Avopari, joista puolisko A tienaa rapiat 45 000 euroa vuodessa. Puolisko B on työtön, vailla opiskelupaikkaa ja ilman ammattikoulutusta. Kahden vuoden aikana B on tehnyt alle 10 kk töitä, ei ole kieltäytynyt mistään työvoimatoimiston työstä, jättänyt hakematta koulutukseen tai tehnyt muutakaan ihmeellistä.
KELAn sivuilta yritin asian ymmärtää niin, että tämä B ei saisi hiluakaan rahaa työttömyysaikanaan koska avoparin A tulot ovat olevinaan niin huikean suuret... Ymmärsinkö nyt ihan oikein???
Tässä vaan eräs henkilö A miettii, miten käy raha-asioille, jos B muuttaa virallisesti samaan mökkiin (B:hän saa siis nyt sekä asumistukea että työttömyytensä takia hiluja KELAlta)...
KELAn sivuilta yritin asian ymmärtää niin, että tämä B ei saisi hiluakaan rahaa työttömyysaikanaan koska avoparin A tulot ovat olevinaan niin huikean suuret... Ymmärsinkö nyt ihan oikein???
Tässä vaan eräs henkilö A miettii, miten käy raha-asioille, jos B muuttaa virallisesti samaan mökkiin (B:hän saa siis nyt sekä asumistukea että työttömyytensä takia hiluja KELAlta)...
Vastaukset 4
Vanhimmat
...Avopari, joista puolisko A tienaa rapiat 45 000 euroa vuodessa. Puolisko B on työtön, vailla opiskelupaikkaa ja ilman ammattikoulutusta....
Jos työkkäriin ilmoittautumista edeltävänä 28 kk:n aikana B on ollut vähemmän kuin 10 kk sellaisessa työssä, jossa työaika on väh, 18 h/kalenteriviikko, niin B:llä olisi oikeus vain työmarkkinatukeen. A:n tulot syövät B:n työmarkkinatuen, jolloin työmarkkinatuen määrä on 0 e.
...että tämä B ei saisi hiluakaan rahaa työttömyysaikanaan koska avoparin A tulot ovat olevinaan niin huikean suuret... Ymmärsinkö nyt ihan oikein??? ---
Ymmärsit erittäin oikein. Vaikka lainsäädännöstä on pyrittykin poistamaan puolison elatusvelvollisuus aika tarkkaan, avioliittolaista jo v. 1988, niin työmarkkinatueen se otettiin 1990-luvun puolivälissä. Toimeentulo- ja asumistuki ottavat huomioon asumisyksikön yhteiset tulot, joten sieltäkään ei apua heruisi.
...A miettii, miten käy raha-asioille, jos B muuttaa virallisesti samaan mökkiin...
Jos A haluaa B:n pysyvän hengissä, niin
1) A elättää B:n, jos muuttaa saman katon alle
2) A asuu pääasiassa B:n asunnossa, mutta ei muuta kirjojaan sinne ja B ei hiiskahdakaan Kelassa A:sta. Tällöin B saa kaikki tuet, mutta kiinni jäädessään pääsee käräjille ja saa ison laskun. Kiinnijääminen tosin ainakin suuressa kaupungissa teoreettinen, jos A:lla on kirjat jossain muualla, esim. työssäkäyvän kaverin luukussa. 'Vieraillahan' toisen asunnossa voi ihan laillisestikin saipa toinen sitten minkälaisia tukia tahansa.
Eli tässä tapauksessa B:menettää tuet A:n tulojen perusteella. Jos B perii 4% Nokian osakkeista amerikan mummolta. Osakkeiden arvo on Nokian tapauksessa huomattava. Voi olla 20 000 000-60 000 000 €. Perittyään osakkeet B ei menetä ainakaan työmarkkinatukeaan. Koska alle 5% yritysomistusta ei huomioida.
Näin se menee porvari Suomessa.
Ei ehkä noinkaan.
Pääomatulo söisi työmarkkinatuen. En nyt tiedä, kuinka paljon tuollainen osakemäärä tuottaisi osinkotuloja, mutta joka tapauksessa osinkotulot vähentäisivät tai peräti söisivät työmarkkinatuen määrästä riippuen.
muutaa kirjat virallisesti samaan osoitteeseen.
Kirjat posterestanteen ,työkkärissäkin pääsee helpomalla,kun ei ole asuntoa.
Elämää pitää järjestellä paperilla ,niin ei tarvitse sitten itkeä.Aivan oikein teit ,kun otit itse selvää.