Omistan käppänän joka haukkuu ihan mielettömästi.
On yritetty pippuri/sitruunasuihkeet yms. Eikä
tunnu olevan apua. Asun kerrostalossa, jossa
kuuluu kaikki äänet helposti. Parit mummelit on
valitelleet koirani haukkumista. Se ei hauku kun
yksin ollessaan.
Rakensin sille portinkin, ettei se pääse
eteiseen oven taakse haukkumaan, muttei siitä
ollut apua, mikä siis neuvoksi?
On yritetty pippuri/sitruunasuihkeet yms. Eikä
tunnu olevan apua. Asun kerrostalossa, jossa
kuuluu kaikki äänet helposti. Parit mummelit on
valitelleet koirani haukkumista. Se ei hauku kun
yksin ollessaan.
Rakensin sille portinkin, ettei se pääse
eteiseen oven taakse haukkumaan, muttei siitä
ollut apua, mikä siis neuvoksi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Koirasi varmaan haukkuu rapussa liikkuvia ihmisiä
tai koiria. Se on koiran tapa ilmoittaa asioita.
Oletko jutellut mummojen kanssa? Mitenkähän vanha
koirasi mahtaa olla? Onko kyseessä pentu? Oletko
opettanut koirasi olemaan yksin?
Minun koirallani oli sellainen ongelma, että se
ei haukkunut kotona, vaan kun jätin sen esim.
kaupan ulkopuolelle parkkiin, niin alkoi ulvonta.
opetin sen niin, että annoin ulvoa,ja kun se
lopetti sen menin vasta sen luo.
Kyllä parit mummot silloinkin soitti poliisit,
mut kerroin poliisisedälle, että opetan koiraani
juuri olemaan niin, ettei se ulvoisi aina, joten
sen he ymmärsivät ja niin koirasta tuli
mallikelpoinen ainakin siltäosin :)
Onhan olemassa myös eroahdistusta, josta en kyllä
paljon tiedä, tietääkö kukaan muu?
En ole asiantuntija, mutta tiedossani on, ettei
pidä kiinnittää eroahdistusta potevaan koiraan
mitään huomiota kun tulee kotiin. Vasta jonkin
ajan kuluttua sitten paijaillaan. Koira saattaa
mieltää huutonsa ja tihutyönsä sellaisiksi, että
niillä hän saa hoitajansa tulemaan kotiin. Ja
huomiohan on taattu, kun on ollut oikein tuhma,
vaikka se olisikin negatiivista huomiota.
Voihan tätä kokeilla, jos muut jutut on jo
kokeiltu. Ei varmaan auta ekakerralla, mutta jos
pinna piisaa niin sitkeästi vaan.
Omistin käppänän 13 vuotta ja se ei oppinut
olemaan haukkumatta vieraita, kun he tulivat
pihaamme tai kotiimme. Aina haukkui esim. lasten
kaverit vaikka ne kävivät monta kertaa päivässä
kotonamme. Mutta jostakin syystä se oppi lähes
eka kerrasta tulevat miniämme pitämään
perheeseemme kuuluvina ja tervehti heidät
iloisesti. Hauskinta oli, kun koirallamme oli
huono kaukonäkö ja kun hän ei erottanut kaukaa
kuka tuli, niin oli tosi nolo kun kerkesi
kotiväkeä haukkumaan. Asumme maalla, joten
haukunta ei tuóttanut naapuriongelmia.
Käppänät on kyllä just tuollaisia kun kerroit.
Hih. Melkeinpä repeän nauruun, kun voin sieluni
silmin nähdä miten sitä on nolottanut :) Meillä
on kyllä ihan samat rituaalit haukkumisen suhteen:
Äitini ja isäni on meidän käppänälle kuin henki
ja elämä, niitä se ei hauku, samoin minä ja
poikaystäväni, mutta auta armias, kun joku muu on
oven takana, niin hirvittävä haukkukonsertti
alkaa.
Samoin kun olemme mökillä. Kerran jätin sen
pihaan (irti, niin kuin aina maalla) kun lähdin
poikaystäväni kanssa perunoita naapurista
hakemaan ja kun tulimme takas, niin kauhea
räksytys pihalla. Me hämmästyneinä kävelimme
pihaan ja kun koira huomasi, ketä olemme, niin se
meni ihan onnettoman näköiseksi, juoksi nurkan
taa ja kohta tuli takasin muina miehinä iloisesti
tervehtien. Se varmaan ajatteli ottaa
lähestymisen uudestaan, kun eka meni pipariksi.
On siitä ollut iloakin, vaikka se haukkuu. Kun
vaan saisin naapurit ymmärtämään ja koirankin
siinä sivussa. Toisaalta minulla olisi
mahdollisuus antaa se maalle äidille ja isälle,
mutten raskisi millään.
Kotona revirillään (maalla)haukkunut käppänä
osasi olla tosi siivosti caravan reissuilla. Hän
ei kyennyt hahmottamaan reviriään ja oli aivan
kiltisti vaunun läheisyydessä, ei edes vieraita
koiria haukkunut. Kotona maalla narttu-koiramme
antoi "kyytiä" isommillekkin koirille (uroksia)
ja luuli olevansa kulmakunnan kingi, kun nämä
väistivät häntä. Suuret luulot on käppänöillä,
eikä osaa pelätä mitään. Eivät ne ole vihaisia
vaan vartioivat ja puolustavat reviriään.
Kissankin kanssa se tuli oikein hyvin toimeen,
vaikka kissa oli pojallani muualla ja he kävivät
joitakin kertoja vuodessa täälllä maalla.
Ruokahalu käppänällä on myös melkoisen hyvä ja
aina se oli kerjäämässä. Jos ajokoiriltamme jäi
kuppiin ruokaa, piti käppänä huolen ettei sitä
kauan siellä ollut.
Käppänä on reipas ja omistajalleen uskollinen
koira.
vaikutti ERITTÄIN tutulta! Meillä on 2 käppänää,
jotka myös haukkuvat kaikkea rapusta ja ulkoa
kuuluvia rasahduksia kilpaa. Eikä auttaneet
meilläkään mitkäät pannat. Tähän mennessä
tehokkaimmaksi keinoksi olemme havainneet
ikkunoiden ja parvekkeen oven visusti kiinni
pitämisen ja tämän lisäksi radion auki jättämisen
ihmisten poissa-ollessa ; sieltä tuleva möly
sotkee tehokkaasti rappumelua. Oikeastaan tämä
radio päälle, ikkunat kiinni -menetelmä on ainoa,
jonka voin omasta kokemuksesta sanoa hiukkaakaan
auttavan asiaa. Sääli tuo käppänöiden
haukkuherkkyys, muuten niin ihania vintiöitä kun
ovatkin!
että teidän kannattaisi tuota äänieristystä
miettiä vähän tarkemmin. Ehkä pieni remontti
edessä?
Meillä on kans käppänä, se kyllä lopettaa
haukkumisen heti kun on panta pippuripanta
kaulassa, mut kun sen ottaa pois niin rupee
ulvomaan yksin jäädessään. ei se kyl hauku
koskaan jos rapussa joku liikkuu, sillon se just
on hiljaa ja kuuntelee, eli ikäväänsä taitaa
huutaa. mutta on sit tehty niin että annetaan
pannan olla, vaikka ilman pattereita niin loppuu
haukkuminen
Kokeile sellaista, että laitat tölkkiin vaikka kiviä tai hiekkaa, ja aina kun koirasi haukkuu, nakkaat tölkin sen eteen!
Yritä kiinnittää sen huomio vaikka koirankekseillä!
Toivottavasti auttoi!