A ja B

Yleensä tärkein ero on äänivalta ja tavallisesti A-osakkeella on yhtiökokouksessa enemmän ääniä kuin B-osakkeella. Erot riippuvat yhtiöstä, ja nimityksetkin voivat olla muuta kuin A ja B, mutta tavallinen äänivaltasuhde on esimerkiksi 10:1. Myös osingossa saattaa olla eroa. Monesti B-osaketta on "sokeroitu" lisäosingolla tai etuoikeudella osinkoon.

Tavallinen tarina on se, että yhtiöön on joskus kerätty osakeannilla rahaa. Vanhat pääomistajat eivät ole olleet halukkaita panostamaan niin paljon kuin äänivallan säilyttäminen olisi vaatinut. Silloin on laskettu liikkeelle B-osakkeita, joilla on pienempi äänivalta. Yhtiö saa tarvitsemansa rahat, mutta vanhat omistajat säilyttävät määräysvaltansa. Uusia pienomistajia taas yleensä kiinnostaa enemmän osinko kuin äänivalta.

Viime vuosien trendi on ollut yhdistää erilaiset osakesarjat yhdeksi. Tällöin yleensä A-osakkeiden omistajat ovat saaneet äänivallastaan jonkinlaisen hyvityksen.

Sarjojen haluttavuuteen vaikuttaa monikin tekijä. Yleensä kurssiero on suhteellisen pieni, mutta mahdollisessa valtataistelussa A-osake saattaa nousta aivan toisiin lukemiin kuin B. Myös eri sarjojen erilainen likviditeetti saattaa vaikuttaa asiaan. Esimerkiksi Stora Enson äänivaltaista A-sarjaa liikkuu pörssissä huomattavasti vähemmän ja sen hinnanmuodostus on kapeammalla pohjalla kuin R-sarjan. A-osakkeet makaavat pääosin suuromistajien salkussa.

Eroa on äänivallassa ja mahdollisesti osingoissa.

Piensijoittajan kannattaa ostaa sitä kumpi on yksikköhinnalta halvempi. Silloin äänivaltaista sarjaa jos alat nurkaamaan yhtiötä.

Yleensä pienemmän äänivallan osakkeella käydään enemmän kauppaa ja on näin ollen likvidimpi.