Haluaisin kovasti kuulla sellaisten ihmisten
kokemuksista, jotka omistavat tai ovat omistaneet
koiran jolla on epilepsia. Kaikenlaiset
kokemukset, tiedot sun muut, ovat enemmän kuin
tervetulleita. Olisi todella mukavaa, jos voisit
kertoa kokemuksesi suoraan sähköpostilla minulle,
tai sitten tänne.
Kiitos jo etukäteen!
E-mail: [email protected]
kokemuksista, jotka omistavat tai ovat omistaneet
koiran jolla on epilepsia. Kaikenlaiset
kokemukset, tiedot sun muut, ovat enemmän kuin
tervetulleita. Olisi todella mukavaa, jos voisit
kertoa kokemuksesi suoraan sähköpostilla minulle,
tai sitten tänne.
Kiitos jo etukäteen!
E-mail: [email protected]
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jo aikoja sitten edesmennyt Amerikancockeri
sairasti ihan pennusta asti ko.tautia.
Oireet pysyi kurissa muutamaa kohtausta
lukuunottamatta/v.
Kohtauksen merkit kyllä näkyivät vähän ennen sen
tuloa,levottomuus ja läähättely ilman syytä.
Muuten kaveri oli iloinen ja normaali koirulainen.
Surullisinta tässä oli se että lääkitys jota
vaivaan määrättiin oli sopimaton(selvisi vasta
kun kaveri oli jo autuaammilla
metsästysmailla),elikkäs elo loppui
kolmevuotiaana maksan pettämiseen.Tämä tapahtui
onneksi rauhallisesti nukkuessa,eli kaveri ei
enää herännyt päivälliselle.:(
Luulen että kaveri itse tiesi päiviensä olevan
luetut koska ennen unilleen menoa kävi
tökkäämässä meitä kotona olleita
kuonollaan,mitään muuta syytä tähän ei keksitty
kun yleensä hän ei semmosta tehnyt.
Ilman koiraa ei kuitenkaan kauaa oltu kun
olematon kynsien rapina lattiaa vasten alkoi
ahdistamaan.Menetystä lievittämään tuli sitten
Lapinkoira joka olikin terve koko ikänsä.Eli 13
vuotiaaksi,samoin kuin Bokserin ja Dalmatialaisen
sekoitus joka myös tuli talouteemme
pitovaikeuksien vuoksi.
Molemmat poistuivat tästä maailmasta aivan kuin
Irwin Goodman,eli saappaat jalassa kun kesken
menon fysiikka petti.Lääkärin apu oli ikäväkyllä
tarpeen etteivät kärsimykset olisi jatkuneet
loputtomiin,elikkä Lappalaiselta pamahti masu ja
Bokserilta meni takapää veltoksi.
Sekarotuinen(Toden näk.Ajokoira -Collie)...Sen
hain löytöeläinkodistaj osta se minulle
ilmaiseksi annettiin koska oli jo epäilys
epilepsiasta.Toki olisin ollut siitä valmis
normaalin hinnankin maksamaan, mutta antoi
ilmaiseksi kun itselleni riskillä otin...
No eläinlääkärillä kävimme tutkimuksissa
ensimmäisen varman kohtauksen jälkeen.Ensimmäinen
epäilty kohtaus oli jo toisena yönä kun karkasi,
eikä kiinni antanut vaikka sen taskulampun
valossa pimeässä näin...
No annettiin lääkitystä, mutta moneen kertaan
jouduttiin annosta lisäämään...
Koira oli minulla noin vuoden, ja eli kohtausten
välit onnellisena(kohtaus n. kerran kuussa).
Viimein Maisan maksa petti voimakkaan lääkityksen
takia.
Jos lisää tietoja tahdot, niin voin kirjoittaa
mailia tuohon osoitteeseesi...Ilmoita täällä jos
tahdot.
moi! mun omalla koirallani on epilepsia,ja oon
kirjottanu tähän samalla otsikolla jonku aikaa
sitte,käyhä kattomassa mitä mulleki
vastattii.tosi ei auta ku koirani lopetetaan
ennen lumen tuloo..mut hyvät jatkoa sulle:)
Hei!
Koiran epilepsiasta on kyse. Minun koirallani
ehdittiin epäillä epilepsiaa vain vähän aikaa.
Surukseni rakas lemmikkini kuoli kuitenkin
kasvaimeen. Suosittelen tutkimuksia koirille,
joille epäillään epilepsiaa.
Olen kuullut, että epileptisen koiran lääkityksen
avulla voidaan elää aivan normaalia elämää.
Mikäli ensioireet alkavat jo muutaman vuoden
ikäisellä lemmikillä, voidaan olettaa sen olevan
epilepsia. Vanhemmalla koiralla oireet viittaavat
lähes poikkeuksetta kasvaimeen.