Yksinkö elän? En.
Onhan minulla puoliso ja ystävät.
Miksi sitten olen yksin?
Puoliso on siinä, mutta silti muualla.
Ystävät missä liene ainaisessa kiireissään. Elämän tarkoitus? Kysytäänkö sitä minulta.
Olla onnellinen, olla surullinen.
Tarkoittaa se sitä aavistan.
Silti olen yksin pienenä ja suurena omien ajatuksieni vankina.
Onhan minulla puoliso ja ystävät.
Miksi sitten olen yksin?
Puoliso on siinä, mutta silti muualla.
Ystävät missä liene ainaisessa kiireissään. Elämän tarkoitus? Kysytäänkö sitä minulta.
Olla onnellinen, olla surullinen.
Tarkoittaa se sitä aavistan.
Silti olen yksin pienenä ja suurena omien ajatuksieni vankina.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tarkoitusta mietin minäkin,
mikä se sitten lieneekin...
Yksinäisyys aina kohdallani
suuressa joukossa, silti ympärilläni.
Yksinäisyys kai johtuu minusta,
kun kiinnostus ei riitä...
ei tarinaasi sinusta...minusta,
ja noista kaikista muista,
ilmasta, puista...
tuntemattomista rääväsuista.
Ystävillä tärkeitä menoja;
lapsia...miehiä...
salattuja enoja.
Ikkunaani sataa vettä.
... voi että.
...elämä menee niin äkkiä...
Kyhään sitä kuin tilkkutäkkiä,
palasista, päivistä ja öistä kudon sen.
Sadeikkunani tällä puolen
aina hetkittäin ja yhä uudelleen,
olen surullinen.
Elämäni tarkoitus
on olla vain,
kutoa hetken lanka
ja aloittaa aina uudelleen...
asettaa täkin värit jokainen,
omalle kohdalleen.
Ei väliä sillä mistä tulet.
Ei väliä sillä minne matkalla.
Ihmiset, jotka ovat oppineet
elämän salaisuuden,
näyttävät minusta kaikista surullisimmilta:
he ovat ymmärtäneet matkaavansa yksin.
vai onko kuitenkaan?
Rakkauden mahtava voima on uskomaton, se valaisee hetkinä jolloin yksinäisyys tuntuu raskaimmalta kantaa. Vaan itseään tulee rakastaa, kun voi antaa itsellensä, toisille ja maailmalle kaiken anteeksi sekä katselemaan elämää nöyränä vaeltajana voi oppia nauttimaan siitä, yksinäisyydestä ja sen uskomattomista rikkauksista.