xxxMie ostin jo muutamalla satkulla.
Paljonko sijoitat lastenlapsiin?
mie ostin...
13573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ei ole varaa muutamiin satkuihin vaikka on vaan kaksi lapsenlasta.
laitan järkevän summan, tarkempaa en tiedä,
lisäksi tasapuolinen olen, sen opin olen saanut edellisiltä sukupolvilta.
jos ei ole järkevää ostettavaa, niin alta 20 € per nuppi ja koskaan en osta herkkuja, syötävää, vaatteita, mieluummin "tiimarista" jonkun kertakäyttö-rihkaman.
Molemmille lapsilleni 600,€ ja pienet lapsenlapseni saavat oman perheensä ostokset, koska minun sähköhammasharja tarjous ei kelvannut.
Onhan se niin, että ei pieni ymmärrä joululahjana hammasharjaa, olipa se kuinka mukava tahansa, sillä he pesevät hampaansa kuitenkin äidin valvonnassa.
Sikäli meni pieleen, että ex-mieheni lupasi osallistua kustannuksiin puolella ja luotin....viellä kerran....häneen. Ei tullut rahoja, mutta minä en peru lahjojani.
Nyt onkin sitten "pettuleivän" vuoro, mutta onneksi ostin jo kinkun Itsenäisyyspäiväksi ja jonkun laskun maksua voin kaiketi siirtää.
Siis, elämää kädestä suuhun täytyy harjoitella sitten kouluvuosien. Silloin, en suinkaan nähnyt, vaan tunsin sisuksissani nälän, kun äidin leipäpaketti ei tullutkaan ajoissa.
Ja, minä kun olen paasannut, että joululahjoja ei anneta, ainakaan mitään rihkamaa!! Kun taas lapseni syyttävät minua typeryksenä rahanlahjoittajana, joka jakelen rahani "kenellevain"!!
Mutta alanko uskoa Jumalaan, sillä en voikkaan määrätä itseäni. Tuli vain mieleeni, kun yritän päästä esim. tupakasta. Järki sanoo, että lopeta. Itse uskon, että pystyn "määräämään" itsestäni. Miksi siis en lopeta tupakointia?
tai odottele sitä aikaa kun minullakin oli eräs joulukuun loppu,
paino meni taasen sen 80kg yli heräsin aamulla ja aloin laihduttamaan, sain ohjeet unissani.
laihdutin 1kg viikko ja hienosti kävi, sain aivan nuoruudenpainoni 65 kg, jota olen pitänyt,
vaikeaa on ollut monta kertaa, kun on vielä ne vanhat syömistavat.
kyllä tupakointi pitäisi lopettaa, se hidastaa paljon askelta ja rajoittaa paljon elämää, (kun tulee verenpainetauti, yms.), vaikka sitä ei ulkopuoliset näekään.
Aikaisempina jouluina minäkin laitoin lapsilleni (3) joululahjojen sekaan viisisatasen, mutta nyt jätän väliin. "Rihkamaa" tilasin juuri Kirkon Ulkomaanavun nettikaupasta, mutta jotakin pitää vielä ostaa.
"Saimander röker och resonerar", eli tupakoi ja keskustelee. Tupakoinnin olisi pitänyt lopettaa jo kymmeniä vuosia sitten, samoin kuin ryyppäämisenkin, mutta taitaa olla jo myöhäistä (65). Toistaiseksi kuitenkin veren- ym. paineet, samoin kuin omapaino ja muut arvot ovat kohdallaan ja työhalu vaan paranee.
Olen uskonut Jumalaan koko ikäni, mutten silti voi itseäni määrätä.
lapsenlapsille (4) kolme tai neljä pakettia, en mitään kovin kallista, jotain kivaa,ja vähän namuja. Tuosta sauhuttelusta, pääsin itte eroon 4 vuotta sitten mutta koville otti.Paino vähän nousi mutta olen sitten vähän pyöreempi. Terveempi olen kuitenkin nyt.
etten osta syksystä Jouluun ajalla, nyt on kaikki todella kallista.
helmikuussa on kaikki halvinta, näin on.
jouduin sen useasti todistamaan,
kun nyt oli mm. patjatarjous, puoleen hintaan ja 25 € lisäksi pois, että aivan sama patja oli vielä peräti 35 € halvempi keväällä kun ostin.
näytin kuitit ja paperit ja oikeassa olin.
Rahaa ja tavaraa tärkeämpää olet sinä itse! Anna lapselle aika, kuuntele lasta, kerro elämästäsi, muistoistasi hänelle, ylläpidä ja jatka hyviä perinteitä ja varsinkin sellaista, minkä omien lasten kanssa koit hyväksi ja toimivaksi. Opeta taitoja, vaihda oppeja lapsen kanssa, paljon on hyvää entistä ja nykyistä jaettavaksi. Lapsen on ihan hyvä odottaa ja haaveilla jostakin, kaikkea ei tarvitse saada heti. Liika tavara turruttaa ja vie toivomisen ilon. mutta tämän sinä toki tiedätkin.
Annan 3 lapselleni ja 2 lastenlasta lahjan rahana, 700 ekua jokaiselle. Ovat jo aikuisia ja ostakoot mieleisensä lahjan, mitä minä mummon rupukka enää säästämään.
viisas olet mummo hyvä
sulle kiitos syvä
annat rahanroskaa
sitä eivät unohda koskaan
hyvä tapa antaa lahja, jos kerran perheessä on tapana aikuisillekin lahja antaa.
Varmasti siitä jää yhtä hyvät muistot kuin jostain kaapin tukkeesta. Ja miten vaivatonta!
Lapsille, etenkin joulupukkiin uskoville, täytyy tietysti antaa joku muukin lahja, heille ei rahakuori tai yhdessäolo oikein riitä. Siinä joutuukin vähän kyselemään vanhemmilta neuvoja. Toiveet on usein niin täsmälliset, että vanhemmat joutuvat tavaamaan lelun nimen, että tulee sitten oikean sorttista täydennystä jo olemassa oleviin leluihin.
Lapsenlapset,kaikki viisi lasta,ovat saaneet sellaisen kasvatuksen että lahjan hintaan ei tuijoteta vaan sen tarpeellisuuteen.
Aivan pieniä ollessaan lapset tietenkin saivat niitä kovia pakettejaan. Nehän olivat silloin pääasia.
Kasvaessaan ohi barbi-iän saamme kuulla,hyvissä ajoin,pienen vihjeen siitä että nyt on yhteislista kaikille lahjojille. Toiveessa on säästää Joulu-synttäri-ym lahjukset johonkin isoon,tulevaan tarpeeseen. Yhden tytön toive oli mopo. Sitä sitten kerättiin porukalla.
Toisen tytön toive oli että "tule pappa ja tee minulle oma vessa yläkertaan". Viikko siinä meni,mutta omaan vessaan tytö pääsi aattona pissalle ja pesulle.
Tällaisen pesueen kanssa on turhaa edes yrittää olla tasapuolinen lahjuksien hinnan suhteen. Emme,ainakaan me,ole onnistuneet sellaisessa. Emmekä ala edes tressaamaan itseämme sellaisella asialla.Kullekin tarpeensa ja meidän kulloistenkin kykyjemme mukaan. Parempi että lahjan saaja tietää lahjan tulleen Hänelle. Silloin lahjan antajakin tuntee että ei ole pakkorakosessa lahjojen hinnan suhteen. Voihan joku olla asiasta aivan toista mieltä. Meidän pesueissamme tämä on todettu hyväksi ja toimivaksi tavaksi lahjojen suhteen.
ovat vasta 4 ja 6 vuotiaita, joten tuollaisia isompia yhteislahjoja ei vielä ole tarvittu. Siihen varmaan mennään aikanaan.
Liikaa ei anneta, mummit ja kummit ynnä muut kysyvät tarkkaan vanhemmilta, mitä tarvitaan ja toivotaan. Vanhemmat eivät edes hyväksy esim. määrätyn tyyppisiä nukkehahmoja.
Hinnalla ei ole muuta väliä kuin se, että vanhemmat aina kieltävät laittamasta liikaa rahaa, sanoen esim. että sitä ja sitä on nyt toivottu, mutta se on aika kallis, ostamme sen itse.
Tytöt eivät vielä ymmärrä rahasta mitään. Pienempi halusi lokakuussa synttärilahjaksi reiät korviinsa, että joulupukki toisi sitten korvikset. Suuttui, kun ei saanut, ja kostoksi ei halunnut yhtään mitään lahjaa. Myöhemmin lahjapakettia avatessaan vielä sanoi topakasti, mutta hyväntuulisena, että minähän kyllä sanoin, etten halua mitään.
Kyllä olisi hienoa, kun pystyisi tuollaisia lahjoja antamaan kuin sinä, oma vessa on hieno lahja.
Meillä ei ole tapana aikuisten kesken antaa lahjoja. Aikanaan varmasti tytöille tulee annettua rahaa lahjaksi, mutta niin kauan, kun he kotona asuvat, kysytään aina vanhemmilta summat ja tarpeet, tilanteen mukaan tosiaan sitten.
Luulen kyllä, että tasapuolinen täytyy olla, jos meno on samaa kuin nykyään. Ei riitä, että molemmat saavat 10 mansikkaa, niiden on oltava tismalleen vastaavan kokoisiakin!