Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Afrodite

    Juuri kun luulen,
    että olen voittanut
    kaipaukseni sinuun.
    Että kaikki muistot
    ovat vajonneet
    joen pohjaan,
    meren pohjaan,
    kivien alle.

    Taas tulee päivä,
    jolloin sinä nouset
    kuin kylpenyt Afrodite.
    Hiustesi väri on sama,
    muotosi ovat tutut
    ja kasvosi loistavat iloa.

    Mikään ei ole toisin
    - vain todellisuus.
    8383
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 8

    Vanhimmat

    Niin kaunista
    paitsi todellisuus.

    Äänestä

    • Ystäväni, muistan sinut. Ennen suorastaan kaipasin viestiäsi, jos se puuttui. Mutta viime aikoina ei runoja ole syntynyt, siis rakkausrunoja, muita kyllä. Kiitos viestistäsi!

      Äänestä

    tämä runosi puhuu Sinut ja kolkon todellisuuden
    jossa on polttavia, kaipaavia muistoja hänestä.
    Hänestä joka kerran oli kaikki !

    Tuo toinen säkeistö on erityisen upea,
    ensimmäinen taas satuttava mutta kaunis - niin
    kuin koko runosikin.

    Äänestä

    • Luulen, että kirjoitat ylisanoja vähäisestä runosta, mutta otan ne kiltisti vastaan. Elävässä elämässä saa niin vähän positiivista palautetta,
      että jokainen sana on visusti talletettava.
      Kiitos huomiostasi!

      Äänestä

    HIENO runo täällä taas takasivuilla piilossa! Ikävä, joka ei suostu hukkumaan, ei sitten millään. Anteeksi groteski ilmaukseni.

    Joskus tulee miettineeksi, että elämätön rakkaus on kuin trauma, se tulee aivan yhtä elinvoimaisena pintaan kuin vaikkapa 10 vuotta sitten, jolloin se haudattiin. Kukunor

    Äänestä

    • Kiitän kauniista sanoistasi. Niin - rakkauden elämättömyydestä tai keskeneräisyydesta, kesken katkeamisesta. - Luultavasti kaikki keskeneräiset asiat hiertävät ja aina välillä jotenkin tulevat esiin, tahtomatta.

      Äänestä

    Kauniisti ja yksinkertaisesti kerrottu tuttu tarina unohtumattomasta rakkaudesta. Niin se on.

    Äänestä

    ei ole muuttunut - kaikki on vain toisin. Tuollaisen kesken jääneen rakkauden tuskassa sielu tuntuu repeävän, joka kerta kun muistot nousevat elävinä mieleen. Kun tuntuu, ettei mikään selitys riitä, miksi se piti jättää kesken.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    old_profile_37211 kirjoitti:

    Juuri kun luulen,
    että olen voittanut
    kaipaukseni sinuun.
    Että kaikki muistot
    ovat vajonneet
    joen pohjaan,
    meren pohjaan,
    kivien alle.

    Taas tulee päivä,
    jolloin sinä nouset
    kuin kylpenyt Afrodite.
    Hiustesi väri on sama,
    muotosi ovat tutut
    ja kasvosi loistavat iloa.

    Mikään ei ole toisin
    - vain todellisuus.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu