PIENI AAMURUNO
Runoja ei voi pyydystää
kuin perhosia
Ei -ne elävät sielun koloissaan
ja tulevat esiin vain joskus,
tuulisina öinä,
kun eivät kestä enää
elämää
Omapäisiä ne ovat,
ja muutenkin outoja olioita
Ne pakenevat,
kun niitä tavoittaa,
ja tulevat, kun niitä
ei osaa odottaa,
ja hetkessä taas ovat poissa
Mikä niitä vaivaa,
kun eivät voi elää ihmisiksi
ja järjestyä suoriksi riveiksi,
kun niitä komennetaan !
"Emme tottele käskyjä",
ne huutavat kurittomasti,
ja tanssivat arkilla edessäsi
Vaan tuostakos minä sisuunnuin,
ja niille aivan nyrkkiä puin,
ja huusin:
"Jos ette heti tule tänne,
ja muodosta riimejä,
ei synny enää mitään tiimejä!"
Ja "Minä siirryn politiikkaan",
uhkasin vielä
Vaan siitäkös parvi pelästyi
ja aivan nöyränä luokseni ui,
ja heti kiltisti järjestyi riviin.
Ja kuin yhdestä suusta ne anoi:
"Älä sentään hylkää meitä,
olemme pieniä enkeleitä,
etkös nää riimejä näitä?"
Ja minä hellyin ja silitin näitä,
suloisia untuvapäitä,
ja niistä syntyi pian punos,
josta pienen aamurunon tein
Kas, tässä on lopputulos
Runoja ei voi pyydystää
kuin perhosia
Ei -ne elävät sielun koloissaan
ja tulevat esiin vain joskus,
tuulisina öinä,
kun eivät kestä enää
elämää
Omapäisiä ne ovat,
ja muutenkin outoja olioita
Ne pakenevat,
kun niitä tavoittaa,
ja tulevat, kun niitä
ei osaa odottaa,
ja hetkessä taas ovat poissa
Mikä niitä vaivaa,
kun eivät voi elää ihmisiksi
ja järjestyä suoriksi riveiksi,
kun niitä komennetaan !
"Emme tottele käskyjä",
ne huutavat kurittomasti,
ja tanssivat arkilla edessäsi
Vaan tuostakos minä sisuunnuin,
ja niille aivan nyrkkiä puin,
ja huusin:
"Jos ette heti tule tänne,
ja muodosta riimejä,
ei synny enää mitään tiimejä!"
Ja "Minä siirryn politiikkaan",
uhkasin vielä
Vaan siitäkös parvi pelästyi
ja aivan nöyränä luokseni ui,
ja heti kiltisti järjestyi riviin.
Ja kuin yhdestä suusta ne anoi:
"Älä sentään hylkää meitä,
olemme pieniä enkeleitä,
etkös nää riimejä näitä?"
Ja minä hellyin ja silitin näitä,
suloisia untuvapäitä,
ja niistä syntyi pian punos,
josta pienen aamurunon tein
Kas, tässä on lopputulos
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hianostihan sinä sanoja soljutat, kuvan kurittoman niillä luot ja iloa mieliimme tuot. Onnemme on myös se että elämää kykenet ymmärtään ja siksi sanasi kauniina kuvina mieleemme luot. Aamu runosi vallaton ilona näin iltasellakin on. Kiitos.
Niinpä tuota itsekin osaat riimitellä, ja ymmärtää. kerppunen
Auttaiskos tuo autolle jos se ei meinaa jonain aamuna käynnistyä...?
Sunst tule politiko kärry justins!!!
Hiivatin hieno runo - mää nautin joka rivistä!
Ihana, ihana ja vielä kerran - IHANA runo !
osaan käyttää sanoja *ihana* tai *suloinen*, mutta tähän sinun ihanansuloiseen runoosi ne sopivat, oikeastaan kuuluvat. Tämä kerrassaan hellyttää, ilmeeni tämän luettuani on ihmeen lempeä, ah! Kukunor