Liian moni halunut hyödyn oman siivun asuntomarkkinoiden tilanteesta. Kyse on silkasta ahneudesta. Nyt nähdään jos nähdään mihin tilanne johtaa. Ikävä kyllä markkinamyllerryksessä on häviäjiäkin.
Oikea ajoitus !
Oikea ajoitus !
Perimmältä kysymys ihmisten ahneudesta
Kauko.
17629
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
niitä ohjaa asetukset jotka ovat tehneet asunnoista liian kalliita, vai onko asuntojen hinnoissa lisäksi ahneuslisää?
Pankit, myyjät, grynderit, virkamiehet(kaavoittajat), stailaajat.
Peliä ei ole aina niin pelattu rehellisin keinoin. Jokainen on halunut oman siivunsa ja vähän päällekin. Sen lisänä vielä eurosokeus. Valuutta ei ole 1 euro on 1 markka.
Ostajat lähteneet hintaralliin mukaan. Sitten vielä ihmisillä on usko, ettei hyvää saa halvalla. Niinku kallis olisi aina hyvää muttei se aina niin ole.
Hinnat ovat kelluneet liikaa ylös. Se on selvä ja kaikki osalliset ovat ottaneet osansa.
Saksassa asuntojen hinnat ovat 30-50 % halvempia, kuin Suomessa. Suomalaisten asuntojen parempi eristys kompensoituu kalliimmilla tonttihinnoilla Saksassa.
Määrätyn suurta osaa on saattanut näytellä myös rakennustarvikkeiden korkeat hinnat Suomessa. Mutta yhtä kaikki ne hinnat tulevat Suomessa vielä laskemaan tulevina vuosina ennenkuin tukeva pohja on saavutettu.
Alueelliset erot tulee myös ottaa huomioon. Suomessa on paikkakuntia missä asuntoja saa jo nyt alle rakennuskustannushinnan. Pääkaupunkiseudulla tilanne on taas täysin erilainen, koska kysyntä on ollut jatkuvasti tarjontaa suurempi. Tässä rakennusliikkeet kaavoittajan avustamana ovat saaneet pidettyä rivit yhtenäisenä, jotta tarjontaa ei ole tullut tarpeeksi markkinoille. Tämä on näkynyt sitten hinnoissa.
Kyllähän pääkaupunkiseudulla olisi tilaa rakentaa... Katselepa vähän ilmasta käsin kun seuraavan kerran laskeudut Helsinki-Vantaalle.
Kehä III sisäpuolella on vielä savipeltoja vaikka kuinka - minkä himputin takia täällä pitää maata viljellä? Onhan se viisaampaa viljellä maata siellä missä maa on arvottomampaa.
On aivan päivänselvää että Helsinki ja Vantaa yhdistyvät seuraavan viiden vuoden kuluessa, ja sitten tonttipulan pitäisi hellittää.
Tulen helsinkiin koneella parhaimmillaan kahdesti viikossa enkä ymmärrä miten tuolta koneesta on mahdollista kartoittaa rakentamattomia alueita kolmosen sisäpuolella;
- Kenttä on kolmosen ulkopuolella ja yleensä laskeudutaan pohjoisesta
- Kone kulkee laskeutuessaankin aika lailla nopeampaa kuin auto aamu- tai iltaruuhkassa. 2 minuuttia koneessa voi tarkoittaa puolta tuntia tuntia autossa.
- Laskeutumisväylälle tuskin KUKAAN haluaa muuttaa asumaan
Tietysti jos pääkaupunkiseutu mielestäsi ulottuu Tuusulaan tai Keravalle niin rakentamattomat pellot näkee autostakin, ne nyt vain ei paikkoina kiinnosta ketään.
Et sitten ole koskaan ole sattunut tilanteeseen jolloin kone on ollut holdingissa ja kaartanut pääkaupunkiseudun yli - etkä ole huomannut laajoja metsä- ja peltoalueita? Sillä ei ole mitään merkitystä miten nopeasti kone liikkuu, sillä totta helkkarissa nuo alueet näkee.
Suosittelen että alat säästää sitä ensimmäistä lentomatkaasi varten. Ehkä jonain päivänä pääset näkemään pääkaupunkimme ilmasta.
Sekä nousuun että laskuun käytetään enimmäkseen kiitoratoja 04L / 04 R sekä toisesta suunnasta 22 L / 22 R ja nämä nousu / laskusuunnathan siis eivät todellakaan ole "pohjoisesta". Tiedätkö edes reppana, että nuo numerot tarkoittavat kompassin astelukuja? Kiitorataa 15 / 33 käytetään nykyään aika harvakseltaan.
Lataa poju koneellesi Google Earth niin näet miltä rakas pääkaupunkiseutumme ilmasta näyttää ennen kuin tulet tänne länkyttämään.
Terv. kentällä työskentelevä, paljon työn puolesta matkustava, Kehä III sisäpuolella lähellä peltoa asusteleva.
Opettele lukemaan kompassia ja karttaa niin joskus sinullekin selviää mistä suunnasta ne suihkarit sinne tulevat. Helsingin keskustan yli ei koneet laskeudu ihan turvallisuussyistäkään..
Kokemukseni tosin rajoittuvat vain reittikoneisiin, sinä taidat olla enemmän näitä omalla jetillä lentäviä.
Koko ympyrä on 360 astetta. Kiitorata 22 tarkoittaa että sille laskeudutaan asteluvun 220 suuntaan.
Jos olisit lentänyt edes kotimaan lentoja, tietäisit että kaikki koneet eivät todellakaan voi laskeutua samaan aikaan, vaan osa joutuu olemaan "holdingissa", eli odottelemaan laskeutumisvuoroaan ilmassa. Monen monituista kertaa olemme kierrelleet pitkin rannikkoa ennen kuin olemme päässeet laskuun. Esimerkiksi Savonlinnasta saapuva lento saattaa lentää Suomenlahden yllä, käydä kääntymässä Kirkkonummen yllä ja tulla siitä suunnasta laskuun. Suomenlahden päältä näkee erittäin hyvin Helsingin yli ja näkee miten tolkuttomasti rakennusmaata vielä olisi, jos tahdottaisiin tiivistää.
Suosittelen oikeasti, että kävisit edes kerran kotimaan lennolla.
Tai lataa se Google Earth.
Mikä on mielestäsi lähin pääilmansuunta 40 asteelle?
Kumma kun minä en näe koneita pyörimässä yläpuolellamme vaikka nitä mielestäsi siellä on pilvin pimein "odottamassa"?.
Hmm, puhutaan kuinka laskeutuvasta lentokoneesta näkee että on väljää ja kun osoitetaan että ei näe niin muutetaan tarinaa että "Esimerkiksi Savonlinnasta saapuva lento saattaa lentää Suomenlahden yllä". Tiedätkö muuten että lentoliikennettä on muuallekin kuin Savonlinnaan?
Mitä ihmettä, näkeekö sitä tyhjää lentokoneesta vaiko ei, vai onko se sattumankauppaa että näkee? Montako drinkkiä pitää ottaa? Pitääkö saapua nimenomaan Savonlinnasta, eikö Barcelona tai Tukholma käy?
Miksi koneet pyörivät helsingin yllä odottaen laskeutumisvuoroa, miksi ne eivät sovita nopeuttaan tai mahdollisesti jo lähtöään niille annettuun laskeutumisaikaan? Miksi koneiden odotus(pyörimis)alueet on muualla kuin helsingin päällä?
Tarina muuttuu yhä vaan hullummaksi. Tämä ei ole siis enää todellista - mistä näitä pösilöitä oikein sikiää. Kyllä huomaa että tämänkään tarinan kirjoittaja ei ole kuunaan ollut lentokoneessa.
Se että koneet joutuvat odottamaan laskeutumisvuoroaan, johtuu juuri nimenomaan siitä että lentoja on muuallekin kuin SVL, BCN tai ARN kentille.
Tampio.
Ei osata ilmansuuntia ja luullaan että koneet pyörivät Helsingin päällä odotellen laskeutumisvuoroa.
Ihan mielenkiinnosta, miten saapumisaika voidaan kertoa, jollei etukäteen edes tiedetä milloin laskeudutaan? Miksi kaikki koneet ei pyöri ympyrää?
Katsopa tuota Fonectan karttaa (Lentäjänkuja, Vantaa)
http://www.02.fi/kartta-haku/FI/Vantaa/lentäjänkuja
Siirrä keskipistettä ja huomaat että Kehä III sisällä on vaikka kuinka paljon peltoja, mm. Tapanilassa ja Haltialassa.
Kiitoradan 04 kompassisuunta on 40 astetta
Kiitoradan 15 kompassisuunta on 150 astetta
Kiitoradan 22 kompassisuunta on 220 astetta
Kiitoradan 33 kompasisuunta on 330 astetta
Koko ympyrä on 360 astetta.
On totta että tuolle yhdelle kiitoradalle laskeudutaan koko lailla tarkkaan pohjoisen suunnasta suuntaan MUTTA tuo kiitorata ei ole käytössä kuin poikkeustilanteessa. Yleensä käytetään noita kahta muuta kiitorataa.
Satun tietämään koska olen töissä Helsinki-Vantaalla ja asun tuon kiitoradan jatkeella. En jaksa muistaa milloin kone olisi tullut laskuun kotimme yli.
Paljon matkustava kyllä tietää mille radalle kulloinkin tullaan. Rullausmatkat ovat pitkiä.
Ja niin uskomattomalta kuin se saattaakin kuulostaa, koneet tosiaankin joutuvat ruuhka-aikana holdailemaan ilmassa. Oikein pahana pyrypäivänä kaikki eivät aina edes pääse laskeutumaan, sillä kestää aikansa ennenkuin kiitorata ehditään puhdistaa - tuossa juuri oli sunnuntai jolloin satoi yli 30 cm ja tuolloin koneita divertasi mm. Ouluun, Tampereelle, Vaasaan, Jyväskylään ja Tukholmaan ...
Teksti-TV:ssä julkaistu arvioitu tuloaika perustuu sähkeeseen, jonka lähettävä asema lähettää. Sitä tarkennellaan sen mukaan miten lento etenee - joskus myötätuulen vaikutuksesta kone lentää nopeammin kuin toisena päivänä. Lennonjohto tosin voi asettaa rajoituksia, millä kellonlyömällä kone voi olla tietyn pisteen kohdalla. Samoin lennonjohto porrastaa koneiden laskeutumista ja jonottamiselta ei voi aina välttyä, joskin sitä pyritään välttämään.
Ahneus alkoi Jenkeistä, jossa pikkunilkit kaupittelivat lukutaidottomille 80-vuotiaille värillisille subprime-lainoja - vaikka vallan hyvin tiesivät että he eivät tule selviämään velvoitteistaan.
Subprimet myytiin ahneille eurooppalaisille pankeille, jotka luulivat tekevänsä ison tilin.
Finanssikriisi oli valmis ja levisi kaikkialle.
Myös kotimaassa ollaan oltu ahneita. Missä se on sanottu, että ensiasunnon pitää olla 3-4 h? Ja kaikki uudet huonekalut vielä velaksi. Kaikki-mulle-heti-nyt?
Missä se on sanottu, että ei voi rakentaa taloa johon on oikeasti varaa, vaan on pitänyt tehdä niin iso kuin rakennuslupa antaa myöten?
Ja missä se on sanottu että kannattaa mitoittaa lainat tappiin?
En mitenkään tarkoita että ihmisten ei pitäisi saada toteuttaa unelmiaan - unelmat vaan pitää osata mitoittaa oikein.
Kaikkien kynnelle kykenevien kannattaa ostaa oma asunto - mutta vain sellainen mihin oikeasti on varaa. Voihan asunnon päivittää isompaan ja uudempaan sitten kun entistä on maksettu jo iso siivu.
Pakko on ruma sana, mutta ilmeisesti olisi pitänyt tehdä niin että ei olisi tehty mahdolliseksi lainata kuin tietty %-osuus ihmisen nettotuloista.
Ahneutta sekin on jos ostaa uuden ennen kuin entinen on myyty, tai jos aloittaa entisen myynnin liian myöhään uuden jo valmistuessa.
En tunne ketään kaveripiiristä, joka olisi saanut talon rakennettua alle budjetin. Joillakin se on revennyt aivan käsittämättömästi.
Itse olen paraillaan rakentamassa ja olen kuunnellut näiden talotehtaiden juttuja loppuhinnasta. Kysyt paljonko muuttovalmis talo maksaa talopakettiin nähden, niin vastaus on vedetty poikkeuksetta alle kaikkien mahdollisten hintojen. Näytetään sitten esitettä, jossa koulusta valmistunut nuori pari istuu onnellisena oman kodin velaksi ostetulla sohvalla. Tämä alkaa jo hävettää, kun sitä ei tuossa iässä itse pystynyt vastaavanlaiseen suoritukseen.
Jos nuo, niin enköhän minäkin. Sitä niinkuin silmissä alkaa hämärtää ja ajatus alkaa pätkimään. Ei kun vain nimi tuohon paperiin ja voi voi, että on hyvä olo hieman aikaa.
Voi, että meitä osataan viedä ja vietellä.
Ex-daamini ystäväpari rakensi hulppean kokoista taloa Kirkkonummelle, ja perheen kauniimpi aikuinen ilmoitti ylpeästi että uuteen kotiin ei sitten viedä entisestä yhtään mitään vaan sinne ostetaan sitten aivan kaikki uutta.
Rakentaminen kesti ja kesti ja arvatenkin maksoi olennaisesti enemmän kuin piti. Järki voitti, ja vaatimustasosta tingittiin - jopa niin että lattianpäällysteiksi tuli muovimatto (!!) parketin, laminaatin tai laattojen asemasta. Ihan viisas ratkaisu, sillä materiaalit voi upgreidata mieleisekseen myöhemmin. Meneehän siinä muovimaton hinta hukkaan, mutta se on kuitenkin pienempi paha kuin se että ei älyä tinkiä tiukan paikan tullen vaan aivan jääräpäisesti pitää kiinni alkuperäisestä tasosta ja ostaa ne hyvät materiaalit lainarahalla.
Taisi siihen asuntoon sitten tulla kuitenkin käytettyjäkin huonekaluja...