Kuudes joulukuuta

Ainakin linnan juhlat, tuntematonkin on aika hikinen urakka katsoa :-)

Jospa sitä polttas kynttilöitä ja miettis elämän tarkoitusta tms syvällistä.

Lippu pöydälle, itsenäisyyspäivän kynttilät palamaan, pullo Suomi-viinaa, muuten ihan tavanomainen lauantai. Tuntematonta nyt yksinkertaisesti ei enää jaksa katsoa ja linnanjuhlat ei kiinnosta, pitäneekin vuokrata jokin leffa.

Jos sattuisi olemaan kotikonnuilla, kävisin katsomassa seppeleen laskun sankarihaudoille.

=DW=

lähtee kattoon lätkää, pojan joukkueella tais olla vieraspeli jossain huitsin nevadassa eli reissupäivä tiedossa ;)

Linnan juhlat ei kiinnosta pätkääkään, ainakaan niin kauan kun kutsu osuu omalle kohalle ;) mutt toi tuntematon on katteltu puhki eli kerran jos toisenkin, mutta yhtä hienoja tuntoja tulee uudelleen ja uudelleen, aina kun sen näkee.

Hyvin tehty, hyvät näyttelijät ja hieno isänmaallinen tunnelma.....ilman sen aikaista tahtoa ja taistelua saattaisimme olla jotain muuta tänä päivänä, olkaamme kiitollisia siitä.

Otan kotonani vastaan lukuisat onnittelijani.

Päivällä pitää mennä metsään hakemaan havuja, olin ajatellut säilyttää perargonit ensi kesäx, jos vaikka tulisi samanalainen talvi kuin viime. Mutta ne lopettikin jo kukkimisen.

Kun linnan juhlat tulee, laitan telkkarin päälle, ompelukoneen esille, kuuntelen tyttäreni selostusta ja tirskun kankaaseen :)) Jos se meinaa väsyä, tarjoan hänelle glögiä ja pipareita :)

Itsenäisyyspäivä jakaa tunnelmiani kahtia. Toisaalta arvostan esivanhempiani, jotka taistelivat meille itsenäisyyden. Heitä kunnioitan.
Toisaalta tunnen suurta surua itsenäisyyden menettämisestä euroopalle, jos omistaisin lipputangon, vetäisin lipun ehkä puoliväliin.
Tuntematon on tullut useaan kertaan katsottua. Linnan juhlia kohtaan tunnen suurta vihaa. Mielestäni on huutava vääryys että yhteiskunnan luteet ryyppäävät ja rälläävät julkisesti meidän maksamillamme verorahoilla.

Syöden, nukkuen & töitä tehden; siinä juhlaa
kerrakseen :))