Meillä on kaksi vuotias poika, jolla on viimeiset kaksi viikkoa ollut känkkäränkkä kylässä..päivät on yhtä huutoa ja kiukuttelua melkeinpä koko ajan ja JOKA asiasta...yötkin on ollu ihan kauheita, kun vähän väliä herää ja huutaa sekä kiukuttelee, mutta ei suostu nukahtamaan..Mitä pitäis tehä? Aluksi ajattelin, että on tulossa kipeeksi, mutta tätä on jatkunut on useita viikkoja..itelläkin alkaa pinna olla kireell ja ei yhtään enää jaksas kuunnella tuta huutoo ja kun mikään ei auta ja ei aina voi periksikään antaa! ja en nyt kaipaa mitään, "itsepähän lapsen olet halunnut"-vastauksia, vaan neuvoja ja kokemuksia arjen jaksamiseen..
känkkäränkä kylässä
väsynyt äiti
6600
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meidän naapurilla on ihan sama ongelma! ...ja sitä kautta tietysti meilläkin.
Poika on n. 1,5 vuotta ja saa itkuraivarit ihan joka asiasta. Tätä on nyt jatkunut viikkoja. Ei suostu pukemaan, ei riisumaan, ei lähtemään ulos, ei tulemaan sisälle. Siis mikään ei ole hyvä! En todellakaan ole halunnut kuulla rääkymistä ja heidän perhe-elämäänsä, mutta meillä on todella ohuet seinät ;)
Perheen isän taktiikka on huutaa joka asiasta: ei toimi. Perheen äiti sen sijaan puhuu rauhallisella ja matalalla äänellä, ja joskus toimii (useimmiten ei).
Ajattelin seuraavaksi nauhoittaa supernannyn ja työntää ovenraosta sisälle!
Näin sivusta seuranneena perheellä on jonkin sortin ongelma. Heillä on muitakin, isompia lapsia, ja yhteistä tekemistä ei järjestetä juuri ollenkaan. Mun mielestä pienet lapset tarvitsevat kehittävää ja rakentavaa tekemistä päivittäin, ei he itse itselleen voi opettaa uutta. Tästä päivien "ajelehtimisesta" seuraa illalla lasten rauhattomuus ja kaaos. Uskoisin, että tälläkin on osuutensa asiaan.
Olen tällä hetkellä kotona lapsen kanssa ja ollaan joka päivälle koitettu keksiä oytakin pientä kivaa tekemistä, kuten legoilla rakentelua, askartelua yms..mutta sekään ei tunnu auttavan.. Ollaan myös koitettu ottaa mieheni kanssa vuorotellen aikaa olla ihan kaksin tämän lapsen kanssa..Meillä on myös toinen lapsi 3kk, joten ei voi tietenkään täysin 100% olla vain isomman lapsen kanssa.
Hei! Vinkkejä en osaa sen kummemmin antaa, mutta tuli ensimmäiseksi mieleen, että oliskos mustasukkaisuutta vauvasta? Kiukkuamalla hakee huomiota ja sitä myös sitten saa (vaikkakin sitten negatiivissävytteistä)... En tiedä oletteko jo kokeilleet tai auttaisiko, että yrittää ottaa lasta paljon mukaan vauvan hoitoon? Pyytää esimerkiksi tuomaan vaikka vaippaa ja sitten kovasti kehuja päälle. Näin lapsi voisi kokea olevansa tärkeä myös vauvan hoidossa ja saada kehuja positiivisesta käyttäytymisestä.
kuitenkin tekisitte niin että hän saa 100% huomion vuorotellen toisen vanhemman kanssa ja toinen sillä aikaa vahtii vauvaa... ja tuo on ihan normaalia... uhmaa minulla sama tilanne pojan kanssa (2v 2kk) meillä on kuri ja tietenkin sitten rakkaus. Itse en kovin paljoa pysty olemaan vain toisen kanssa kun olen yh ja nuorempi on 8kk sit tietysti välillä on pelastava mummo tai kummi niin saan aikaa isommallekkin!
mutta uhmaa tuo on. joten otanyt kuri koska myöhemmin et sitä saa!
Tekstisi olisi voinut olla minun kirjoittamaani. Meillä on tyttö 2,5 v ja poika 2 kk ja känkkäränkkä on ollut vieraanamme viimeisen kuukauden. Kaikesta kiukutellaan ja mitään ei tehdä sopuisasti. Pikkuveljelle tyttömme on äärimmäisen kiltti, mutta minulle äipälle osoittaa mieltä. Toki on kultainenkin välillä, mutta yleensä on aika vaikeaa. Itse hermostun helposti, mikä on tietysti huono asia. Tuntuu, että meillä aina vaan huudetaan ja uhkaillaan. Täytyy koittaa rauhoittua molempien, niin kaipa se siitä..
Meillä 2 v tytön muutaman päivän känkkäränkän syyksi paljastui korvatulehdus. Muita oireita ei ollut, ihan pientä nuhaa vaan.
Tyttö osaa kyllä puhua, mutta ei valittanut korvaansa. Ilmeisesti olo oli vain yleisesti ottaen kurja, ja siksi pinna kireällä.
Tietysti tämän ikäisillä se voi olla ihan vain uhmaa tms vaihe, mutta kannattais ehkä kurkata korviin. :)