Virikkeitä

halua pitää koiraa sisällä puuhakkaana. Paikathan täällä särkyisi kun yli neljäkymmentä kiloinen jöntikkä rupeasi olohuoneessa leikkimään.

Kolme pitkää lenkkiä päivässä ulkona riittää kyllä siihen tarpeeseen. Ja siellä voi myöskin peuhata sydämmensä kyllyydestä.

sisällä riehuta oikeastaan ollenkaan. On senverran kookkaista koirista kysymys, että tuo puoli hoituu kyllä ulkona paremmin.
Siellä saavat olla vapaana suurimmaksi osaksi.
Kaupungissa ovat tietysti enemmän sisällä, mutta silloinkin vietämme tuntitolkulla aikaa lähimaastossa ulkona. Käymme agissa ja jälkeä on ruettu nyt näille nuorille koirille kouluttamaan.
Sisällä lähinnä makaavat kyljellään, niin, keskellä lattiaa yleensä.
Dallutyttö kyllä on vallannut sohvannurkan ja on myrtsi, jos joutuu siirtymään pois

Meillä ei sisällä leikitä. Ulkona peuhataan.

Aktivointileluja sitten sisällä kieputtavat jos haluavat.

Sinähän voit vaikka opettaa koirallesi, että hupitte narua yhdessä sisällä.sirkuskoirien tavoin.

sisällä ja ulkona.
Lelut ovat meillä se suurin ilon aihe. Juostaan lelu suussa, tapetaan sitä porukassa, kätketään jne.
Rihvelit meillä ei niin paljon aktiviointia tarvitse, ne ovat aina valmiita ja keksivät touhunsa myös itse tarvittaessa.
Ulkona sitten painellaan jos painellaan tuhatta ja sataa. Nykyisin lauman ikä näkyy siinä, että ne mieluimmin haistelevat ympäristön viestejä ja inhoavat märkää keliä. Mimmi vielä ulkoilee ilman toisia, sillä siinä riittää virtaa.

tenniksen peluu,(koirilla omat mailat ja pöytä) ja sitten tietty kuviokellunta allas. toisinaan otamme jooga maton esiin ja annamme virrata huonojen energioiden ikkunasta ulos,ja hyvien sisäääääännn... ja lopuksi leivomme yhdessä piparkakkuja..nam..slurps.. jos ei näistä tule jo pirtee olo,ei mistään..loppuilta maataan sohvalla ja kuunnellaan beethoovenia totilasien äärellä...

korvat ja muu kuivattu sälä on mukavaa ratusteltavaa näköjään ja sitten on pehmoleluja joista vedetään kaikki nukka ulos ja sitten innokkaasti imuroidaan,hyökitään imurin kimppuun ja taas alusta ;)

kovin paljon sisällä touhuta koirien kanssa. Mutta Santun lempileikkejä näyttäisivät olevan

1. Halkojen järjesteleminen. Varmaan jäänteitä sen vähän ankeasta lapsuudesta, sen jälkeen kun sen ensimmäinen omistaja sairastui ja se oli väliaikaisessa hoitopaikassaan pitkiä päiviä yksikseen ulkona, jossa sillä ei ollut oikein muuta tekemistä kuin kannella hakattuja halkoja paikasta toiseen. Samaa se jatkoi meillä sekä sisällä että ulkona.

2. Palloleikit painavalla kokokumisella pallonmötikällä. Jos ei kukaan jaksa ruveta heittämään, niin Santtu heittää itse. Ei se ole vielä tainnut saada sillä hajotettua muuta kuin äänensäätönapin yhdestä virittimestä.

3. Vetoleikit leijonamurinalla säestettynä.


Pikkulikan puuhat on lähinnä:

1. Santun leikkien kommentoiminen. Se ei voi sietää että toisella on hauskaa.

2. Santun lelujen varastaminen. Se tosin väheni kun kävi ilmi, että Santtu itse asiassa tykkää siitä, kun Pikkulikka osallistuu leikkiin, vaikka nyt sitten lelun röyhkeästi varastamalla.

3. Namipalan kätkemiset tai yleensäkin mikä tahansa leikki mihin liittyy namipala. Tai ei sen tarvitse edes olla mikään leikki, pelkkä namipala riittää.

Noin kahdesti vuodessa Pikkulikka innostuu oikeasti leikkimään pallolla, silloin se irrotteleekin oikein kunnolla. Ja lepää sitten puoli vuotta sen jälkeen.