Molempien puolisoiden elossa ollessa on lahjakirjassa tullut hallintaoikeus asuntoon. Kun toinen hallintaoikeuden omaava puoliso kuolee niin mitä tapahtuu? Tuleeko hallintaoikeuden arvo merkitä perunkirjaan? Ei kai sitä ruveta etsimään leskelle sopivaa uutta asuntoa? Entäs sitten pesän jako? Omistaako leski hallintaoikeuden kokonaan, vai ovatko perilliset osaomistajia hallintaoikeudesta?
Vanhempi hallintaoikeus perunkirjoituksessa
littera
91429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Meillekin taitaa tulla eteen samanlainen tilanne.Odottelen mielenkiinnolla mielipiteitä alkuperäisiin kysymyksiin.
että muu varallisuus menee tasan. Silloin jäljellejäänyt hallintaoiokeus nostaa lesken osan arvoa. Leski ei anna tasinkoa ja muut perilliset eivät pääse hallintaoikeuden pääomitettuun arvoon käsiksi. Tosin joutuvat maksamaan perintöveron kaksinkertaisesta hallintaoikeudesta.
Käsitin kysymyksessä olevan avioparin, joka asui hallintaoikeudella muiden omistamassa asunnossa. Jo eilen vastattiin, että hallintaoikeus ei periydy ja että leski jatkaa asunnon hallintaa.
Kuolemaan päättyvästä hallintaoikeudesta ei tule lahjaa, eikä veroja asunnon omistajille, olivat he nyt perillisiä tai muita.
Mahdollista tasinkoa varten hallintaoikeus on syytä merkitä perukirjaan lesken varallisuuteen, että verottaja osaa vähentää tasingon muusta verotettavasta perinnöstä.
Jos hallintaoikeuden omaava kuolee, omistaja saa omaisuutensa hallintaansa rasitteitta. Jos toinen puoliso kuolee ja hallintaoikeus on soitettu kummallekin, niin toisen voimassaoleva hallintaoikeus vain jatkuu.
Että lahja arviostetaan antohetken arvoon.
Eli perunkirjoituksessa ei lasketa enään uutta arvoa asunnolle vaan käytetään tuota olemassa olevaa arvoa eli sitä arvoa millä lahjavero on maksettu.
Mitä tulee sitten lesken hallintaoikeuteen niin sehän jatkuu edelleen.
Joku kirjoitti tuossa viisaita että tämä hallintaoikeus pitäisi pääomittaa ja määrittää sille arvo joka nostaa lesken varallisuutta, näinhän asia ei ole.
Hallintaoikeudesta ei ole joutunut maksamaan veroa aiemminkaan joten verottajan silmissäkään se ei ole omaisuutta ja vielä (en muista missä lain kohdassa se mainitaan) on erikseen maininta ettei hallintaoikeutta pääomiteta (tämän on kertonut minulle oma asianajajani).
, hyvä myös, mitä kirjoitat lahjan arvosta. Lahjahan on annettu jo ajat sitten, ja lahjoittaja on maksanut silloin saamisestaan lahjaveron. Ei hän enään ole tässä pelissä mukana.???????
Jos katsotte lahjan ennakkoperinnöksi sen arvo määräytyy lahjan antohetkellä ei nykyiseen arvoon.
Viittaan vielä siihen että rintaperillisen saamo lahja katsotaan aina ennakkoperinnöksi jollei sitä erikseen kielletä (lahjakirjassa maininta ei ole ennakkoperintöä).
Tuossa aiemmin joku kirjoitti että " Tosin joutuvat maksamaan perintöveron kaksinkertaisesta hallintaoikeudesta."
Ei tuossa tekstissä ole mitään tolkkua.
Tätä minä tarkoitin että arvostetaan vain antohetken arvoon eikä sekoiteta enään mitään hallintaoikeuden perintöverotuksia.
Niin ja lahjaveron voi vähentää perintöverosta.
Myöskin seuraava vastaus menee omaan arvoon "Mahdollista tasinkoa varten hallintaoikeus on syytä merkitä perukirjaan lesken varallisuuteen, että verottaja osaa vähentää tasingon muusta verotettavasta perinnöstä."
Ei hallintaoikeutta lesketa varallisuuteen joten sillä ei ole vaikutusta tasingon laskemisessa.
Hallintaoikeus kyllä pienentää perintöveroa ja lahjaveroa mutta haltijalle se ei lisää omaisuutta eikä lisää verotettavaa tuloa.
Eli ilman mitään kikkailuja, kuolleen hallintarasite vapautuu ja lesken hallinta jatkuu.
Hallinta-asiaan ei tarvitse ajatuksia uhrata enempää.
viimeisestä kappaleesta.
En vastatessani hoksannutkaan, että lahjaksi saadulla elinikäisellä asunnon hallintaoikeudella ei ole ollut saajalleen (tässä leskelle) mitään varallisuusarvoa, vaikka elinikäisestä hallintaoikeudesta luopuminen eläessä on veronalainen lahja edun saajalle.