Miten hän tekee sen
Päiväni iloiseksi
jälleen sai
Hymyilin sattumalle,
minulle ja sinulle
Onko sattumaa,
sitä en tiedä
Monesti tuntuu,
meissä on enemmänkin yhteistä
kuin paikka
Miksi
Mieltäni kiehtoo ja
kaivertaa
Saanko koskaan tuntea häntä
Ties kuinka monta
samaa polkua ajatuksemme
kulkevatkaan
Vai onko hän se
Ikuinen Tuntematon
Päiväni iloiseksi
jälleen sai
Hymyilin sattumalle,
minulle ja sinulle
Onko sattumaa,
sitä en tiedä
Monesti tuntuu,
meissä on enemmänkin yhteistä
kuin paikka
Miksi
Mieltäni kiehtoo ja
kaivertaa
Saanko koskaan tuntea häntä
Ties kuinka monta
samaa polkua ajatuksemme
kulkevatkaan
Vai onko hän se
Ikuinen Tuntematon
Vastaukset 8
Vanhimmat
runo... Ja mukana arvoituksellisuutta niin kuin myös irl (in real life) usein on.
Niinhän se näköjään tahtoo vähän olla, että elämässä joihinkin kysymyksiin saa hetkeksi tyydyttävän vastauksen, kun taas toisiin ei saa vastausta koskaan. Elämä on mielenkiintoista... Kiitos kommentista! :)
arvoituksellista, mutta siinä piilee myös elämän jännittävä ja kiehtova puoli. Runosi kosketti minua. Ehkä se on nyt tämä vesipuroaihe, jolle olen herkistynyt. Hyvä on runosi muutenkin. kerppunen
Niinpä, vaikka joskus kuinka haluaisi vastausta eikä saa sitä, niin se taitaakin olla parasta silloin.. Mukava, kun on elämässä yllätyksiä ja ihmeitä, joihin ei vastausta tai syytä löydä koskaan.. Niin säilyy se jännitys, josta puhuit :) Kiitos myös sinulle! :)
" Ties kuinka monta
samaa polkua ajatuksemme
kulkevatkaan ".
Kuinka hän olisi Ikuinen
Tuntematon ?
Eikö tämä ole sitä
paljon puhuttua...
" sielunveljeyttä/-siskoutta "?
Puhutteleva runo.
Sattumaako ?
Niin, äkkiseltään
voi todellakin vaikuttaa
sielunkumppanuudelta.
Miten onkaan todellisuudessa,
jos toista ei pääse tuntemaan?
Sitä ei tiedä.
Sattumaa tai ei,
mukavaa kuitenkin. :)
Kiitos sulle kommentistasi!!
on tavallaan olemassa tässä runossasi.
Kiehtova,
silti niin totta kuin olla voi.
Joku ' tuntematon ' tuon kaiken tekee,
ja kuinka onkaan hyvä olla, ah !
Pidin tästä, todella.
Eikös tosielämäkin
voi olla kiehtovaa..? ;)
Tuntematon mutta
silti niin tuttu.
Läsnäolo on kuin
olisi aina ollut
siinä hänen vieressään.
Kiehtovaa, kyllä. :)
Kiitos palautteesta!!!