Yleinen käsitys lieneekin se, että "maksukehotus" lähetetään henkilölle, joka on laiminlyönyt laskun, jota maksukehotuksella haetaan myöhemmin maksettavaksi, maksamisen. Henkilön on siis täytynyt ennen maksukehotuksen saamista saada alkuperäinen lasku, jonka on henkilö on jostakin syystä jättänyt maksamatta, mikä on sitten oikeuttanut maksun saajaa lähettämään henkilölle maksukehotuksen.
Miten tilanne sitten muuttuu, jos laskutus on ollut pankin suoraveloituksessa ja veloitus on jäänyt henkilöstä riippumattomista syistä ja henkilön siitä mitään tietämättä tekemättä? Henkilö saa vasta monta kuukautta tekemättä jääneen suoraveloituksen jälkeen yllättäen maksukehotuksen ja vielä tilanteessa, jossa henkilö on jo monta kuukautta aikaisemmin lopettanut ostotoiminnan yrityksestä.
Voiko yritys lähettää "maksukehotuksen" veloituksesta, joka on jäänyt tekemättä ilman, että henkilö on siihen millään tavalla myötävaikuttanut? Tässä tarkoitetaan maksukehotus-termin oikeellisuutta. Koska henkilö ei ole henkilökohtaisesti laiminlyönyt laskun maksamista, oikea termi lieneekin vain "lasku". Maksukehotus viittaa selvästi laiminlyöntiin laskunmaksussa, jota tässä tapauksessa ei ole tapahtunut. Mitä henkilö voi tehdä, jos kokee tällaisen kohtelun loukkaavaksi yrityksen taholta?
Missä vaiheessa yrityksen saatava vanhenee tai muuttuu muulla tavalla oikeudettomaksi?
Miten tilanne sitten muuttuu, jos laskutus on ollut pankin suoraveloituksessa ja veloitus on jäänyt henkilöstä riippumattomista syistä ja henkilön siitä mitään tietämättä tekemättä? Henkilö saa vasta monta kuukautta tekemättä jääneen suoraveloituksen jälkeen yllättäen maksukehotuksen ja vielä tilanteessa, jossa henkilö on jo monta kuukautta aikaisemmin lopettanut ostotoiminnan yrityksestä.
Voiko yritys lähettää "maksukehotuksen" veloituksesta, joka on jäänyt tekemättä ilman, että henkilö on siihen millään tavalla myötävaikuttanut? Tässä tarkoitetaan maksukehotus-termin oikeellisuutta. Koska henkilö ei ole henkilökohtaisesti laiminlyönyt laskun maksamista, oikea termi lieneekin vain "lasku". Maksukehotus viittaa selvästi laiminlyöntiin laskunmaksussa, jota tässä tapauksessa ei ole tapahtunut. Mitä henkilö voi tehdä, jos kokee tällaisen kohtelun loukkaavaksi yrityksen taholta?
Missä vaiheessa yrityksen saatava vanhenee tai muuttuu muulla tavalla oikeudettomaksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos laskusi on ollut pankin suoraveloituksessa ja pankki ei ole sitä maksanut, niin silloin sinun pitää "käräjöidä" pankin kanssa, ei laskun lähettäjän. Velkojan kannalta tuo maksukehoitus on ihan aiheellinen, jos he eivät ole rahojaan saaneet. Ei velkoja voi tietää, miksi lasku on jäänyt maksamatta.
Enkä muuten oikein usko, että jos sinulla on ollut suoraveloitussopimus, että lasku olisi jäänyt maksamatta. Tietysti syynä voi olla se, että silloin kun lasku olisi pitänyt veloittaa tililtäsi, niin tilillä ei ole ollut katetta laskun maksamiseksi.
Eli sinun pitää olla yhteydessä siihen pankkiin ja selvittää asia heidän kanssaan.
Yleinen velan vanheneminen on 15 vuotta, poikkeuksena esim. verovelat, ja vanheneminen alkaa ulosottoperusteen antamisesta.
Kyseessä on pienehkö summa, joka on ollut tilillä eräpäivänä. Kun kerran veloittamatta jättämisen syy on ollut yrityksen ja pankin välillä, tuntuu aika oudolta vierittää syy henkilölle lähettämällä tälle ”syyllistävä" maksukehotus. Jos syy on ollut pankin tietojärjestelmässä, eikö "kehotuksen" oikea osoite olisi ollut pankki, jossa tämä laiminlyönti tehtiin? Ja voihan olla niinkin, että syy olikin ollut itse yrityksessä, koska tapahtuman havaitsemiseen kului useita kuukausia. Tuolloin yrityksen laskutusosasto (tai mitä nimeä siitä sitten käyttävätkin) olisi ollut oikea osoite.
Henkilö ei tunne, miten suoraveloitus toimii käytännössä, mutta luultavasti maksutoimeksianto tulee elektronisesti yrityksestä, jolla on lupa veloittaa asiakkaan pankkitiliä. Jos tieto veloituksesta tulee pankin tietojärjestelmään, tämän täytyy tietenkin veloittaa ao. tiliä. Koska kyseessä on automaattinen tapahtuma, se tapahtuu tarkalleen eräpäivänä, mihin yrityksen oman tietojärjestelmän (tj) on voitava luottaa. Jos yrityksen tj lähettää veloitustoimeksiannon pankkiin, voisi kuvitella, että se myös tarkkailee sen toteutumista, eli sitä, että raha tulee kohtuullisessa ajassa yrityksen tilille. Jos jostakin syystä näin ei tapahdu, voisi edelleenkin kuvitella, että yrityksen tj yrittäisi veloitusta uudelleen tai yrityksen henkilö saatuaan tiedon tapahtuman epäonnistumisesta selvittäisi asian pankin kanssa.
Koska henkilö oli tehnyt sopimuksen pankin kanssa, hän katsoo, että tapahtuman selvittäminen on yrityksen ja pankin välinen asia, ei hänen ja pankin. Jos henkilö olisi jättänyt tavallisen laskun maksamatta, silloin hän ymmärtäisi, että syy olisi hänen ja asian selvittely olisi hänen ja yrityksen välinen asia tarvitsematta sotkea pankkia siihen mukaan.