Poikani 10 vuotta vaihtoi koulua muuton takia. Uudesta koulusta ei ole ystävää löytynyt. Koulussa ei löydy paria ja on aina viimeinen jos jotakin peliä pelataan tms. Koulun jälkeen kyselee päivittäin kaveria, mutta kaverit ovat sanoneet, että jos eivät muita saa nin sitten poikani kelpaa! Julmaa. Harrastuksen parissa on sama homma. Tuntuu olevan ainoa jolla ei ole kaveria. Poika vaikuttaa ikäistään vanhemmalta. Tietenkin kärsii kovasti tästä ja samalla ihmettelee miksei kelpaa kenellekään. Kuinka voin auttaa poikaani? Sisaruksilla on paljon ystäviä ja heitäkin veljen tilanne säälittää. Nyyh...
Aina
yksin...
6709
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voisitko ehdottaa opettajalle, että hän valitsisi parit/ryhmät liikunnassa ja tunneilla jollain sattumanvaraisella tai harkitullakin tavalla, ainakin välillä, ettei oppilaat aina valitsisi vain sitä omaa parasta kaveriaan. Itse haluan opettajana, että oppilaat oppisivat tekemään töitä kaikkien kanssa ja siksi annan vain harvoin heidän itse valita parinsa koulutehtäviä tehtäessä.
Luin viestisi ja mustakin tuntui tosi pahalta poikasi puolesta. Ette ole ainoita joilla on samoja ongelmia. En ymmärrä tätä nykymaailman raakuutta koulu- ja lapsimaailmassa. Miksi lapsilla on niin vaikea ottaa uusi kaveri mukaan leikkeihin. Itsekin menin uuteen kouluun (ehkä vuonna 1980?), olin samassa tilanteessa kuin poikasi. Olin se pariton viimeinen joka otettiin säälistä johonkin ryhmään. Edellinen antoi mielestäni hyvän neuvon, itse en osaa parempaa antaa.
Opettajalle pitää laittaa viestiä, että poikasi kärsii yksinäisyydestä, ja kertoa, mitä kaverit sanovat hänelle. Opettajan kuuluu puuttua asiaan. Jos hän on jotenkin pässinpää ja perinteinen tässä suhteessa eli uskoo, että lapsia ei voi opettaa olemaan kaverina, ota yhteys rehtoriin ja kysy, mitä keinoja hän näkisi.
Olet varmaan opettanutkin pojallesi eri tapoja tutustua, kutsunut kavereita teille, vienyt uimaan jne. Joskus joku putoaa välistä, se on totta ja ikävää, myös surullista. Mutta toivotaan, että luokalle tulee uusi poika tai jonkun pojan vanhemmat huomaavat ottaa asian huolekseen. Venhampainillassakin kannattaa ottaa asia puheeksi ja kysyä, ovatko muut vanhemmat huomanneet, että sinun lapsesi on yksin, ja että mitä he voisivat ja haluaisivat tehdä asian kuntoon laittakiseksi. Useimmat vanhemmat haluavat, että heidän lapsensa osaavat olla kivoja kavereita KAIKILLE - kaikki eivät vain tule kysyneeksi ja tarttuneeksi asiaan, vaan ajattelevat että koulu hoitaa.
Onnea teille, varmasti kaveri vielä löytyy!
Poika 7v on välitunneilla VAIN yhden pojan kanssa, joka on kuulemma väärin ja opettaja siitä aina mainitsee, pitäisi kuulemma leikkiä useamman kanssa,
nykyään poika keskustelee välitunneilla 11 vuotiaiden poikien kanssa, opettajan mielestä sekin on väärin, pitää olla ikäistään seuraa. Samojen 11 v kanssa poikani viettää koulun jälkeen aikaansa kodin lähellä olevalla urheilukentällä & läheisyydessä, sekään kuulemma ei ole pojalleni hyväksi !
LS-ilmoitus on tehty, en tiedä syytä, sossut kuitenkin kyselivät muutamalla tapaamiskerralla niistä kavereista,
kysynkin nyt Teiltä, oikeilta ammattilaisilta, riittääkö pojalleni kavereiksi ne 11 vuotiaat, vai pitääkö välttämättä olla juuri 7 vuotiaita ?
Meillä oli pojan kansa samanlainen ongelma. Kaiken lisäksi hän joutui vielä kiusattavaksi.
Otimme poikamme opettajaan yhteyttä ja kävimme useimman kerran palaveeramassa opettajan kanssa. Katsoimme parhaaksi vaihtoehdoksi että hän voisi siirtyä paikkakuntamme pienryhmään. Poika kävi perheneuvolassa testeissä ja hän sai koulupsykologilta lausunnon,että hän pääsee sinne pienryhmään. Aloitti seuraavana syksynä toisessa koulussa pienryhmässä, jossa lapsi huomioidaan aivan eritavalla kuin perusopetuksessa.
Hänen itsetuntonasa alkoi kohentua ja sai sieltä sitten uusia kavereita ja opiskelukin alkoi sujua paremmin.
Sinun kannattaa olla ensin yhteydessä opettajaan ja miettikää asiaa ensin hänen kanssaan. Jos paikkakunnallasi on pienryhmä opetusta, suosittelen lämpimästi.
Poikasi asian ettenpäin viemiseksi sinun kannattaa olla aktiivinen ja pyrkiä tekemään yhteistyötä opettajan ym. kanssa. Koululla käymiseen vaaditaan vähän vaivaa, mutta se kannattaa.
TSEMPPIÄ !!!!
Tuttu tarina meilläkin. Kahdella muulla perheemme lapsella on paljon kavereita, mutta vanhin jäi yksin, kun siirtyi isompaan kouluun kolmannelle luokalle. Pitkään pohdimme tilannetta opettajan kanssa ja hän kyllä yritti kaikkensa, ettei poikani jäänyt parittomaksi. Kiusaamistakin oli myös tyttöjen puolelta.
Sitten epätoivon hetkellä päätin viimeisenä keinona käyttää "lahjontaa". Järjestin nyt syksyllä aivan mahtavat luokkajuhlat eräässä liikuntahallissa (järjestetty tilaisuus), joka maksoi 150 euroa 15 lapsesta. Varsinkin pojat olivat ihan älyttömän tyytyväisiä trampoliineista, seinäkiipeilyistä ym.ym Mehua ja pullaakin oli tarjolla sekä arpajaiset.
Tämä auttoi...nyt poika on muiden mukana välitunnilla ja hän on saanut kaksi kaveria, joiden luona on käynyt ja jotka ovat olleet meillä. Olemme käyneet uimassa ja keilaamassa, joten "lahjonta" on hieman jatkunut...Olen ymmärtänyt, että poika ei juurikaan käy äitinsä kanssa harratamassa (yksinhuoltaja), joten meillehän tämä sopii!! Mietin kyllä joskus, että onkohan tämä moraalitonta....
Opettajan mielsteä urheilujuhla oli hyvä idea ja oppilaat ovat puhuneet siitä useaan otteeseen. Kyselevät, että järjestääkö poikani samanlaiset myös ensi syksynä. Mikä ettei!!