Hei !
Minulla on narttu, 3,5 kuukauden ikäinen pitkäkarvainen saksanpaimenkoiranpentu. Mikä olisi tehokkain tapa puuttua koiran hyppimiseen isäntänsä päälle tai saatikka vieraiden päälle. Pennulla kun on tunnetusti terävät kynnet ja olet vaikka takkaa sytyttämässä, niin se käy kohtalaisen kipeääkin kun paljaalle selkänahalle hypitään. Olisin kiinnostunut tiedoista jo nyt pentu vaiheessa, onko sitä mahdotonta kitkeä pois vielä tässä vaiheessa.
Minulla on narttu, 3,5 kuukauden ikäinen pitkäkarvainen saksanpaimenkoiranpentu. Mikä olisi tehokkain tapa puuttua koiran hyppimiseen isäntänsä päälle tai saatikka vieraiden päälle. Pennulla kun on tunnetusti terävät kynnet ja olet vaikka takkaa sytyttämässä, niin se käy kohtalaisen kipeääkin kun paljaalle selkänahalle hypitään. Olisin kiinnostunut tiedoista jo nyt pentu vaiheessa, onko sitä mahdotonta kitkeä pois vielä tässä vaiheessa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hoida perusasiat kuntoon: koiran kynnet eivät saa olla terävät, vaan ne on leikattava säännöllisesti!
Ja se hyppiminen: se on toimintaa, joka saadaan kitkettyä, kun koira EI SAA KOSKAAN TAVOITTELEMAANSA ASIAA HYPPIMÄLLÄ. Tässä on oltava johdonmukainen ja säännöllinen. Myöskään kukaan vieraista ja läheisistä ei saa "kannustaa" koiraa hyppimään vasten.
Eli ei sallita eikä hyväksytä niitä höpö mameja jotka ovat silleen "ai kun ihanaa pusi pusi" kun koira hyppii vasten - siinä täytyy ensin kouluttaa mamit ja sitten koira.
nimenomaan siihen hyppimättömyyteen. Vai eikö täältä saa apua kysyä?
Meillä auttoi ihan vaan huomiotta jättäminen samantien kun yritti hypätä, eli käänsimme selän ja jos koitti uudelleen vielä selkää vasten niin pari askelta poispäin vaan. Kun tämä "tilanne" on sitten ohitse niin tee itse aloite ja leikitä/palkitse koiraa, kuitenkin niin että esim. lopulta lelu jää sinun hallittavaksesi.
Eräs ystäväni sai koiralta(aikuiselta) kytkettyä hyppimisen niin että ennakoi tulevan hypyn. Eli aina kun huomasi, että koira meinaa hypätä hän astui kevyesti tassu päälle, niin että koira sen tunsi ja kielsi samalla (ei).
Olen kuullut myös että sellainen "murahtaminen" :) on joillain auttanut!(varoitusääni koiralle niinkuin koirilla keskenäänkin on)
Miten teillä ei-sanaa totellaan muuten ? jos kotona paljon hoetaan sitä sanaa se voi koiralta mennä jo sivusuun... siksi esim. tuo huomiotta jättäminen kun ilkeyksiä tekee, on mielestäni hyvä juttu :)
Minäkäänhän nyt en tosiaan mikään koira-alan ammattilainen ole, tässä kuitenkin muutamaa vinkkiä kokeiltavaksi :)
juurikin toi "että koira ei saavuta tavoittelemaansa" on se ydin.. olen samaa mieltä kuin nimim. kuules nyt.
Tuire Kaimion kirjassa Pennun kasvatus on todella hyvät ohjeet tähän asiaan, kuten moneen muuhunkin.
Ei huomiota (ei edes negatiivista), kun pentu hyppii, koiraa tervehditään vasta, kun se on rauhoittunut.
ja siihen tehosi hyppimisen huomiotta jättäminen. Vaikka selän kääntö. Sitten tuijotin eteeni kuin puunukke reagoimatta mitenkään, jos koira yritti hypsiä ja hompsia. Heti kun istahti pepulleen, niin rauhallisesti kehuin ja silitin rintaa, ei liian innostavasti, ettei se saanut uutta hyppimis-intoa koiraan. Oppi hyvin, kun ei saanut hyppimisellä yhtään mitään reaktiota, ei edes sitä kieltoa.
heti pikkupennusta alkaen, niin ei olisi mitään ongelmaa.
Meillä 9kk saku-uros, säkä 66cm eikä todellakaan onneksi hypi vasten, kun se on ollut kiellettyä pienestä asti.
Selän kääntäminen, huomiotta jättäminen kunnes seisoo kaikilla neljällä jalallaan jne jne...
Ja vahvistukseksi luun, namin, ruokakupin antaminen AINA niin, että koira joko seisoo nätisti, tai käsketään istumaan.
Meillä koirat ei oo IKINÄ voittanu mitään sillä, jos ovat hyppineet kuin aropuput...