Paljonko luoti ottaa kierroksia

Joissain aseissani on luoti tehnyt vajaan kierroksen piipun suulle ehdittyään, joissain on jo toinen kierros meneillään.

John Takamyllynkoskenperä kirjoitti:

Joissain aseissani on luoti tehnyt vajaan kierroksen piipun suulle ehdittyään, joissain on jo toinen kierros meneillään.

ja sillä osuu minne sattuu.

jos piippu on metrin pituinen ja tuohon matkaan tulee neljä täyttä kierrosta,luodin nopeus 900m/s:

3600rps eli 3600 kierrosta sekunnissa,
eli 216000 rpm = kierrosta minuutissa,tuohon ei formulakaan kykene!

-Matematiikan opettaja-

väärinväärinväärin :):):) kirjoitti:

jos piippu on metrin pituinen ja tuohon matkaan tulee neljä täyttä kierrosta,luodin nopeus 900m/s:

3600rps eli 3600 kierrosta sekunnissa,
eli 216000 rpm = kierrosta minuutissa,tuohon ei formulakaan kykene!

-Matematiikan opettaja-

Lue lisää

Just joo - juurihan minä oletin että nousu on 30 cm.

Sinä valopää oletat, että se onkin 25 cm ja kitalaki ammollasi karjut siinä väärin, väärin.

Voithan sinä olettaa nousuksi vaikka 10 mm niin kyllä kierrosluku siitä sitten nousee mukavasti.

kolome kierrosta metrille....ja tuonkun kertoo matkanmukaan niin aika liki on

laskien kirjoitti:

kolome kierrosta metrille....ja tuonkun kertoo matkanmukaan niin aika liki on

toinen väittää että luoti ottaa 180 000 kierrosta/min ja toinen että muutaman kierroksen ennen osumakohtaa...minä olen tuon 180 000 kannalla
eihän luoti voi vakautua, jos se ottaisi MUUTAMAN kymmenen kierrosta sadalle metrille :) hahaha

hahahahahahehehehehehehohoh... kirjoitti:

toinen väittää että luoti ottaa 180 000 kierrosta/min ja toinen että muutaman kierroksen ennen osumakohtaa...minä olen tuon 180 000 kannalla
eihän luoti voi vakautua, jos se ottaisi MUUTAMAN kymmenen kierrosta sadalle metrille :) hahaha

Lue lisää

10 tuuman rihlan nousulla neljä kierrosta metrille ja kun luodin nopeus on n. 600 metriä/s
on se lentänyt sekunnissa n. 450 metriä. Luodin B.C. 0.370 painon ollessa 9,7g n. (7,62 kaliberin luoti)
Laske: 4x450x60/s= 108 000 kierrosta/min.

hahahahahahehehehehehehohoh... kirjoitti:

toinen väittää että luoti ottaa 180 000 kierrosta/min ja toinen että muutaman kierroksen ennen osumakohtaa...minä olen tuon 180 000 kannalla
eihän luoti voi vakautua, jos se ottaisi MUUTAMAN kymmenen kierrosta sadalle metrille :) hahaha

Lue lisää

Jos piipunsuusta on osumakohtaa 100 m ja rihlan nousu vaikkapa 4/m, niin se on sitten 400 kierrosta ennen osumaa. Kierrosnopeus taas riippuu luodin nopeudesta.

Tuo 180.000 kierrosta edellyttäisi että luodin lentoaika on minuutti. Se olisi noilla nopeilla luodeilla jossakin 60 kilometrin päässä se osumakohta sitten -jos sattuisi lentämään.

Sen kiivaan naurun välillä kun vedät henkeä niin koitappa oikein miettiä, että mikä se r/min yksikkö oikein on sen kierrosnopeuden kohdalla.

hahahahahahehehehehehehohoh... kirjoitti:

toinen väittää että luoti ottaa 180 000 kierrosta/min ja toinen että muutaman kierroksen ennen osumakohtaa...minä olen tuon 180 000 kannalla
eihän luoti voi vakautua, jos se ottaisi MUUTAMAN kymmenen kierrosta sadalle metrille :) hahaha

Lue lisää

....tulloo se luoti kuinka kovalla vauhdilla vaan eise piipunsuulla oo ottanut kuin nuo kierrokset mitä piipunmatkalla on.Ja 60 sentin piipusta(ja alle ton pituuden tahtovat olla nuo piippujen pituudet) 12" nousulla se tekee piipussa 2kierrosta.6metrillä 20 kierrosta..60metrillä 200 kierrosta ja sadalle metrille kierähtää 333 kertoa.

Saat varmaankin hupia siitä, että kirjoitat puutaheinää ja yrität vedättää keskustelua.

On niin kivaa että ...

Ei siinä sekunnin kymmenesosissa, minkä luoti lentää, kerkeä mikään voima hidastamaan pyörimistä. Ainoa mikä saattaa luodin vakauteen vaikuttaa, on äänivallin ylittymisestä syntyvä shokki. Luoti ei lennä suoraan, vaan putoaa yhtä nopeasti alaspäin kuin sen pudottaisi kädestään, jos se ammutaan vaakasuoraan. Lisäksi pyöriminen aiheuttaa luodille korkkiruuvimaisen lentoradan johtuen ilmanvastuksesta.

Mistä kineettisestä voimasta oikein höpiset.

oikea ennakkomies kirjoitti:

Ei siinä sekunnin kymmenesosissa, minkä luoti lentää, kerkeä mikään voima hidastamaan pyörimistä. Ainoa mikä saattaa luodin vakauteen vaikuttaa, on äänivallin ylittymisestä syntyvä shokki. Luoti ei lennä suoraan, vaan putoaa yhtä nopeasti alaspäin kuin sen pudottaisi kädestään, jos se ammutaan vaakasuoraan. Lisäksi pyöriminen aiheuttaa luodille korkkiruuvimaisen lentoradan johtuen ilmanvastuksesta.

Mistä kineettisestä voimasta oikein höpiset.

Lue lisää

Sulla taitaa olla oikein hauskaa noiden räjähdysten ja korkkiruuvien kanssa.
Kyllä tiedetään että tahallasit vedätät ja jauhat puutaheinää.

antiennakkomies kirjoitti:

Sulla taitaa olla oikein hauskaa noiden räjähdysten ja korkkiruuvien kanssa.
Kyllä tiedetään että tahallasit vedätät ja jauhat puutaheinää.

minä en puhu puuta heinää ja se miten vähän aseilla ampuvat tietävät ampumisesta.

Räjähdyksestä päsähti sellainen hyvin havainnollistava esimerkki, eli haulikko jolla ammutaan haulipanos. Varmaan jokainen haulikon omistaja on kokeillut johonkin tauluun millaisen hajonnan eri supistukset antaa. Se hajonta johtuu siitä räjähdyksestä ja siitä että haulit ovat eri kohdissa siinä piipun suulla räjähdyksen keskipisteestä. Lisäksi hajontaa tulee olennaisesti vielä haulien muodosta ja koska ne pyörii tai ei pyöri miten sattuu. Myös räjähdystä lähinpänä olevat, eli takimmaiset haulit puskevat etummaisia vähän sivuun ja saavat hajontaa aikaan. Kuitenkin kun tarkastelee osumaa, niin haulit ovat osuneet tasaisesti osuma-alueelle. Havainnollistaa sitä räjähdyksen vaikutusta hyvin. Suosittelisin lisäksi ennakkoteoriani epäilijöitä viilaamaan hirvikiväärinsä piipun pään vaikka 10 asteen kulmaan ja kokeilemaan mihin sitten osuu. Veikkaanpa että 300m matkalla poikkeama on 10m luokkaa. Jonkun yliviisaan metsästäjän tai fyysikon mielestä ase vie yhä samaan reikään.

se että kirjoitti:

minä en puhu puuta heinää ja se miten vähän aseilla ampuvat tietävät ampumisesta.

Räjähdyksestä päsähti sellainen hyvin havainnollistava esimerkki, eli haulikko jolla ammutaan haulipanos. Varmaan jokainen haulikon omistaja on kokeillut johonkin tauluun millaisen hajonnan eri supistukset antaa. Se hajonta johtuu siitä räjähdyksestä ja siitä että haulit ovat eri kohdissa siinä piipun suulla räjähdyksen keskipisteestä. Lisäksi hajontaa tulee olennaisesti vielä haulien muodosta ja koska ne pyörii tai ei pyöri miten sattuu. Myös räjähdystä lähinpänä olevat, eli takimmaiset haulit puskevat etummaisia vähän sivuun ja saavat hajontaa aikaan. Kuitenkin kun tarkastelee osumaa, niin haulit ovat osuneet tasaisesti osuma-alueelle. Havainnollistaa sitä räjähdyksen vaikutusta hyvin. Suosittelisin lisäksi ennakkoteoriani epäilijöitä viilaamaan hirvikiväärinsä piipun pään vaikka 10 asteen kulmaan ja kokeilemaan mihin sitten osuu. Veikkaanpa että 300m matkalla poikkeama on 10m luokkaa. Jonkun yliviisaan metsästäjän tai fyysikon mielestä ase vie yhä samaan reikään.

Lue lisää

Sinulla on vankka itseluottamus siitä, että pystyt vedättämään huuhaajutulla maa'ilman tappiin, vai?

On niin hauskaa että vallan...

kykenent vedättämään täällä? kirjoitti:

Sinulla on vankka itseluottamus siitä, että pystyt vedättämään huuhaajutulla maa'ilman tappiin, vai?

On niin hauskaa että vallan...

harmi, että hirvenmetsästäjät elää harhaluuloissa.

Nyt kaikki radalle sen kiväärin kanssa ja ampukaa kasa 300m päähän. Riittää ihan sellainen 15cm kasa. Sitten viilaatte piipun suun vinoon ja katsotte mihin sitten osuu. Jos ei ole viilaa, niin voi sen nirhata rautasahallakin. Voihan sen tietenkin testata resiinallakin, mutta aika vittumainen homma on saada se hirvi juoksemaan kolmeakymppiä samaan suuntaan.

Onhan se kirjoitti:

harmi, että hirvenmetsästäjät elää harhaluuloissa.

Nyt kaikki radalle sen kiväärin kanssa ja ampukaa kasa 300m päähän. Riittää ihan sellainen 15cm kasa. Sitten viilaatte piipun suun vinoon ja katsotte mihin sitten osuu. Jos ei ole viilaa, niin voi sen nirhata rautasahallakin. Voihan sen tietenkin testata resiinallakin, mutta aika vittumainen homma on saada se hirvi juoksemaan kolmeakymppiä samaan suuntaan.

Lue lisää

Onhan sillä väliä, fiksuus loppuu kesken ja vedätys ei enää tehoakaan.

Luulitko olevasi nokkela ja suuri humoristi....

fiksuus ei riitä kirjoitti:

Onhan sillä väliä, fiksuus loppuu kesken ja vedätys ei enää tehoakaan.

Luulitko olevasi nokkela ja suuri humoristi....

että sinä olet jo laittanut viilan reppuusi. Ihan vinkiksi, että ei sitä tarvitse paljoa viilata, kun ennakkoa on jo tarpeeksi. Eikä siitä mitään vahinkoakaan tule. Kiikarin joutuu kohdistamaan vaan uudestaan. Rekyylikin on miedompi viilauksen jälkeen.

Tuolla toisessa ketjussa jo kerroit että noin kymmenen sentin päässä piipun suulta tapahtuu räjähdys.Voisitko tarkentaa räjähdyksen paikkaa suhteessa luotiin,tapahtuuko se luodin etu- vaiko takapuolella, vaiko juuri luodin kohdalla??

Laturit kirjoitti:

Tuolla toisessa ketjussa jo kerroit että noin kymmenen sentin päässä piipun suulta tapahtuu räjähdys.Voisitko tarkentaa räjähdyksen paikkaa suhteessa luotiin,tapahtuuko se luodin etu- vaiko takapuolella, vaiko juuri luodin kohdalla??

Lue lisää

vaan minä. Minä olen oikea ennakkomies. Tunnistat minut siitä, että en puhu puutaheinää, vaan totuutta.

Mitään tuollaista en ole kertonut. Olet lukenut ja ymmärtänyt väärin.

Hirvikiväärin räjähdys tapahtuu silloin, kun luoti irtoaa piipusta ja ruutikaasun paine työntää sille lopullisen vauhdin ja suunnan. Noin 10cm etäisyydellä ollessaan piipun suusta, luoti on jo saanut tarpeekseen ja alkaa hidastella, koska niin julmetussa vauhdissa ilmanvastus on aivan saatananmoinen. Äänivallin murtokin on jo siinä vaiheessa takana päin. Piipun rihloista saamansa pöyrintäliikkeen ja pikku-pikku-siipiensä ansiosta pikku-pikku-luoti poraa tiensä läpi ilmakehän kaasujen, vakaasti kieppuen kohti hirven sykkivää lämmintä sydäntä, murskaten ensin kylkiluun ja muuttuen järkyttävää tuhoa aiheuttavaksi möykyksi, jos sattuu olemaan metsästysluoti.

kertoillut kirjoitti:

vaan minä. Minä olen oikea ennakkomies. Tunnistat minut siitä, että en puhu puutaheinää, vaan totuutta.

Mitään tuollaista en ole kertonut. Olet lukenut ja ymmärtänyt väärin.

Hirvikiväärin räjähdys tapahtuu silloin, kun luoti irtoaa piipusta ja ruutikaasun paine työntää sille lopullisen vauhdin ja suunnan. Noin 10cm etäisyydellä ollessaan piipun suusta, luoti on jo saanut tarpeekseen ja alkaa hidastella, koska niin julmetussa vauhdissa ilmanvastus on aivan saatananmoinen. Äänivallin murtokin on jo siinä vaiheessa takana päin. Piipun rihloista saamansa pöyrintäliikkeen ja pikku-pikku-siipiensä ansiosta pikku-pikku-luoti poraa tiensä läpi ilmakehän kaasujen, vakaasti kieppuen kohti hirven sykkivää lämmintä sydäntä, murskaten ensin kylkiluun ja muuttuen järkyttävää tuhoa aiheuttavaksi möykyksi, jos sattuu olemaan metsästysluoti.

Lue lisää

Jotta siinä piipun suussa tapahtuisi räjähdys, niin räjähdykseentarvitaan räjähdysainetta.Minkälaista käytät räjähdyksen aikaansaamiseen???

Laturit kirjoitti:

Tuolla toisessa ketjussa jo kerroit että noin kymmenen sentin päässä piipun suulta tapahtuu räjähdys.Voisitko tarkentaa räjähdyksen paikkaa suhteessa luotiin,tapahtuuko se luodin etu- vaiko takapuolella, vaiko juuri luodin kohdalla??

Lue lisää

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, kun en ole koskaan metsästysaseella ampunut. Tähdätäänkö niitä päähän ja pitääkö lintua ampuessa ottaa ennakkoa? Mitään haulikkomiesten juttuja en jaksa kuunnella, mutta kiinnostaisi luotiaseella tapahtuva puun oksalla istuvan teeren ampuminen. Miten se pikkutarkkaan kerrottuna oikein tapahtuu? Pienetkin yksityskohdat kiinnostaa minua. Esim tiedot aseista ja ampumamatkasta ja onko mitä vaikutusta sillä, mitä yläviistoon ammuttaessa on vaikutusta ennakon ottamisen suhteen?

Laturit kirjoitti:

Jotta siinä piipun suussa tapahtuisi räjähdys, niin räjähdykseentarvitaan räjähdysainetta.Minkälaista käytät räjähdyksen aikaansaamiseen???

Jos pistät sormesi siihen piipun päähän ja laukaiset aseen, niin kyllä se sinun sormesi siitä räjähtää ihan joka suuntaan. Parempia räjähdyksiä näkee intissä, kun pääsee heittelemään oikeita käsikranaatteja. Tosin siellä on vieressä joku kapiainen, joka repii maihin just sillon kun pitäisi katsoa sitä räjähdystä. Onneksi sentään uutenavuotena saa räjäytytellä ja katsoa vaikka ilman suojalaseja.

fiksuus ei riitä kirjoitti:

Onhan sillä väliä, fiksuus loppuu kesken ja vedätys ei enää tehoakaan.

Luulitko olevasi nokkela ja suuri humoristi....

Ei mene läpi , suuri humoristi esittää erkkiä ja yrittää höynätä muut inttämään puolivillaisilla väitteillään.

On niin hirmu kivaa taas että....

enään läpi kirjoitti:

Ei mene läpi , suuri humoristi esittää erkkiä ja yrittää höynätä muut inttämään puolivillaisilla väitteillään.

On niin hirmu kivaa taas että....

Sinähän olet jo ihan sekaisin, kun vastasit itsellesi.

Ei se mitään, jos sinä et usko muuta kun jumaliin ja joulutonttuihin. Voit olla ihan oikeassa. Et vain pysty todistamaan mitään. Vaikka viilaisit sen kiväärisi ja sen jälkeen ampuisit aina ohi, niin vieläkään et uskoisi totuuteen. Sinä vain olet sellainen. Kuitenkin tämä elämä on nauraville mukavampi elämä, vaikka olisi vähän lyhempikin. Koko elämänsä pipo kireellä kiroillen elävä ei tiedä elämästä mitään. Mutta meitähän on joka junaan, junan nopeudesta riippumatta.

ennakkomies kirjoitti:

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, kun en ole koskaan metsästysaseella ampunut. Tähdätäänkö niitä päähän ja pitääkö lintua ampuessa ottaa ennakkoa? Mitään haulikkomiesten juttuja en jaksa kuunnella, mutta kiinnostaisi luotiaseella tapahtuva puun oksalla istuvan teeren ampuminen. Miten se pikkutarkkaan kerrottuna oikein tapahtuu? Pienetkin yksityskohdat kiinnostaa minua. Esim tiedot aseista ja ampumamatkasta ja onko mitä vaikutusta sillä, mitä yläviistoon ammuttaessa on vaikutusta ennakon ottamisen suhteen?

Lue lisää

Nollakasiuskovaisia kiusatakseni kerron nyt tämän.

Ammun lintua johonkin kahteen sataan asti aina lihojen yläpuolelle tai selkärankaan.

Osuma-alue on noin kolmisen senttiä ja jolloin ei tähän pysty, on ammuttava keskelle lintua. Keskelle lintua ammuttaessa on aina vaarana haavakon syntyminen tai piloille menneet lihat.

Käytännössä lintukiväärin pitäisi käydä puoleen kulmaminuuttiin ja ampuja/aseyhdistelmän kulmaminuuttiin. Etäisyysmittari ja ballistiikan tunteminen on välttämätöntä kaliiberista riippuen ammuttaessa lintua latvaan, toisinsanoen koiramatkojen ulkopuolelle.

Nykyään on saatavana etäisyysmittareita jotka laskevat karkeasti luodin lentoradan ja ottavat huomioon jopa pystykulman. Asiansa osaava lintumies osaa etäisyysmittarin antaman matkan, koroennakon ja päänsä kanssa ottaa täsmälleen oikean verran ylös milliradiaaneihin perustuvaa retikkeliä tai säätää kiikarin napsuja jos kiikarin laatu sen sallii.

Metsäkanalintujen latvametsästys on ns. tiedettä, jota joutuu harjoittelemaan läpi vuoden. Ensimmäisenä on otettava selvää lintujen liikkeistä ja pesinnästä. Toiseksi on pidettävä huolta ballistiikan tuntemuksestaan ja kolmanneksi varusteet sekä ampumataito on pidettävä kunnossa.

Aseista voisi jauhaa ikuisuuden, mutta nyt alkaa Simpsonit.

ennakkomies kirjoitti:

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, kun en ole koskaan metsästysaseella ampunut. Tähdätäänkö niitä päähän ja pitääkö lintua ampuessa ottaa ennakkoa? Mitään haulikkomiesten juttuja en jaksa kuunnella, mutta kiinnostaisi luotiaseella tapahtuva puun oksalla istuvan teeren ampuminen. Miten se pikkutarkkaan kerrottuna oikein tapahtuu? Pienetkin yksityskohdat kiinnostaa minua. Esim tiedot aseista ja ampumamatkasta ja onko mitä vaikutusta sillä, mitä yläviistoon ammuttaessa on vaikutusta ennakon ottamisen suhteen?

Lue lisää

Eihän tähän lintujahtia pitänyt sekoittaa, kun alunperin piti selvittää mikä on luodin pyörimisnopeus piipun suulla.
Olenhan minä lintujakin ampunut luotiaseella,sellaisella mihinkään kelpaamattomalla kaliperilla kuin 243Win.Päällä 24 X suurentava Leupold kohdistettuna 100 m matkalle. Kun menee lintujahtiin vain tyynellä säällä ja hiippaile 100 metrin päähän siitä männynlatvassa kukertavasta ukkoteerastä niin kun sitä silmään tähtääja laukaisee,niin teeri löytyy puun alta silmä pois ammuttuna.Ei tartte ottaa ennakkoa mihinkään suuntaa.

Laturit kirjoitti:

Eihän tähän lintujahtia pitänyt sekoittaa, kun alunperin piti selvittää mikä on luodin pyörimisnopeus piipun suulla.
Olenhan minä lintujakin ampunut luotiaseella,sellaisella mihinkään kelpaamattomalla kaliperilla kuin 243Win.Päällä 24 X suurentava Leupold kohdistettuna 100 m matkalle. Kun menee lintujahtiin vain tyynellä säällä ja hiippaile 100 metrin päähän siitä männynlatvassa kukertavasta ukkoteerastä niin kun sitä silmään tähtääja laukaisee,niin teeri löytyy puun alta silmä pois ammuttuna.Ei tartte ottaa ennakkoa mihinkään suuntaa.

Lue lisää

ennakkoasiasta.

Unohdetaan ne tyhmät kierrokset ja keskitytään linnun silmään ampumiseen.

Ennen kuin otan kantaa, niin tarvitsen tiedon siitä, että oletko kohdistanut sen 100m aseesi puun latvaan vai vaakatasossa olevaan tauluun? Ja oliko silmään ammuttu lintu miten korkeassa männynlatvassa? Mäntyjähän on erimittaisia.

k0rh0nen kirjoitti:

Nollakasiuskovaisia kiusatakseni kerron nyt tämän.

Ammun lintua johonkin kahteen sataan asti aina lihojen yläpuolelle tai selkärankaan.

Osuma-alue on noin kolmisen senttiä ja jolloin ei tähän pysty, on ammuttava keskelle lintua. Keskelle lintua ammuttaessa on aina vaarana haavakon syntyminen tai piloille menneet lihat.

Käytännössä lintukiväärin pitäisi käydä puoleen kulmaminuuttiin ja ampuja/aseyhdistelmän kulmaminuuttiin. Etäisyysmittari ja ballistiikan tunteminen on välttämätöntä kaliiberista riippuen ammuttaessa lintua latvaan, toisinsanoen koiramatkojen ulkopuolelle.

Nykyään on saatavana etäisyysmittareita jotka laskevat karkeasti luodin lentoradan ja ottavat huomioon jopa pystykulman. Asiansa osaava lintumies osaa etäisyysmittarin antaman matkan, koroennakon ja päänsä kanssa ottaa täsmälleen oikean verran ylös milliradiaaneihin perustuvaa retikkeliä tai säätää kiikarin napsuja jos kiikarin laatu sen sallii.

Metsäkanalintujen latvametsästys on ns. tiedettä, jota joutuu harjoittelemaan läpi vuoden. Ensimmäisenä on otettava selvää lintujen liikkeistä ja pesinnästä. Toiseksi on pidettävä huolta ballistiikan tuntemuksestaan ja kolmanneksi varusteet sekä ampumataito on pidettävä kunnossa.

Aseista voisi jauhaa ikuisuuden, mutta nyt alkaa Simpsonit.

Lue lisää

Ja mikä tämä 308 on?

ennakkopelle kirjoitti:

ennakkoasiasta.

Unohdetaan ne tyhmät kierrokset ja keskitytään linnun silmään ampumiseen.

Ennen kuin otan kantaa, niin tarvitsen tiedon siitä, että oletko kohdistanut sen 100m aseesi puun latvaan vai vaakatasossa olevaan tauluun? Ja oliko silmään ammuttu lintu miten korkeassa männynlatvassa? Mäntyjähän on erimittaisia.

Lue lisää

Kohdistus sinne männynlatvaan tietenkin ja lintujahdissa valitset tietenkin samankorkuisen mannyn latvassa istujan saaliiksesi!

Laturit kirjoitti:

Kohdistus sinne männynlatvaan tietenkin ja lintujahdissa valitset tietenkin samankorkuisen mannyn latvassa istujan saaliiksesi!

... kiinnostunut, mutta kun homma on periaatteessa ihan sama ennakon suhteen yläviistoon ammuttaessa kuin tuossa junan ikkunasta ammuttaessa. Voima vaan mikä vetää puoleensa, on maan painovoima. 300m hirveä ammuttaessa se oli jotain puoli metriä.

Ammuttaessa 100m päähän vaakasuoraan ja yläviistoon, luodin lentorata on ihan erilainen. Osuma-alue linnun pää on noin 2cm.

Entäpä mihin pitää tähdätä, jos sinun latvaan kohdistetulla kiväärillä ammutaankin 2m korkeudella istuvaa lintua?

ennakkopelle kirjoitti:

... kiinnostunut, mutta kun homma on periaatteessa ihan sama ennakon suhteen yläviistoon ammuttaessa kuin tuossa junan ikkunasta ammuttaessa. Voima vaan mikä vetää puoleensa, on maan painovoima. 300m hirveä ammuttaessa se oli jotain puoli metriä.

Ammuttaessa 100m päähän vaakasuoraan ja yläviistoon, luodin lentorata on ihan erilainen. Osuma-alue linnun pää on noin 2cm.

Entäpä mihin pitää tähdätä, jos sinun latvaan kohdistetulla kiväärillä ammutaankin 2m korkeudella istuvaa lintua?

Lue lisää

Muistaakseni Sierran Ballistiikkaohjelmasta löytyy ohjeet ennnakoihin ammmuttaessa niin vasta kuin myötämäkeen.On vuosia aikaa kun niitä katselin ja sieltä pitäisi löytyä vastaus kysymykseesi.

enään läpi kirjoitti:

Ei mene läpi , suuri humoristi esittää erkkiä ja yrittää höynätä muut inttämään puolivillaisilla väitteillään.

On niin hirmu kivaa taas että....

Huumori tai elämänmyönteisyys on hieman eri asia.

Toinen asia on tämä: "Ai että mulla on kivaa, mä kusetan tyhmiä, ai että mä olen fiksu..."

ainakin yrittää kirjoitti:

Saat varmaankin hupia siitä, että kirjoitat puutaheinää ja yrität vedättää keskustelua.

On niin kivaa että ...

Mitä tekemistä vedettämisellä on ampumisen kanssa? Kukan kastelua?

k0rh0nen kirjoitti:

Nollakasiuskovaisia kiusatakseni kerron nyt tämän.

Ammun lintua johonkin kahteen sataan asti aina lihojen yläpuolelle tai selkärankaan.

Osuma-alue on noin kolmisen senttiä ja jolloin ei tähän pysty, on ammuttava keskelle lintua. Keskelle lintua ammuttaessa on aina vaarana haavakon syntyminen tai piloille menneet lihat.

Käytännössä lintukiväärin pitäisi käydä puoleen kulmaminuuttiin ja ampuja/aseyhdistelmän kulmaminuuttiin. Etäisyysmittari ja ballistiikan tunteminen on välttämätöntä kaliiberista riippuen ammuttaessa lintua latvaan, toisinsanoen koiramatkojen ulkopuolelle.

Nykyään on saatavana etäisyysmittareita jotka laskevat karkeasti luodin lentoradan ja ottavat huomioon jopa pystykulman. Asiansa osaava lintumies osaa etäisyysmittarin antaman matkan, koroennakon ja päänsä kanssa ottaa täsmälleen oikean verran ylös milliradiaaneihin perustuvaa retikkeliä tai säätää kiikarin napsuja jos kiikarin laatu sen sallii.

Metsäkanalintujen latvametsästys on ns. tiedettä, jota joutuu harjoittelemaan läpi vuoden. Ensimmäisenä on otettava selvää lintujen liikkeistä ja pesinnästä. Toiseksi on pidettävä huolta ballistiikan tuntemuksestaan ja kolmanneksi varusteet sekä ampumataito on pidettävä kunnossa.

Aseista voisi jauhaa ikuisuuden, mutta nyt alkaa Simpsonit.

Lue lisää

Nuo on niitä hifijuttuja, lentoratoja laskeskellessa lintu jo lentelee matkoihinsa. Miten sitä ennen vanhaan saatiin saalista kun ei ollut patterivehkeitä näyttämässä, jotta ammu nyt tuonne? Puun korkeus ei millään tavalla vaikuta tähtäykseen paitsi jos tähtäyskulma on yli 90 astetta jolloin painovoima vetää luotia "ylöspäin".
No, kokemuksen kautta se taito tulee äkkinäisellekin.

veteran kirjoitti:

Nuo on niitä hifijuttuja, lentoratoja laskeskellessa lintu jo lentelee matkoihinsa. Miten sitä ennen vanhaan saatiin saalista kun ei ollut patterivehkeitä näyttämässä, jotta ammu nyt tuonne? Puun korkeus ei millään tavalla vaikuta tähtäykseen paitsi jos tähtäyskulma on yli 90 astetta jolloin painovoima vetää luotia "ylöspäin".
No, kokemuksen kautta se taito tulee äkkinäisellekin.

Lue lisää

No jopas on kulma! Ampujan niska vaarassa katketa!

k0rh0nen kirjoitti:

Nollakasiuskovaisia kiusatakseni kerron nyt tämän.

Ammun lintua johonkin kahteen sataan asti aina lihojen yläpuolelle tai selkärankaan.

Osuma-alue on noin kolmisen senttiä ja jolloin ei tähän pysty, on ammuttava keskelle lintua. Keskelle lintua ammuttaessa on aina vaarana haavakon syntyminen tai piloille menneet lihat.

Käytännössä lintukiväärin pitäisi käydä puoleen kulmaminuuttiin ja ampuja/aseyhdistelmän kulmaminuuttiin. Etäisyysmittari ja ballistiikan tunteminen on välttämätöntä kaliiberista riippuen ammuttaessa lintua latvaan, toisinsanoen koiramatkojen ulkopuolelle.

Nykyään on saatavana etäisyysmittareita jotka laskevat karkeasti luodin lentoradan ja ottavat huomioon jopa pystykulman. Asiansa osaava lintumies osaa etäisyysmittarin antaman matkan, koroennakon ja päänsä kanssa ottaa täsmälleen oikean verran ylös milliradiaaneihin perustuvaa retikkeliä tai säätää kiikarin napsuja jos kiikarin laatu sen sallii.

Metsäkanalintujen latvametsästys on ns. tiedettä, jota joutuu harjoittelemaan läpi vuoden. Ensimmäisenä on otettava selvää lintujen liikkeistä ja pesinnästä. Toiseksi on pidettävä huolta ballistiikan tuntemuksestaan ja kolmanneksi varusteet sekä ampumataito on pidettävä kunnossa.

Aseista voisi jauhaa ikuisuuden, mutta nyt alkaa Simpsonit.

Lue lisää

Että viitsit puhua läpiä päähäsi.

Kahteensataan metriin puun latvaan ei Korhonen ammu 3cm alueelle, sen verran jo tuulikin aiheuttaa poikkeamaa luodille ja lisäksi se heiluttelee sitä objektia siellä puun latvassa.

Korhonen höpisee mitä rikas mielikuvitus tuottaa, ja nuo rippikouluikäiset kollit luulevat hänen tietävän.