa taisit äsköisen kirjoittaa. Et varmaan edes tunne yhtään metsästäjää, asut jossain betonitalon sisässä ja kaiken tiedon olet saanut täältä ja joidenkin hippien kirjoituksista.
Alkaa suoranaisesti Vitu**a* tollaset jotka ei todellakaan tiedä mistään mitään.
Vaan nuo "vatsakkaat nykymetsästäjät"...huonokäytöksisiä "taskumatteja" ovat he.Hyviä metsänkävijöitä on harvassa ja harvenevat päivä päivältä.20 vuoden kuluttua ammutaan varmaan suoraan autosta.Katso miten lihavia koulubussia odottava nuoriso on.Täysin pilalle hemmoteltuja pullapoikia.
en osaa oikein yhdistää lihavia koulubussin odottajia ja metsästäjiä.metsästäjät jaksaa kyllä kävelläkin reppuineenkin.
Niin no se nyt oli vähän kaukaa haettu vertaus.Ajattelen tämän hetkistä nuorta metsästäjäkuntaa kotiseudullani ja sitä varsinaista vanhempaa,viisampaa metsästäjäjoukkoa.Vanhat metsästäjät käyttäytyvät mallikkaasti mutta tuo nuorenpi väestö kaljoineen...mitä 20 vuoden kuluttua?Tätä ajattelin.Silmäni näkevät vain kotiseutuni metsästäjiä ,joista se mallikkaampi joukko hupenee päivä päivältä.
jaa,a. No, tämä aihe , metsästys , saattaa olla yhtä vieras asia jollekkin kuin minulle toi vaikka että mitähän mahtaa tehdä historian tutkia päivän aikana. Meidän seuran hirviporukka on vuosia sitten laittanut säännön että humalaspäissään on turha jahtiin edes tulla. Joo, oli toi historia kyllä 10 peruskoulussa,,, mutta. Ihmetyttää miksi metsästäjistä on tehty juoppoja? Minä, mieheni meidän tuttava porukka ollaan aina metsällä selvinpäin ja vieläpä nautitaan siitä OIKEESTI.
Meitä on kolme kokenutta naismetsästäjää. Otamme sinut hyvin milellämme mukaan erälle, sinun itsesi asettamiesi toiveiden mukaiselle erävaellukselle siis.
Sinä siis tulet tuohi-virsuissa, pellavaisisa kutehissa, ja kenties peurannahka viitanasi jne.
Aseenasi on tietenkin jousi ja kivikärki keihäs.
Tulen kannat "elävänä" kääpäsessä...Evähinäs saamaton lentävä lintu tai juokseva jänönen. Juomanasi vesi virtaava, kosken koskemattoman purosen ...Viinakset, vimmatut juomat, niitä et mukanasi kanna, jätät joutaville.
Korven löydämme kyllä, monen askelen kulkemattoman. Kuhu ei kuulua voi ees kaipaamasi traktorin pörinä. Ei pirise eikä piippaa toki meienkään taakasessa. Ei ole aika mittauksessa...
TULEHAN.., tule poika ukko-Tapio, tule oppiin osaavien. Palkaksi saa taidon taitavien. Saat kokea elämyksen aidon kuten metsästäjä ennen. Tiaisparvet siitä sinulle iloisen kiitoksen antavat, ja sinusta tehdään MIES. Silloin partasi, ne kaikki pesäpallojoukkeen verran haivenia, PÄRISEE TYYLIIN TIETÄVIEN !!
Eipä hermostuta siellä.Nyt huomaankin mistä ne nuoret oppinsa saavat.Turha on nuoria syyttää metsällä käyttäytymisestään,kun äiditkään ei ymmärrä.Omia poikia kullan muruja ovat.Eivätkä koskaan tee pahaa...ei mejän lapset vaan naapurin kakarat-sanontaa muistellen.Itse olette arvostelunkohteeksi itsenne hankkineet.Parantakaa tapanne niin teitä kunnioitetaan.Eihän ole kyse kuin käytöstavoista.Ei minkäänlaisia tapoja,esim autot jätetään metsätielle niin ettei puukuormaa pysty hakea...kaljapulloja pientareilla...jotain peukalon paksuista pajua koitettu yhdellä laukauksella kaataa...huonoa käytöstä omaavia olette suuri osa(vaan ei vielä kaikki).
Verbaalinen kyvykkyys, Naiset vs. Ukko-Tapio. Tilanne 1. erän jälkeen 6-0 naisten hyväksi. Tapio, mene hyvä Jumala vaikka Väiskin oppiin!
Eipä hermoilla sielläkään.Kerrohan lisää siitä Väiskin opista nyt ihan alkuun,edellyttäen että se liittyy metsästyksen vastustukseen.Utelias kun olen.
Opihan sinä poka poloinen hermojasi hallitsemaan, sanan säilääsi hillitsemään, sanomaasi harkitsemaan.
Ei olla me, sinut erälle haastaneet, omia pokiamme. Omista pojistamme emme ole haastaneet, naapureitamme moittineet. Eivät ole aihetta antaneet.
Arvostella toki osataan, niin meitä kuin teitäkin. Jo se tehtiinkin, suhteessa 6-0 arvon saimme.
Automme ei kenkään kulkua estä, ei sinunkaan, kun kanssamme oppiimme lähdet, ja kaljapulloja et visko. Puuta ajamme myöskin me, omasta metsästämme. Peukalon paksuisen pajun kyllä katkaisemaan kykenemme, ampumalla asehella, etäältäkin tarpeen tullen. Tarvetta vain ei ole ollut, eikä edes tulevaksi uskota.
Pahoja eivät ole kaikki, ei myöskään kaikki puukuormia metsästä hakemaan kykenevät. Kaikilla ei heilläkään päätä kivistä, ei niin kuin...
ukko-Tapio, nimimerkkisi niin kovin outo on, siksi haasteemme sulle uudelleen esitämme. Saisimmehan olla oppiäitinä itse ukko-Tapiolle, erämaailman Yli-Jumalalle.
Ostat siis lihasi kaupasta. Hyvä niin. Ei kannata vaivata päätään ikävillä asioilla, kun kaupasta saa ostamalla tarvitsemansa lihat vaikka rosvopaistiin. Ja jos ei ole rahaa ruokaan niin sosiaalitoimisto kyllä antaa.
Miksi lähteä nyt kiukuttelemaan,aikuinen ihminen.Sekö harmittaa kun joku näkee miten jotkut metsästävät?Kun kiukkusi laantuu,olet oppinut lisää.Usko pois.Tuollaisen kuumapipon kanssa en ihan heti uskaltaisi metsälle,varsinkin jos sinulla on ase hallussa.Sen verran itsesuojeluvaistoa minulla on.
Ukko-Tapio, voi sinua ukko utraa, kun sinulle metsänherraksi esittäytyneelle runoilija, vaka vanha Väinämöinen tuntematon on!
Teille naisille nasevasuille, kielen kirmaavan kodeille.
Täss´ teille seuraks urho, miesi monen mieleinen.
Leukaparta tuuhea, huulikarvat hoidetut. Parran pärinä vähäistä ilman asiaa olematonta. Komistuksena tukka tumma joskin ohimot ohenevat.
Askel kevyt joutuisa kuitenkin kiireetön korvessa. Uljas on urholla ulkonäkö, vaan paras mielessä, maltissa.
Katse tumma tulinen mutta luonne lempeän leppoisa. Sihti kovin on kohdallaan, harjoittelun herkeämättömän hedelmä.
Metsänkäynnissä mainio, taidot Tapion tarjoaa teille, sinipiioille sakean salon. Te naiset napsakkasuut, rouvat rakkaiden riistamaitten, olette mielessä monen miesin, aatoksissa usean urhon.
Jo on mahti maatununna
Suku suuri sortununna
Tyhjään työhön toimettoman
Kudontahan loimettoman
Lähteneet on naiset tuvan
Keinoin kehnolaisen luvan
Lapset jättää, touhut elon
Saatuansa kohta selon:
Ammuntaan liittyneet on vaiset
Inehmoiset turhan laiset
Huvinsa on julma, raaka
Eikä painu tunnon vaaka
Sivuun jousen sekä nuolen
Panneet ovat miehet huolen
Ryhtyneet on toimeen kunnon
Ihnehmoiset oman tunnon
Rauhaan päästäneet on piltit
Linnut, sudet, puput kiltit.
Metsään tyhjään silti ryntää
Lauma pisku, pyssyin kyntää
Rannat, lehdot, salot harmaat
- Kalevaisen kansan armaat
Harva nainen tuntee hurmaa
Eläimen kun lapsen surmaa.
"Linnut, sudet, puput kiltit"
Voe hyvä tavaton.... Jätäppä hyvä immeinen ne Tisnin piirretyt vähemmälle, ja lähe ihan oikeesti sinne mettään.
Sinäl mängimme mäel, sina kõrve dzhentelmen, teineteisid kuna kohtuda saame, suures metsas, põlismetsas kaugel müra alt.
Kohvi keitame me sõprusel, tule ääres kõrve kuuse all, pakkume ka saiased, praadida lõke peal, karakas tikus nõiduda. Uhes maitsekas pakumised võtame, me Ahdi omad.
Teil uhke välisnägu on, med näha see küll, lõuas habe kohev. Kuigi parimad on enetsevalistus meele, oskavad mõeldused, viisakad mõtled, kõgemused pikk ajalt, nemad enamini kuulda tahame, omaks õpiks võtame.
Ka dzhentelmenn siml rõõmus on, näha samal ajal kolm metsa neiu, Ahdi oma armast, kel kuigi kõikil oma armas kodus oodatada, armas ja lapsed.
Dzhentelmen; Me Ahdi armad, me soovime kohtuda sinad, kõrves puutumatus, põlimetsas kaugel kiiruse alt, meie soov püsiv on.
Tiera, aikansa opissa istununna, ei kuitenkaan kaikkea käsittänyt.
Ei tuttua kieli Karjalan kansan, urinat Unkarin urhojen
Vaan tärkeimmän tajus Tiera:
"Ka dzhentelmenn siml rõõmus on, näha samal ajal kolm metsa neiu, Ahdi oma armast, kel kuigi kõikil oma armas kodus oodatada, armas ja lapsed."
Hyvä on naisen napakkasuun aviossa elellä, komentaa karjua karskia.
Parempi karjun köllötellä, kun käskyt keittiön kajahtaa, neuvot nasevat naiselta.
Parempi kersojen kehittyä emon osaavan ohjaamana. Erätaidot, saaliin salat, siirtyy suoraan seuraajille.
Tiera, korven kiireetön kävijä, urho uljaassa iässä jatkaa sinkkuna samoilua. Hyv´on yksin aatella, kiireetönnä kopsutella, korvessa komean Karjalan, salon sakean siimeksessä.