Hei!
Nyt kaivattaisiin kipeästi apua kivitalon harkkovalintaan. Suunnitteilla yksikerroksinen noin 160 neliöinen talo, jossa lämmitysmuotona maalämpö (vesikiertoinen lattialämmitys varaava takka). Oman työn osuus minimaalinen.
Tarjoukset saatu Lujalta, Lammilta ja Jämerältä (tarjoukset sisältää pääpiirteissään harkot, ovet ja ikkunat, Lujan hinnassa mukana myös vesikate). Hintojen suhteen ei mitään suuria eroja ole, joten nyt päätös koetetaan tehdä siltä pohjalta, että mikä olisi paras kyseiseen kohteeseen.
Kyseessä siis yksikerroksinen talo, joten parhaalta vaihtoehdolta itsestä tuntuisi muurattava harkko valuharkon sijaan. Mitä mieltä tästä?
Kannattaako tuota lämmitysmuotoa huomioida harkkovalinnassa? (Lämmitysmuoto perustuskustannuksiltaan kallis mutta jatkossa edullinen maalämpö)
Lujan tarjous käsittää matalaenergiapaketin jossa siis harkko sekä ikkunat ja ovet matalaenergialuokkaa, mutta puinen yläpohja. Lujan tarjouksessa mukana myös vesikate, mikä muiden tarjouksista puuttuu.
Lammissa valuharkko ja puinen yläpohja. Talon energialuokaksi tulisi todennäköisesti B tai C.
Jämerässä muurattava harkko (375) ja plussaa olisi kiviyläpohja, mutta itse harkko taas mietityttää. Jämerässä kun tuo U-arvo ei ole kummoinen, mutta uusien energiamääräysten voimaan tullessa tuskin tullaan yksinomaan enää tuota U-arvoa tuijottamaan, vaan tiiviys nousee huomion arvoisena seikkana.
Mikä näistä vaikuttaisi parhaalta valinnalta?
Nyt kaivattaisiin kipeästi apua kivitalon harkkovalintaan. Suunnitteilla yksikerroksinen noin 160 neliöinen talo, jossa lämmitysmuotona maalämpö (vesikiertoinen lattialämmitys varaava takka). Oman työn osuus minimaalinen.
Tarjoukset saatu Lujalta, Lammilta ja Jämerältä (tarjoukset sisältää pääpiirteissään harkot, ovet ja ikkunat, Lujan hinnassa mukana myös vesikate). Hintojen suhteen ei mitään suuria eroja ole, joten nyt päätös koetetaan tehdä siltä pohjalta, että mikä olisi paras kyseiseen kohteeseen.
Kyseessä siis yksikerroksinen talo, joten parhaalta vaihtoehdolta itsestä tuntuisi muurattava harkko valuharkon sijaan. Mitä mieltä tästä?
Kannattaako tuota lämmitysmuotoa huomioida harkkovalinnassa? (Lämmitysmuoto perustuskustannuksiltaan kallis mutta jatkossa edullinen maalämpö)
Lujan tarjous käsittää matalaenergiapaketin jossa siis harkko sekä ikkunat ja ovet matalaenergialuokkaa, mutta puinen yläpohja. Lujan tarjouksessa mukana myös vesikate, mikä muiden tarjouksista puuttuu.
Lammissa valuharkko ja puinen yläpohja. Talon energialuokaksi tulisi todennäköisesti B tai C.
Jämerässä muurattava harkko (375) ja plussaa olisi kiviyläpohja, mutta itse harkko taas mietityttää. Jämerässä kun tuo U-arvo ei ole kummoinen, mutta uusien energiamääräysten voimaan tullessa tuskin tullaan yksinomaan enää tuota U-arvoa tuijottamaan, vaan tiiviys nousee huomion arvoisena seikkana.
Mikä näistä vaikuttaisi parhaalta valinnalta?
Vastaukset 48
Vanhimmat
Jos haluat lisää u-arvoa niin valitse vaikka 500mm paksu yksiaineinen siporexharkko:
http://www.hplush.fi/c/document_library/get_file?folderId=63655&name=DLFE-2864.pdf
varmaankin A-luokkaan, hyvä ilmatiiveys (=helppo saavutta 0,5) kunnon iv-kone ikkunat jne.
Ilmatiiveyden mittautat sitten rungon valmistumisen jälkeen, saat oikein dokumentin tapahtumasta.
...toimittajiin tai harkkojärjestelmään toteaisin, että nykyisillä energian hinnoilla lämmönsäästöinvestoinnit ovat pääsääntöisesti huonoa bisnestä - ja erityisen huonoiksi menevät, jos käyttää edullisimpia energiamuotoja. Kannattaa siis kaksi kertaa tsekata, paljonko panee rahaa kiinni matalaenergiaratkaisuun ja mitä sillä säästää.
300 millin uretaanieristetty harkko tuottaa nykyiset energiamääräykset täyttävän u-arvon, kun muistaa laittaa vaakasaumoihin villaa ja pystysaumoihin urtsua - se on siis vertailutaso ja mielestäni täysin käyttökelpoinenkin.
voi olla, että vaakasaumoista löytyy villaa ja pystysaumoista uretaania, mutta mikäli oman työn osuus on minimaalinen, kandee valita joku idioottivarma rakenne, kuten ohutsaumainen siporex. Sen kanssa ei paljon voi virheitä tulla eikä mitän 'unohdu' välistä. Vielä kun pyydät latomaan yläpohjan palkit lappeiden suuntaan, säästät kattotuolirahnat. Palkit voivat olla sipoa tai onteloita.
Olihan tarjousvaiheessa huomioitu valuharkkoon tuleva pumppuautokolonna betonia myös euroina.
Kysyit, että oliko valuharkko tarjouksessa huomioitu betoiautokolonnan tuottama lisäkustannus. Eipä sitä tuossa Lammin tarjouksessa ole ja tuo valuharkko ei juuri kauheasti houkuta mm. tuon jatkuvan betonin läträyksen takia.
Mutta toimiiko tuo 375 sipo harkko tai 375 sipo elementti sellaisenaan ilman lisäeristeitä?
mene ja seinät on nopeammin pystyssä kuin muuramalla ja moninkerroin kestävämmät ripustaa pelkillä kiilapulteilla vaikka traktori seinään.
Lisäksi sun talos on niin pieni, että maalämpö on hölmön hommaa. Parempi on puun ja sähkön yhteiskäyttö.
"urtsua pystysaumaan" eikös pystysaumaan laiteta aina PU?
"villaa vaakasaumaan" miksi näin, eikö PU riitä??
T: pöljäke kysyy
monta vuotta toiminut. Enempi ilmaa falskaavat liian isot ikkunat ja huonot ovet ja vielä enempi energiasyöppö asumistapa.
Seinäelementeistä mulla ei ole kokemusta.
Harkko painaa reilut 20kg ja se tuntuu iltaisin hartioissa, kun roudaat seuraavan päivän muurausannosta lähelle työmaata. Siinä oppii pikkunokkelaksi ja hyödyntää helposti lankkuluiskan, nokkakärryt tai naapurilla käyvän hiabin palvelukset - aivan pikkurahalla. Välipohjiin ja yläpohjaan käytetään 250mm sipoelementtejä tai 200-onteloita ja sinne katolle 20 senttiä eristettä palkiston päälle. Suunnittele talo siten, että yläkerran elementit voit latoa katon lappeen suuntaan, säästät kattotuolirahat.
LVIS-asennuksia varten ainakin useampikerroksiseen taloon on hyvä varata asennuskuilu (60x60), niin roilotukset jäävät minimiin. Mikäli valitset betonielementtiportaat,
kuten Lemminkäisen Elemento, saat jo rakennusaikana turvallisen kulkureitin kerroksesta toiseen. Asennetaan samaan aikaan kuin välipohjat. Minä päällystin ne portaat sittemmin korkkilaatoilla.
...urtsua, mutta muistutin varmemmaksi vakuudeksi. Vaakasaumaan sitävastoin ei laiteta eristettä kuin "erikseen sovittaessa" ja urtsua sinne harvemmin laitetaan paisumaan - yleensä villa. Koko toi saumaeristeyhdistelmä on sellainen "suunnittelijan vakioteksti", jolla varsmistetaan vain tietyn u-arvon perusteet.
tärkeää niin valintasi on tuskin jämerä. Miettikääs vähän mitä tapahtuu kun yksiaineisiin harkkoihin tulee hiushalkeamia? Ei sieltä nyt ihan päivä paista (toivottavasti), mutta eipä ole enää ilmatiiviskään. Kivitaloissa on aina hiushalkeamia ja siporex on näistä se pahin säröilemään.
Rakennusfysiikka 2007, 18.-19.10.2007 TTY, Rakennetekniikan laitos:
"Suomalaisten pientalojen ja kerrostaloasuntojen ilmanpitävyyttä on tutkittu viimeisen viiden vuoden aikana Tampereen teknillisen yliopiston Rakennetekniikan laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorion kahdessa yhteistyöprojektissa. Sadan puurunkoisen pientalon keskiarvo n50-luku oli 3,9 l/h,kymmenen kevytbetonitalon 1,5 l/h, kymmenen kevytsoraharkkotalon 3,2 l/h, kymmenen tiilitalon 2,8 l/h, kymmenen betoniharkkotalon 1,6 l/h, kymmenen betonielementtitalon 2,6 l/h ja 19 hirsitalon 5,9 l/h."
Siporex oli siis tiivein.
joka jättää olennaisia lauseita pois, kuten greenpeacen tyypit ja muut provokaattorit.
Sun tutkimuksessas sanottiin, että ilmavuotoja on jos on huonosti rakennettu ja kaikki testitalot, missä vuotoja oli, oli puutteita rakentamisessa.
Et viitti edes linkkiä laittaa tutkimukseen, kaivat vain rusinat pullasta. Tosi amis inssi.
että korkeakoulusivistys on jäänyt sinulta hankkimatta. Talomyyjähän ei koulutusta tarvitsekaan. Röyhkeys riittää.
joka vastustaa kaikkea uskovaisuutta, arvon sipouskis:-)
runkotyön, niin kukaan ei takaa, että joka neljänteen sipo-saumaan on pantu vaakateräkset ja aukojen ylityspalkkien päälle kanssa. Tästä tulevat ne tkk-inssin mainostamat halkeamat. Mikäli noudatat rakennustapaa ja sisätasoitteet tehdään riittävän kuivaan pintaan ja sitten ulkorappaus (verkottaen) vasta yhden lämmityskauden jälkeen, eipä noita halkeamia ole sanottavasti esiin säröilemässä.
Ainahan periaatteessa voidaan rakentaa tiivis ja kosteusteknisesti turvallinen talo. Se vaan on niin, että taloja ei rakenneta suunnittelupöydällä vaan työmaalla ja mitä yksinkertaisempi rakenne esim. siporex sen varmempi lopputulos. Ja siitähän tutkimus juuri kertoo, eli keiden talot oli puuttellisesti asennettu, haluaisin tietää etten sekoile ainakaan niihin.
höyrynsulkumuovia limittäin tiivisti ja villaa päälle painoksi vaikka teippaukset menisi rikki.
Sun sipopalikoihin tarvitaan nosturia, eikä se ihan halpaa ja turvallista puuhaa ole. Lisäksi pitää elementtien välit saumata ja sähköjohtoja roiloittaa/porailla.
Laitapa nyt niitä merkkejä missä ei oltu osattu hs-muovia limittää. Haluaisin todella tietää mitä ei kannata rakentaa.
En kyllä ymmärrä mitä turvallisuusuhkaa nosturi aiheuttaa, taitaa olla toisinpäin. Pieni torninosturi työmaalla koko ajan käytössä on nykypäivää jos rakennetaan vähänkään ammattimaisesti koska juuri tavaran siirrot ovat suurin työurakka kivitalossa ei muuraaminen.
Taidat ilmeisesti olla väärällä palstalla kun ihmettelet sähköjohtojen roilottamista. Rakenna puuelementeistä niin saat hs-muovit seiniin ja rasiat valmiiksi paikoilleen.
eivät mene sellaiset riekaleet tarkastuksista läpi.
Höyrynsulkumuovit eivät oikein kuulu kivitalon rakenteisiin, ei yläpohjaan eikä seinien sisään.
Mikäli teet puisen välipohjan, siinä on useita saumavälejä ja vielä notkuukin hyväkäs. Siksi sipo-laatasto tai ontelot on suositeltavampi vauhtoehto - myös yläpohjaan. Siporex-elementtien saumaamiseen menee muutama säkillinen 06-sementtilaastia, sekoitetaan porakonevispilällä työmaalla, joten siihen ei kannata sen kummemmin paneutua. Ontelolaatastoon joutuu tekemään rengasvalun, mutta se onkin sillä siisti.
Siitä voidaan olla tasan kahta mieltä, kumpi kevyt vai kova ratkaisu väli/yläpohjassa on paloturvallisempi tai helppohoitoisempi ensimmäisen vesivahingon jälkeen. Kova kuluttaa noin 15% vähemmän energiaa sekä ennen että jälkeen vahingon.
missäpäin olet siporeksista rakentanut, käyn katsomassa pettymyksesi kohteen ja nauretaan sille yhdessä. minusta kun tuntuu että olet enempi piirustelija kuin rakentelija. suuret puheet ja vähempi villoja. heh.
Soitappa piruuttasi jollekin tyypille joka tekee katselmuksia louhintayrityksille. Näissä katselmuksissa dokumentoidaan jokainen vähänkin merkittävämpi halkeama talon rungosta. Siporex taloissa punakynä viuhuu ja digifilmi palaa. On täysin paskapuhetta että näillä lukusilla ulos asti ulottuvilla halkeamilla ei ole mitään tekemistä ilmavuotojen kanssa. Uudessa siporex talossa tilanne on varmasti hyvä, mutta venaas kymmenen vuotta niin muurahaiset kävelee seinän läpi sisälle.
Mielestäni voisit vaihtaa nimimerkkisi totuudenmukaiseksi, kukaan TKK:n käynyt ei esittäisi tuollaisia yksisilmäisiä mielipiteitä eikä käyttäisi tuota nimimerkkiä. Tkk-inssi? Ei TKK:sta valmistu inssejä, sieltä valmistuu diplomi-insinöörejä.:)
on oman kokemukseni mukaan (22 vuotta Siporex-talolla ikää ) tiivis ja seiniin ei ole tullut halkeamia, joista tuuli suhisisi tai muurahaiset kävelisivät sisään.
Ja naapurissa on kaivettu runsaastikkin (ei kylläkään louhittu), mutta talo on seissyt tukevasti paikoillaan ilman mitään suuria ongelmia, paitsi LVI-asioiden suhteen, johon käytetty harkkotyyppi ei vaikuta.
käytön jälkeen suosittelen, että suoritat mittaustesi lisäksi seiniin lateksipesun ja samalla jokusen hiushalkeaman voit tarvittaessa kitata kiinni. Usein tämä tarve korostuu, mikäli sisäänmuutolla on aikanaan ollut kiire ja on tasoitettu liian paksusti kerralla. Betonikerrostaloissa varsin tuttu ilmiö.
Itsellä on 1980-luvulla tehty sipo-talo, jossa tämmöisiä halkeamapulmia ei ole vielä havaittu, vaan on päästy vain maalaamaan lateksilla.
Se on siinä.
Taitaa olla palsta täynnä jotain paperitiikereitä, korvantaustat märkänä...soittelevat vielä.
TTY:n koetalotutkimuksissa on todettu, että talojen mitattu johtumisenergiankulutus on ollut selvästi, jopa 50 %, pienempi kuin laskennallinen johtumisenergiankulutus. Selvimmin ero näkyy eristämättömissä ulkoseinissä (massiivitiili, siporex, hirsi).
Miksi massiivirakenteiset (yhtä ainetta olevat) talot sitten kuluttavat vähemmän lämpöenergiaa kuin U-arvojen perusteella on laskettu? Vastaus: Massiivirakenteet varastoivat auringosta tulevaa lämpöenergiaa. Yksinkertaista.
Malta siis katsoa kokonaisuutta, harkkomyyjän ilmoittama u-arvo on huono valintaperuste.
Kivitalon rakentamisessa ei ole mitään iloa hankkia talopaketti. Saat läjän palasia pihalle halvemmalla kun ostat rautakaupasta ja ikkunatoimittajilta yms suoraan kilpailuttamalla.
Harkoksi kannattaa ottaa joku standardiharkko, jolla on useampia toimittajia ja kilpailuttaa ne rautakaupan kautta.
kokemusta. muutama harkkolavallinen rautakaupan kautta tuli halvemmaksi kuin suora toimitus tehtaalta:- Tuskin kuormallinen olisi sen kalliimpaa. Yritä välttää yksinmyyntikamaa, mikäli haluat edetä kustannustehokkaasti.
Pane vastakkain kevytbetoniratkaisussakin aeroc ja jämerä jopa siten, että väli/yläpohjiin pyydät erillisen tarjouksen ontelolaatoista ja sipo-palkeista.
Ikkunatoimitus oli 3000eur halvempi marraskuussa tilattuna kuin kesällä tehty tarjous.
Kivitalotoimittajia kannattaa kilpailuttaa mutta liiallisuuksiin menemällä tuskin saa parasta ja edullisinta lopputulosta. Halvimmalla tietysti pääsee kun kiertää eri harkkotyömaita ja ostelee ylijäämäharkkoja mutta kannattaa myös aantaa hieman arvoa helppoudelle jolloin rakentaminen sujuu mahdollisimman jouheasti.
Useinhan kilpailuttaminen loppuu harkkovertauluun kun sitten muut työvaiheet otetaan pikaisesti sieltä mistä saa ja hinnalla ei enää niin väliä kun työmaa meinaa pysähtyä.
Eli kunnon vastaava mestari ja selkeä aikataulutus alusta loppuun niin tulee parasta jälkeä ja kustannukset pysyy kurissa.
Huvittaa kun viesteistä saa usein kuvitelman, että juuri minun talo tehdään paljon halvemmalla kuin naapurin. Käytännössä melkein sama millä harkolla talonsa tekee, eipä vaikuta loppukustannukseen juurikaan.
asun itse tällähetkellä massiivisessa kivitalossa eli Lammissa, ei voisi kuvitellakkaan muuta, tässä on kaikki kohdallaan.
kell onni on se onnin kätkeköön.
Teitkö myös välipohjat ja yläpohjat lammin harkoista.
lukee, puupää, lue alkuperäinen kysymys ennenkuin alat villahousujas repii, äläkä tukehdu siihen masuunikuonaan voi jäädä kinkku syömättä
yläpohja saksiristikot 600mm puhallusvilla, ei palele Lammissa, täytyy lähinnä keskittyä viilennykseen kun on niin tiivis ja MASSIIVINEN,
tuli epähuomiossa hommattua tulisijakin, ei oikeastaan voi käyttää kun tunnelmointiin pikaisesti.
Risumaja mikä risumaja. Olisit laittanut seinätkin puuelementeistä olis vieläkin lämpimämpi ja yhtä massiivinen.
mutta kyllä sitä tulisijaa käyttää voi. Se ei varmasti lämmitä liikaa, joten sen käyttämättömyys johtuu ihan jostain muusta kuin talosi liikälämpenemisestä. Tää on fakta.
itsellesi edes kaksio lähiöstä, sä voit tunnelmoida sielä kivitaloesitteiden (esim.LAMMI)
kanssa :) :)
taidat olla myös niitä Haporex asukkeja, luulevat että muilla on asiat niikuin itsellä, tuulee joka suunnasta sisätiloissa...siinä on se hyvä puoli että takka vetää/syttyy hyvin kun korvausilma tulee seinästä läpi huminalla :) :)
Kannattaisi tutustua faktoihin, ihan yksinkertaisimpiin ennen kuin höpisee mitä sattuu. Talon tiiveys tarkoittaa juuri sitä mitä tuo sana tarkoittaa, eli Jämerä on kaikista taloista tiivein. Ja vielä yksiaineisena muutenkin paras ja ainoa oikea "kivitalo" niinkuin asiaa ymmärretään. Minulle sinänsä sama mitä termiä käytetään eihän puutalokaan ole puuta. Asumiseenhan nuo talot tehdään. Se, että siporex on "hengittävä" tarkoittaa sitä, että kosteus voi siirtyä rakenteen läpi eli höyrynsulkua ei ole mikä on muissa rakenteissa pakollinen, ei silti hyvä ratkaisu.
erillistä höyrynsulkua, joten kannattaisi tutustua aiheeseen, ennen kuin täällä liputat omia "faktoja"
miten lammin rakentaja pärjää ilman höyrysulkua yläpohjarakenteen kanssa, kun ne harkot ovat kovin pieniä, vaikka niitä holvimaisesti latoisikin.
tehty yläpohja mineraalivilloineen vaadi höyrysulun??
Ilmeisesti Lammiasukit ovat kaikki osapäiväisiä sientenviljelijöitä, kun sadon voi poimia omasta höyrysuluttomasta yläpohjasta...onko osterivinokas satoisampi kuin herkkusieni?
Tai ehkä pihakivistä latomalla saa sen yläpohjan rakennettua holvimuotoon ilman höyrysulkua...
Puusta tehtyä yläpohjaa. Kiveä on sielläkin aivan kuten välipohjassakin.
niitä semmoisia löytyy, kun kataloogi on kovin vajaa tämmöisestä tavarasta.
Miten paljon talosta pitää olla lammilta että on kyseessä lammitalo vai onko talosi lammilla. Tuskin pari seinänpätkää tekevät siitä nimikkotaloa.
Hölmöähän se olisi kutsua muualla sijaitsevaa taloa lammitaloksi, kun raaka-aineetkin ovat aivan muualta.
ollaan, niin lammitalossa on kokonaisuutena enemmän betonia, kuin sipossa valkoista hötöä.
Vai teetkö lattiavalut yms. myös siitä hötöstä?
betonitalo? Miksi sitä kutsutaan lammitaloksi... outoa...
betonia (kevytbetonia). Sitä on tehty pian 80vuotta ja rakenteet ovat tarkoin harkittuja ja hyvin mm. Suomen ilmastoon sopivia. Mojova aine, kun sopii niin omatoimiraksaajan kuin ammattilaisenkin kouraan.
Väännä vielä sitä rautalankaasi, niin ehkä onnistut. Siis miksi kutsut taloasi lammitaloksi, vaikka suurin osa rungon neliöistä on muiden valmistajien tuotteista tehty?
kysyt, ota Lammi, ei tarvitse katua jälkeenpäin
vaihtoehdoista Lammin, perustelu: Se on paras
ylivoimainen, ota se niin on varma valinta