Miksi jotkut ihmiset ovat niin fanaattisia
koirien suhteen? Koira on kuitenkin vain koira
eikä mikään jumala. Tosi on että se on perheen
jäsen ja todella rakas, mutta silti. Mielestäni
on ymmärrettävää, että halutaan osoittaa
tietämyksensä ko. eläimestä, rodusta jne jne, mut
ei ole oikein nostaa koiraa jalustalle ihmisen
yli. Minulla itselläni on koira, rotukoira, suht
harvinainen, mutta se on minulle silti vain koira
ja ystävä. Ei tuote eikä imago. Miksi jotkut
eivät ymmärrä sitä että haluan pitää itselläni
ko. rodun, koska olen mieltynyt sen
ominaisuuksiin, mutta en silti halua olla missään
tekemisissä näyttelyiden tai jalostuksen kanssa.
Se ei saa estää minua hankkimasta juuri sitä
rotua olevaa koiraa kuin haluan. Tämä on minun
valintani. Ärsyttää, kun jopa aikuiset ihmisetkin
pistävät niin vaikeasti. Laissa ei erikseen ole
pykälää, siitä mihin tarkoitukseen koira
hankitaan. Minä hankin koiran ystäväksi ja
seuraksi. Ja minulla on oikeus sellaiseen koiraan
kuin haluan. Entä sitten? Pääasia, että minä
pidän siitä huolta ja sillä on hyvä elämä. Ei se
koira silti mene "hukkaan", vaikka en sillä rahaa
tekisikään. Se antaa minulle paljon enemmän
monella muulla tavalla. ihan kuten pääskyset,
jotka vain olemalla olemassa saavat aina keväisin
sydämen riemuitsemaan. :)
koirien suhteen? Koira on kuitenkin vain koira
eikä mikään jumala. Tosi on että se on perheen
jäsen ja todella rakas, mutta silti. Mielestäni
on ymmärrettävää, että halutaan osoittaa
tietämyksensä ko. eläimestä, rodusta jne jne, mut
ei ole oikein nostaa koiraa jalustalle ihmisen
yli. Minulla itselläni on koira, rotukoira, suht
harvinainen, mutta se on minulle silti vain koira
ja ystävä. Ei tuote eikä imago. Miksi jotkut
eivät ymmärrä sitä että haluan pitää itselläni
ko. rodun, koska olen mieltynyt sen
ominaisuuksiin, mutta en silti halua olla missään
tekemisissä näyttelyiden tai jalostuksen kanssa.
Se ei saa estää minua hankkimasta juuri sitä
rotua olevaa koiraa kuin haluan. Tämä on minun
valintani. Ärsyttää, kun jopa aikuiset ihmisetkin
pistävät niin vaikeasti. Laissa ei erikseen ole
pykälää, siitä mihin tarkoitukseen koira
hankitaan. Minä hankin koiran ystäväksi ja
seuraksi. Ja minulla on oikeus sellaiseen koiraan
kuin haluan. Entä sitten? Pääasia, että minä
pidän siitä huolta ja sillä on hyvä elämä. Ei se
koira silti mene "hukkaan", vaikka en sillä rahaa
tekisikään. Se antaa minulle paljon enemmän
monella muulla tavalla. ihan kuten pääskyset,
jotka vain olemalla olemassa saavat aina keväisin
sydämen riemuitsemaan. :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sinun kirjoituksesta sai sellaisen kuvan että
vain rotukoirat voi nostaa jalustalle ja pitää
ystävänä.Siinä olen sinun kanssa samaa mieltä
että koiraa ei saa nostaa ihmisen yli.
Itselläni on sekarotuinen koira joka on
perheenjäsen ja seuralainen ja rakastan koiraani
kovasti mutta silti se on vain koira.
Monet pitävät sekarotuisia huonoina ja se että on
rotukoira on tärkeintä.
Olin pitkään miettinyt koiraa ja sain tietää että
nämä pennut lopetetaan jos omistajia ei löydy
joten pelastin koirani hengen.
rotu kuin rotu ja koira mikä koira - saman
arvoisia. jalustalle nostaminen on älytöntä. eikö
näillä ihmisillä ole muita kavereita?
Mutta ihmiset nostaa nimenomaan rotukoiria
jalustalle ihmisen yli. "..jos sul o rotukoira,
niin silloin pitää ottaa huomioon se ja se
asia... blaa blaa blaa ...sun TÄYTYY tehdä näin
ja näin..." Minulle on tultu suoraan sanoen
haukkumaan, kun en tee niinkuin muut ko. rodun
omaistajat. Yritän tolkuttaa, et hei, tämä on
minun valintani. Minä teen näin. Minulla on ollut
koko elämäni koira ja useimmat niistä ovat olleet
sekarotuisia. Ihania prsoonia kaikki!! :) (Tällä
hetkellä minulla on puhdas vaihteeksi) Siksi
juuri minun on vaikea ymmärtää sitä, miten
fanaattisia ihmiset voivat olla. :) Koira on
koira. :)
Sori että kiivastuin,olen vain saanut viime
päivinä kuulla sekarotuisten koirien huonuudesta.
Sekarotuiset että puhdasrotuiset koirat ovat
minun mielestäni tasavertaisia.
Itsekkin olen saanut puolustella omia valintojani
koiran koulutuksen suhteen,mitä se muille kuuluu.
Minulle on jopa tultu sanomaan että minusta
ilmoitetaan eläinsuojeluviranomaisille kun huusin
koiralleni.
Siitä huomaa, miten vähän tietoa ihmisillä on. Ei
koira toimi kuten kirjoissa sanotaan. Ei
koulutuskaan. Jotkut ihmiset unohtavat sen, että
yksikään eläin ei käyttäydy kuin ihminen.
Minä olen joutunut monesti suoranaisesti
koulimaan joskus rankemmallakin kädellä koiriani.
(Ihan yksilöstä riippuen.) Kyllä minullekin on
kaikenlaista uhkailtu. Jokaiselle koiralleni olen
silti ollut se miten sanoisin.. -lauman johtaja.
Yksikään ei ole silti pitänyt minua vaarana vaan
kumppanina. Olenkin aina sanonut näille
uhkaajilleni, että hädän tullen tämä koira silti
varmasti uhraisi vaikka henkensä puolestani.
(liioittelua tai ei, mutta niin on) :)
Kyllä koiralle on näytettävä kuka on pomo. :)
(niin ne koirat sen keskenäänkin tekevät) Se
saattaa vain ulkopuolisen silmään näyttää
väkivaltaiselta, kauhealta jne, mutta ei se sitä
ole. Eikä koiraa hakata hullunkiilto silmissä.
Jokainen, jolla on koira ja on joutunut sen
kanssa valtataisteluun tietää sen. Paljon
kamalamman näköistä se on kun koirat keskenään
ottavat mittaa toisistaan. Mutta niin koira
käyttäytyy ja meidän ihmisten on vain mukailtava
sitä. Eläinrääkkäykset ovat aivan eri juttu.
Älä huolehdi moisesta. Huutavathan äiditkin
lapsilleen, eikä se silti tarkoita sitä, että he
heitä pahoinpitelisivät. :) Eivätkä
eläinsuojeluviranomaisetkaan niin pienestä ota
kantaa. Mutta siinä huomaa miten ymmärtämättömiä
jotkut ihmiset voivat olla. Se suututtaa ja
loukkaa eikö totta. :)
Aivan olen aivan samaa mieltä!
Ja toinen asia mistä on tultu sanomaan kun
koirallani on fleksi ja kerran koira juoksi
fleksin loppuun ja kun naru toppasi koira lensi
ympäri niin silloin alkoi arvostelu.
Mutta minkä minä sille voin oisiko pitänyt juosta
niin kovaa että se ei olisi toppannut.
mul on käynyt toisin päin. Minä lerppasin. ;) Mut
on käynyt minta kertaa niinkin, et koira on
juossut innoissaan fleksin loppuun. Ei siinä
mitään. Jatkettiin taas matkaa muina miehinä. :)
Ihmisillä on niin kova hinku aina päästä
osoittamaan viisauttaan joka asiassa. Kyllä
mullekin on moitittu, et etkö saa pidettyä
koiraasi jne jne. Mul on tällä hetkellä aika iso
koira. säkä 70 ja uros. Sellainen lihaskimppu,
jota saa ihan tosissaan välillä pitää. (yleensä
kyl uskoo kun komentaa.) Ja koska olen
naispuolinen, niin aina saan kommentteja asiasta.
No kerran vähän hermostuin liikaa ja sanoin
eräälle sedälle joka moitti just jostain siitä
kun koira vähän veti, että tässä on, otapa fleksi
ja näytä mallia (oli kylläkin sukulainen, mutta
silti.. ja toisaalta onneksi oli sukulainen...)
Huvitti, kun miestä vietiin kun leppäkeihästä. Ei
ole sen jälkeen sanonut asiasta mulle mitään.
Kyllä niitä kommelluksia sattuu koko ajan. Tosi
rasittavaa vaan, kun aina jollain pitää olla
jotain sanottavaa. Mikseivät joskus antaisi mennä
ohi olankohautuksella eivätkä olisi aina niin
ahdasmielisiä. :)
Pääasia että koira on rakas, hyvinkoulutettu ja
tottelee. Joskus sekarotuisen koirat ovat
rotukoiria parempia luonteeltaan ja
kestokyvyltään. Toisaalta voi myös käydä niin,
että koiran omistaja ottaessaan sekarotuisen
koiran ei tiedä mitä saa. Jos kyseessä on monien
rotujen sekoitus voi koira kasvaessaan isommaksi
osoittautua arvaamattomaksi.
Mutta,tämä on vain jaarittelua voihan
rotukoirakin osoittaa luonnevikoja, liian paljon
jalostettuja tai on tehty pentueita liian
läheisten sukulaisten kanssa.
Minä mietin pitkään aikaan ennenkuin hankin
koiran (mietin ratkaisuani rotukoiran ja
hylättyjen koirien välillä)luin paljon
erilaisista koiraroduista ja kun olin valintani
tehnyt,luin kaiken tulevan koirani rodusta.
Jouduin odottamaan Jalo-pojua 2-vuotta ennenkuin
sain haluamani pennun. Pennun omistajat tutkivat
minut ja tilanteeni perusteellisesti. Kävin
katsomassa pentua kaksi kertaa ennenkuin he
päättivät, että minä olín sopiva ehdokas.
Ensimmäinen käyntikerta oli todella
mielenkiintoinen, kun ajoin heidän pihaansa minua
vastaan hyökkäsi viisi isoa Ridge-backia.
Jokainen koira haukkui ja hyppeli minua vastaan
laumanjohtaaja näytteli hampaitaan. No siitä vain
sydän pomppoillen autosta ulos ja odottamaan,
että omistajat saapuvat.
No se oli testi, he katsoivat miten käyttäydyn
tuntemattomien isojen koiríen kanssa. Sitten
mentiin sisälle taloon ja siellä he olivat
maailman kilteimpiä ja ystävällisimpiä olentoja.
---Mihin minä tällä jaarittelulla pyrin on, että
ihmiset, joilla ei ole eläimiä ovat aina valmiita
kauhistelemaan tai antamaan ns. hyviä neuvoja.
Todellisuudessa heillä ei ole mitään hajua
koirankasvatuksesta tai siitä millaista on kun
sinulla on koira iso tai pieni.
Minä käyttäsin mielelläni tavallista nahkapantaa,
mutta kun ei voimat riitä silloin kun on kaniini,
fasaani tai kissa visiirissä. Siinä vain
roikuttaisiin koiraan perässä ja meno´olisi aika
hurjaa. Paljon iloa kaikille koiranomistajille.
.. että pääasiassa jotkut kasvattajat syynäävät
kyllä tarkkaan kenelle myyvät rotupentunsa.
pitäisi väkipakolla käydä näyttelyissä jotta
kasvattaja saa mainetta jos ja kun pentu
menestyy. (ei ollut taaskaan kritiikki sen
enempää kasvattajia kohtaan..) ymmärrän kyllä
että sen on aina kasvattajille plussaa jos näin
käy,mutta eikö se ole loppujen lopuksi omistajan
asia mitä koiransa kanssa tekee? tästä syystä
hommasin itselleni koirat joiden kanssa ei ole
näyttelyihin mitään asiaa (toinen 8cm yli iso ja
toisella koukkuhäntä),mutta silti koirani ovat
kasvattajani suosikkeja,vaikka hänellä toki
näyttelykelpoisiakin pentueita on tullut. omat
koiruuteni ovat ihan sohvakoiria ,paitsi vanhempi
joka ravailee agilityssa.nuorimmainen ei ole
pätkön vertaa lajista kiinnostunut joten hänen
käyttötarkoituksensa on antaa ja vastaanottaa
hellyyttä .
inä kävin kasvattajien painostuksesta parissa
näyttelyssä kun koira oli pentu alle 9 kk, Se sai
jopa 2 sijan brysselissä. Siihen sitten loppui
koirani näyttely ura. Koiran piti olla häkissä 8-
10 tuntia. Pissalle päästiin vain pienelle
pihalle. Minulle riitti ja sen jälkeen en ole
ollut näyttelyissä vaan me käydään juoksemassa
kävelyllä ja ollaan muuten vain.
koska en itsekään ole niin hirveän innostunut
reissaamisesta niin miksi sitten koira olisi. :)
Enkä minä välitä kilpailuttaa koiraani. Pääasia,
että se kelpaa minulle sellaisenaan. En ole ikinä
oikein perustanut näyttelyistä ja sen
sellaisesta. Mieluimmin menen koirani kanssa
esim. metsään jossa se saa juoksennella niin
paljon kuin sielu sietää ja jahdata eläimiä. :)
On tietenkin hyvä, että katsotaan kenelle pentu
annetaan, että se varmasti pääsee hyviin käsiin,
mutta on väärin evätä pentua siinä tapauksessa,
ettei sen ostaja halua sitä jalostaa jne ns.
tehdä sillä rahaa. Minulle sanottiin,
että "Mikset sitten samantien ota sekarotuista
kun et kerta koirallesi mitään tee?" Ja on
sanottu myös, että "mitä sinäkin rotukoiralla
teet, et mitään!" Aivan en minä sillä koiralla
mitään teekään. En mitään sellaista, mitä kaikki
olettaisivat. :) Ja tällä kertaa halusin
tämänrotuisen koiran. seuraava koira voi hyvinkin
olla sekarotuinen. Ei sitä voi ikinä tietää.
Kunhan se vain on koira kaikkine mukavuuksineen
tai vaikka vähän puutteellinenkin ei sillä
väliä. :)
Minä tästä lähden nyt juoksemaan koirani kanssa
ja voi sitä iloa kun hän pääsee juoksemaan.
Minulla on välillä todella hihnasta pitelemistä,
kun sitä taas mennään. Parempaa treenajaa ja
lenkkikaveria ei ole.
Hyvää päivänjatkoa
Minä tästä lähden nyt juoksemaan koirani kanssa
ja voi sitä iloa kun hän pääsee juoksemaan.
Minulla on välillä todella hihnasta pitelemistä,
kun sitä taas mennään. Parempaa treenajaa ja
lenkkikaveria ei ole.
Hyvää päivänjatkoa
Olet minunkin mielestäni ihan oikeassa noissa
asioissa.
Itselläni on sekarotuinen kohta 2- vuotias
koira, joka on myös meidän perheen kaikkien
ystävä (ja yrittää olla jokaisen vastaantulijan
:) ). Enkä todellakaan nosta koiraani jalustalle
yli ihmisen. Silti rakastan sitä paljon ja se on
meille tärkeä.
Minua myös ärsyttää sellaiset koiraihmiset,
jotka hakevat vain rahaa koirillaan tai muita
älyttömyyksiä.
Koirapuistossa käydessäni, ihmiset yleensä vain
mulkaisevat sekarotuistani ja alkavat kysellä
mitä syötän ja juotan sille, tyyliin, hoidatko
sitä edes hyvin... Mä olen niin kyllästynyt
sellaiseen turhanpäiseen jaaritteluun. Koirani on
ihan hyvässä kunnossa, lenkkikaverini kun se on
ja syötän sille ihan hyvää kotiruokaa/nappuloita.
Mutta jotkut eivät voi sellaista ajatellakaan.
Koirani saa asianmukaiset rokotukset ja sen
turkki on hyvässä kunnossa, ainut vaan että se ei
ole rotukoira.
Joillakin on vain tapana puuttua toisten
asioihin.
Minulla on ainakin käynti vähentynyt
koirapuistoissa, ihan siitä syystä, etten jaksa
kuunnella jaarituksia.
Mä olen myös pelastanut tämän koiraystäväni
hengen, pelastamalla sen puolivuotiaana varmalta
kuolemalta. Minusta se on koira siinä missä
muutkin koirat. Enhän minäkään väheksy
rotukoiria, ne ovat myös kivoja. Tsemppiä sinulle
ja koirallesi.
kannustuksesta. :)
Nyt en halua yleistää, mutta monesti
ne "kaikkitietävät" ihmiset joilla juuri on
jotain sanottavaa tulevat jostain taajama-
alueelta tai kaupungista tai heillä ei ole
suurempaa tietämystä/kokemusta koirista vain
jokin päähänpinttymä miten asioiden tulisi olla :(
Itse olen maalainen ja maalla kasvanut
monenlaisten eläinten ja ihmisten
vuorovaikutuksessa (tosin kaupunkilainen nykyään)
ja käytän maalaisjärkeä. Ja se juuri nostattaa
näiden ns. "kaikkitietävien ihmisten" kohdalla
karvat pystyyn.
(huom! en halua nyt eritellä maalaisia ja
kaupunkilaisia tai sanoa kummat ovat parempia.
Ihmisiä ovat kaikki.)
Eikö heillä ole muuta ajateltavaa/tekemistä kuin
toisen koiran hoidon jne moittiminen/yrittäminen
määrätä. Joillekin ihmisille se, että omistaa
koiran, tarkoittaa sitä, että nyt sillä voi
sitten rehvastella eivätkä he voi ymmärtää, että
joku ei halua tehdä niin.
Ymmärrän hyvin miltä jaaritukset tuntuvat (kuulen
niitä itse turhankin usein), mutta käy silti
siellä koirapuistossa ja osoita jaarittelijoille,
että sinä teet niinkuin sinä teet. :)
Jokainen tekee asiat omalla tavallaan. Emme me
ihmisetkään kaikki kävele samalla tavalla. ;)
Älä välitä ihmisten puheista. Jos koirapuiston
ihmiset ovat noin ahdasmielisiä, niin heitähän
tässä sääliksi käy.
Kenties on heillä itsellään niin huono itsetunto,
että he yrittävät päteä koiransa kautta. Eli huit
hait ja jätä tuollaiset puheet omaan arvoonsa.
Minulla on itselläni rotukoira enkä ole koskaan
arvostellut toisten ihmisten valintoja,
jokaisella ihmisellä on valinnanvapaus ja oikeus
nauttia omista rakkaistaan.( Ei ole koira
jalustalla vaan hyvä ystävä)
Minä annan koiralleni myös välillä kotiruokaa,
vaikka eläinlääkäri on kovasti vastaan. Mutta
uskon, että monipuolinen ravinto ja liikunta
meidät tiellä pitävät. Etenkin kesällä on koirani
extaasissa kun grillikausi alkaa silloin hän saa
välillä grillattua lihaa ja perunoita. Ja kyllä
on hyvää, mutta ei ole meillä ole joka päivä
juhlat yleensä syödään koiran muonaa.
Pidä vain pää pystyssä ja olet tehnyt todella
hyvän teon.