haluan perua isyydenselvityksen

tyttäresi kutsua miestäsi isäksi, jos niin haluatte. Saatte vielä "perinnän kautta" elatusmaksujakin, ja isä ei "häiritse" elämäänne, joten miksi se on ongelma?

Lapselle se tuskin on ongelma, jos miehesi käyttäytyy niin kuin olisi isä hänelle.

Miehesihän voi testamentata omaisuuttaankin lapsellesi, jos haluaa. Ja voitte avata vaikka tilin lapselle, johon keräätte isän maksamat(?) elatusmaksut, niin saa sitten isona siitä kivan pesämunan.

joo, Mitä sillä on väliä onko laillinen vai ei. Eiköhän se tunnepuolella ne asiat kuitenkin loppupeleissä merkitse. Jos nykyinen miehesi on lapselle henkisesti isä niin mihin niitä papereita tarvitaan. Sinulla ilmeisesti on kuitenkin yksinhuoltajuus lapseen koska toinen ei maksa elareita vapaaehtoisesti.

Kunhan nyt ete vain yrittäisi rakennella jotain kulisseja jonkin ihmissuhderaunion päälle.

Tuntuu että tavallaan kettuilette asioiden varjossa ex miehen kanssa toisillenne antamatta missään periksi - tulematta vastaan, lopettakaa se lapsen takia. Sopikaa ajan kanssa, niin lapsella voisi olla oikea isä. Eikä elinikäisiä traumoja asiasta.

Mies ei ilmeisesti halunnut alunperin lasta, mutta menitkö tekemään sen(?) Sitten haet elatusmaksuja? Sitten adoptiota? Ja kettuilet(?) Sekös suututtaa miestä. Tai ainakin "periksiantamaton hiljaisuus", ei positiivisia kommunikaatioyrityksiä.

Ja mies taas ei tapaa lasta siksi tai muutamasta syystä, mutta ei ehkä halua antaa adoptio oikeutta - eikä siinä ilkeydestä ole kyse aina koska haluaa ehkä olla kuitenkin isä ja että totuus on esillä. Elatusmaksujakaan ei maksa. Kettuilee hänkin. Ei ota yhteyttä, kommunikoi.

Joten nyt olis aikaa houkutella miestä sopimaan positiivisessa hengessä (ilman nipotuksia rahasta ym., älä ainakaan nipota ettei asiat pahene), ja vanhat kaunat unohtaa. Siihen voi mennä aikaa mutta yrittää voi aina. Kun on positiivinen, eikä reagoi kettuiluun, ehkä toinenkin muuttuu fiksummaksi jos on normi tyyppi. Hän on kokenut ehkä pettymyksiä, ja hänestä on voinut tuntua pahalta jotkut asiat. Jos on ylpeä, niin olkoot ylpeä.. pääasia lopputulos. Myös jos lapsi on sinun luona aina, se voi sattua liikaa eikä isä uskalla tulla elämään ... erossa olo voi koskea. Jotkut päättävät olla kokonaan ilman jos ei ole yhteishultajuutta tms. :( Ehkä suhdeasiat koskevat myös, vanhat tai uudet ihmetyttävät.

Ilman adoptiopaperiakin voi kumppanisi olla isä lapselle. Jos on ihan varmaa ajan kanssa ettei oikeaa isää näy niin voihan silloin sitä paperia uudestaa nmiettiä. Miltä kumppanista tuntuu, eikö voi olla isä ilman paperia.

Mutta mieti mikä on parasta tytölle. Minusta olisi oikein että kumminkin yritetään saada oikea isäkin isäksi, vaikka siihen kasvaminen kestää. Eikös oikea isä ole kuitenkin ihan tavallinen ihminen lopulta vaikka olisi särmäkäs ollut sinulle? Kai hän lapselle ystävällinen olisi, vai kuinka ?? Kiukuttelee harmillisesti näissä sopimis asioissa, mikä on tyypillistä joissain tapauksissa. Mitä siis on tapahtunut kaikenkaikkiaan? Eikö halunnut lasta alunperin? Vai pahoittiko mielensä? Ei mikään rikollinen kuitenkaan, jos normi tyyppi niin se on pääasia. Ja kumppanisi on myös olemassa lapselle.

Vaikka oikea isä olisi väärässä asioissa, olkoot. Eli se lopputulos on tärkein.

Tarkalleen en osaa isyys tai adoptio pykäliä, joku muu osaa varmaan. Mutta minusta kannattaa yrittää aina neuvotella positiivisesti ja toista vahvistavasti, koska monesti keittyy vahingossa soppa vaikka se ei olut kenenkään tarkoitus alunperin. Olet fiksu jos näet vähän vaivaa, etkä heitä isää pois - vaikka hän itse sekoittaa vahingossa pakkaa "kiukuttelee" ehkä ei osaa vielä muuta. Joskus miehissä asuu sisällä pikkupoika, ollaan me naiset rakentavia joskus siksi. Ja positiivisia. Eri asia jos oikeasti ei ole koskaan lasta halunnut eikä halua yhtään tai tule haluamaan, mutta veikkaan että niin ei ole nyt.. vaikka sanotaan ettei halua nähdä.. riippuu mitä syitä on takana. Nuorimies ei tiedosta usein seurauksia jos onkin erimieltä myöhemmin. Puhumalla asiat selviää.

Enkä oikeasti väitä näitä viestini väittämiä mitä kukakin olisi tehnyt, mutta halusin saada ajatuksia aikaan.

Tämä oli yksi näkemys. Joko isä ei halua lasta mutta ei halua luopua isyydestä tai sitten haluaa nähdä joskus tai usein mutta totutella pitäisi yhtäkkiä ei kukaan tutustumatta voi kai . Mutta ilman sopuja ei halua mitään tuskin.

Toisaalta on hyvä se, että lapsella on yksi koti ettei riepotella ees taas. Asioissa on monta puolta.