Oletko aikonut vaihtaa etunimesi? Minä olen vaihtanut kastenimeni kutsumanimeeni.Tämä on vähän specialia,mutta kun on kutsuttu tietyllä nimellä vuosikymmeniä niin tuntui luonnolliselta vaihtaa se viralliseksi ensimmäiseksi etunimeksi.
Ja onhan se "hienoa" kun on ainut sen nimen haltia valtakunnassa ja varmaankin koko Euroopassa.
Tohtisitko sinä vaihtaa nimesi ja miksi sen muuttaisit.
Ja onhan se "hienoa" kun on ainut sen nimen haltia valtakunnassa ja varmaankin koko Euroopassa.
Tohtisitko sinä vaihtaa nimesi ja miksi sen muuttaisit.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tarpeen on ollut, hoituu pelkällä ilmoituksella.
sillä tomppa kehui, että minulla on kaunis nimi:)
Sukunimen voisin vaihtaa, takaisin tyttönimeeni.
Erosin kun poika oli pieni. Meni jonkun, aikaa vaihdoin meille molemmille entisen sukunimeni (isän sukunimi) takaisin. Oltaisiin voitu myös ottaa äitini sukunimi. Sitä koki silloin, ettei enää olisi sama ihminen. Jonkilainen identtiteetti kriisi. Eron jälkeen. Nyt kun avioidun toisen kerran niin otin mieheni sukunimen. Poika halusi pitää sukunimensä entisellään. Mieheni olisi antanut myös pojalle oikeuden käyttää omaa sukunimeään. No sitä, pähkäiltiin, että mikä olisi TÄYSIN UUSI sukunimi. Meilläkun nuo sukunimet muistuttavat kovasti toisiaan. No, jätettiin se idea, että oltaisiin otettu toisen nimestä alkuosa ja toisen sukunimestä vaikka loppuosa. Ja aina välillä käy että, sitä oikeaa sukunimeä ei tule kenelläkkään meistä sitten, kun vaikka noita laivalippuja meille kaikille kolmelle puhelimitsi varaan. Aivan ihmeversioita näistä kahdesta sukunimestä syntyy...sen verran harvinaisia kun ovat kumpikin. Ja kuitenkin täysin suomenkielisiä sukunimiä. Sekä mieheni oma että, minun isäni sukunimi.
Joskus, ajattelen että, minunkin lehti-ilmoituksessani on sitten aika kummallinen kun tuo tyttö-aikainen sukunimi tulee esiintymään siinä kahteen otteeseen, tuossa hauta-ilmoituksessa. Mikä lehteen laitetaan. Mahtaa siinä joku ajatella jos, ilmoituksen lukee, että tuo nainen ei ainakaan sitten koskaan tienyt kuka oikeastaan oli...eikä siinä oikeastaan kovin harhaan sitten tule osumaankaan...
Kai sinulla on kutsumanimi.Pistä se etunimeksesi ja alkuperäinen sukunimi sukunimeksesi.Jo on kumma jos eivät tunne hautakivestä,jos sitä kaipaat.
varmasti koskaan vaihda sukunimeä ja jos vaihtaisin, haluaisin äitini tyttönimen, se on harvinainen ja kaunis nimi.
Minusta ei kuoltuani mitään ilmoituksia lehteen laiteta, joten sama vaikka olisi kymmenen nimeä ollut.
Eikä sinne tarvitse kaikkia nimiä laittaakaan, eihän ilmoitus ole mikään pakollinen eikä virallinen.
Eräs tuttavani ei pitänyt etunimestään, käytttikin toista nimeään ja ehdottomasti kielsi kuolinilmoitukseenkaan laittamasta ensimmäistä nimeä, eikä sitä siellä ollutkaan.
Olet sitten rekkautunut:))
...pidän etunimestäni. Ei tule mitään muuta nimeä mieleen, joka sopisi minulle.
Hmmmm...... ellei sitten tuo Heikunkeikku-nimi...
Sekin olis aika erikoinen, eikä saman nimisiä olis joka huushollis. Euroopassa, tokko sieläkään :)
Tohtisko sitä? Täytyy fundeerata vielä.
En oooo, en aio , en tuu aikkomaankaan! Miulla on sellanen etunimi , ett`paremmast vällii!!!
Niin kyllähän se minullakin oli,mutta kun sitä ei milloinkaan kuullut muualla kuin virastoissa käydessä.Perhe,ystävät ja tutut puhuttelevat minua kutsumanimellä.
Ystäväni Ruotsissa kertoi,että sikäläiset muuttavat kilvan etunimiään.Hurjin minkä hän on kuullut oli se että joku oli muuttanut nimensä Tazan Israelssoniksi.
Muuten olen täysin varma siitä,että ei kulu kuin kissan aivastus,niin sama menettely on myös pian Suomessa.
Molemmat etunimeni on jonkun toisen henkilön mukaan annettu.
Ensimmäinen sukulaisen. Toinen erään tietyissä piireissä tunnetun, aikoja kuolleen, mutta vieläkin vuosittain jossain päin muistetun henkilön mukaan.
Sukunimikin välttää, vaikka turhankin yleinen.
Minulla ei koskaan ole ollut lempi- tai haukkumanimeä, ainoa millä tunnetaan on se kastenimi. Blaah!
enkä vaihda kun mulla ei oo ollu koskaan ees mitään lempinimee mitä koulussa sanottiin löttöskäksi mutta se ei oo oikeen hyvä etunimi mun tytär vaihtoi nimensä siksi jolla häntä on kutsuttu koko ikänsä kun kyllästyi kysymykseen mikä sun nimi sit oikeesti on siin nyt voi sanoo että se on se ihan oikeesti samalla vaihtoi isänsä sukunimen mun tyttönimeen että kyllähän näitä vaihdellaan nykyaikan ja miks ei ennenkin.
No,sinä epäilet että kutsumanimi on rasitus.Höpö höpö.Kutsumanimi on rakkaus sinua kohtaan.Se tarkoittaa että sinut huomioidaan ja muistetaan.Ajattele niitä kaikkia jotka joutuvat elämään koko elämänsä Harrina tai Hilkkana.
Sinä Löttöskä ole iloinen että kaikki muistavat sinut Löttöskäksi,mutta kuka muistaa Hilkan.