Mulla on kaikin puolin ihana perhe, 4 lasta joista nuorin 4kk ja mies. Synnytyksen jäkeen mua on alkanut kuvottamaan mun miehen kosketus!! En voi siis sietää ollenkaan vaikka kovasti miestäni rakastankin. Ja jos seksiin edes viittaa mies puheillaan, mä suutun kamalasti. Tv-ohjelmissa jos nään ihmisten suutelevan, saatikka harrastavan seksiä niin hyvä etten heitä telsua ikkunan läpi. Onkohan tämä jokin ohimenevä vaihe vai alkaako mun lanttu hajoon? Olen kieltämättä ylityöllistetty kodihoidon ja lasten kasvatuksen suhteen ja yö-unetkin jää aika vähiin vaikken tunne päivisin olevani väsynyt.
En oikein voi miehellekkää sanoa suoraan että hei sä kuvotat mua. Mikä neuvoksi?
Onko joku muu kokenut samoja tuntemuksia ja miten niistä selviää?
Kiitos jos joltakin ihmiseltä saan apua.
En oikein voi miehellekkää sanoa suoraan että hei sä kuvotat mua. Mikä neuvoksi?
Onko joku muu kokenut samoja tuntemuksia ja miten niistä selviää?
Kiitos jos joltakin ihmiseltä saan apua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En osaa varmaksi sanoa tuntematta teidän tilannetta tarkemmin, enkä ole minkään alan lääkärikään;) Mutta ajattelisin tuon haluttomuuden johtuvan hormonaalisista syistä sekä väsymyksestä, sillä mainitset rakastavasi miestäsi. Väsymykseen apua saat varmasti delegoimalla kotitöitä yms. "pakollisia" juttuja lapsille heidän iän huomioiden sekä tietty miehelle ja muille teidän lähipiirissä joilla löytyy hetki teidän perheelle. Tietty kunnan puolelta ja vapaaehtoisista järjestöistä saa apua tarvittaessa, "kysyvä ei tieltä eksy"!
Hormonit heittelevät meillä kaikilla raskaanaolevilla/-olleilla sekä imettävillä sekä ihan vaan äideillä!:D Jos koet/koette tilanteen aiempaan nähden outona, niin ehkä lääkärin luota saisitte asiaan selvyyden. Esim. tiettyjä hormoonilabroja voidaan ottaa sekä saada tarvittaessa oireisiin hoitoa. Mutta uskoisin, että ohimenevässä(hyvin yleistä) tilanteessa sinun ja miehesi välinen keskustelu olisi paras mahdollinen vaihtoehto. Koska teillä neljä lasta jo on, niin kyllä siinä on suhde jo lujittunut ja varmasti tästäkin asiasta voitte kahdenkeskisesti ja rakentavasti keskustella:)
Myös oman minäkuvan rakentaminen uudelle tasolle neljän lapsen äitinä sekä neljä lasta synnyttäneenä on oma prosessinsa, jonka käsittelyyn toivottavasti saat aikaa. Kyllä tuo synnytys ja siitä toipuminen sekä henkisesti että fyysisesti vie oman aikansa, toivottavasti sitä aikaa löytyy kaiken kiireen keskeltä!
P.s Muista ajoittain ottaa aikaa ihan vain itsellesi ja ajatuksillesi, niin jaksat taas pyörittää kiireistä arkea. Niin ja levänneenä se seksikin varmasti maistuu paremmin!!:D
Kaikkea hyvää sinulle, teille! Toivottavasti asia pian ratkeaa!
Minulla on vain yksi lapsi, mutta haluttomuutta oli aika kauan. Se alkoi raskauden puolivälissä ja lapsen täyttäessä 1v alkoi vasta vähentyä.
Luuen että se johtui hormooneista, vasta kun imetyksen lopetin, seksi alkoi maistua ja mies ei ollut enää kuvottava.
Jonkun verran puhuttiin miehen kanssa asiasta ja vakuuttelin hänelle että kyllä rakastan häntä ja varmasti halut palaavat kun vauva-aika loppuu.
Näin kävi ja mies on uskollisesti pysynyt kanssani :)
ole ainoa laatuani. Yritän mäkin elätellä toiveita että tämä menee joskus ohi muttta kurjaa kun saa toista osapuolta vakuutella ettei se johdu hänestä. Kyl mekin ollaan asiasta puhuttu mutta tuntuu ettei mies usko, lähinä pistää vitsiksi koko homman mut kai se on joidenkin miesten tapa käsitellä vaikeita asioita.
Mutta tosiaan lohdullista kuulla että menee ohi kunhan imetys vähenee/loppuu, ainakin jaksan nyt siihen uskoa. KIITOS siis sinulle.